20v nainen, miten suhtautuisit jos työkaveri sanoisi sua avoimesti pikkulikaksi?
Kommentit (38)
Ollessani töissä torikojulla alta parikymppisenä omistaja kerran sanoi minulle justiinsa jotain likka tms. Olen vanhan rahan ja yhteiskunnallisen aseman yläpäässä olevasta perheestä, ja siis korkeintaan nuori nainen tai neiti hänelle. Oikaisin häntä sanomalla painokkaasti, että "minä en ole mikään likka" ja sen jälkeen hän puhutteli minua asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on. Mitä tuosta loukkaantumaan. N46
Sua voisi sanoa sitten vissiin äijänkäppänäksi.
Vanha homeinen kurppa se on.
No, tyttöpieni, kun olen nainen. Homeessa ehkä, mutta kokeneempi ja viisaampi kuin sinä, pikkulikka. :D
Vierailija kirjoitti:
Ollessani töissä torikojulla alta parikymppisenä omistaja kerran sanoi minulle justiinsa jotain likka tms. Olen vanhan rahan ja yhteiskunnallisen aseman yläpäässä olevasta perheestä, ja siis korkeintaan nuori nainen tai neiti hänelle. Oikaisin häntä sanomalla painokkaasti, että "minä en ole mikään likka" ja sen jälkeen hän puhutteli minua asiallisesti.
Oih, saitko arvoisesi puhuttelun? Ylhäisyytenne, kreivitär von Scheissenbeck?
Mua naurattaa tää keski-ikäisten naisten suhtautuminen nuoriin naisiin: tollasessa käyttytymisessä ei nähdä mitään väärää. Auta armias kun me parikymppiset kutsutaan teitä pilke silmä kulmassa mummoiksi niin se ei olekaan yht äkkiä enää yhtään hauskaa.. ;)
Vierailija kirjoitti:
Mua naurattaa tää keski-ikäisten naisten suhtautuminen nuoriin naisiin: tollasessa käyttytymisessä ei nähdä mitään väärää. Auta armias kun me parikymppiset kutsutaan teitä pilke silmä kulmassa mummoiksi niin se ei olekaan yht äkkiä enää yhtään hauskaa.. ;)
Kyllä se on oikeasti kiinni siitä millä tavalla sitä sanoo. Mustalainekin tykkää jos sanotaan mustalaiseksi kunnioittavasti. Totta kai parikymppinen on nelikymppisen mielestä nuori. En ole koskaan kohdellut nuorta työkaveriani alentavasti, vaikka olenkin voinut häntä tytötellä.. Silti - miksi se olisi niin paha, nuoria ja kauniita tyttöjähän te olette meidän keski-ikäisten mielestä, ja ihan hyvällä. Emme ole kateellisia iästänne, sillä me tiedämme mikä teitä odottaa... :D
Kuten jo moni sanoi: riippuu ihan tilanteesta, äänensävystä, ilmeestä ja sanojasta. Taitava sanoja osaa käyttää ilmaisua myös siinä merkityksessä, että vinoilee sanontaa tosissaan käyttäville. Mutta se on todellakin taitolaji, joka edellyttää molempien osapuolten kykyä ymmärtää sosiaalisten tilanteiden ja kanssakäymisen herkiä vivahteita.
Maailma on täynnä tosikkoja ja nirppanokkia, jotka ottaa aina nokkiinsa. Heillä ei ole juuri koskaan tilannetajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani töissä torikojulla alta parikymppisenä omistaja kerran sanoi minulle justiinsa jotain likka tms. Olen vanhan rahan ja yhteiskunnallisen aseman yläpäässä olevasta perheestä, ja siis korkeintaan nuori nainen tai neiti hänelle. Oikaisin häntä sanomalla painokkaasti, että "minä en ole mikään likka" ja sen jälkeen hän puhutteli minua asiallisesti.
Oih, saitko arvoisesi puhuttelun? Ylhäisyytenne, kreivitär von Scheissenbeck?
Itse olet täynnä scheissea, minua puhutellaan arvokkaasti missä sitten olenkaan töissä, ttämä aivan selvä asia. Watch and learn. En minäkään kutsunut häntä äijäksi, körilääksi tai ukoksi.
Vaikka yrityksessä olisikin "kesätyttöjä" tai kaupassa "kassatyttöjä", niin pikkulikaksi nimittäminen on todella epäasiallista, eikä todellakaan sovi työpaikalle. t. keski-ikäinen
Myyjänä sekä (aika useissa paikoissa jotkut) työkaverit, että todella monet asiakkaat tytöttelevät, vähättelevät ja likattelevat.
Viimeksi tänään jouduin kysymään työkaverin neuvoa, kuinka lyödä kassaan eräs tuote, jossa pitää tietää tuotteiden painot tms., enkä vielä hallitse niitä kaikkia desimaaleja millä mikin pitää jakaa. Asiakkaana oleva vanhempi mies alkoi ihan ääneen nauramaan ja katsoi minua silmiin "voi tyttöstä! tiedätköhän mikä tuote tämä edes on? hahahahahahahah". Kyllähän se loukkaa hemmetisti, mutta pitää vain hymyillä kauniisti takaisin.
N24
Olen kerran sanonut kolmikymppistä työkaveria "pikkutytöksi": hän käyttäytyi teinimäisellä ja todella epäammattimaisella tavalla ja minä pyysin hänet syrjemmälle ja huomautin, miltä hänen käytöksensä muista vaikutti.
Muuten työpaikallamme kaikki naiset iästä ja asemasta riippumatta kutsuvat itseään ja toisiaan tytöiksi ja miehet vastaavasti pojiksi. Se ei ole vähättelyä, paitsi ehkä siltä osin, että meidän ammatissamme itseään on tarpeen aina välillä vähän vähätellä, jottei alkaisi luulla olevansa jotenkin muita tärkeämpi.
Mitä tulee neuvoihin ja neuvojen tarpeellisuuteen, minä kyllä tiedän tarvitsevani niitä aina silloin tällöin ja tajuan mennä myös kysymään sekä itseäni vanhemmilta että nuoremmilta itseäni tietyssä asiassa viisaammilta ihmisiltä. Ja joskus tyhmemmiltäkin, ihan vain kuullakseni mitä erilaisia näkemyksiä johonkin asiaan voi olla, ennen kuin teen itse mahdollisimman informoidun päätöksen. Ehkä juuri siksi en ole tässä hierarkiassa ihan pohjalla. VOi tietysti olla, että tämä jatkuva tiedon lisäämisen tarve ei koske kaikkien alojen työelämää, omaani se on aika olennainen osa. Meillä jos joku luulisi olevansa täysin pätevä, olisi varmasti jo pudonnut kyydistä.
Mikä siinä on niin kamalaa?
Onko joku naisvaltaisten alojen ongelma tai jotain?
Itse miesvaltaisella ja täällä jopa 60v pappa on poika jos on uusi talossa ja naiset tyttöjä vaikka oisi 60v. itsellä siis kolme työpaikkaa takana joissa sama toistunut
Jos se nyt vain oli tuollainen ns. 'kertaheitto', niin tuskin tuosta nyt kannattaisi ihan yöuniaan menettää. ( sehän vain kertoisi itsellesikin ,että oletkin todella lapsellinen)
Mutta....tietenkin, jos sellainen puhuttelu jatkuu kerrasta toiseen, niin sano ihan asiallisesti "Huom.mitä tuohon minun tytöttelyynne tulee,niin en ole teidän tyttärenne ja olemme vain työtovereita" (teitittely tehoaa tässä hyvin henkilökohtaisen etäisyyden muistuttamiseksi ja oman olemis-ja liikkumistilan varmistamiseksi,koska se on virallisempaa ja ikäänkuin 'kliinisempi' tapa käsitellä ongelma.
Älä tosiaan kuitenkaan turvaudu tähän, ellei hänen alentuva puhuttelutapansa sinua kohtaan aivan 'kroonistu' pysyväluontoiseksi ja hänen vakiinnuttamakseen jatkuvaksi puhutteluksi .
Sanalla sanoen: jos on tarpeen, osoita hänelle näin sanallisesti suoraan, ettet suostu sellaiseen ja että siihen hänenkin on parasta oppia ja mukautua.
Iästä huomauttelu on aina epäreilua, koska iälleen ei kukaan voi mitään. Mielikuvitusköyhää.
Itse olen 21-vuotias ja töissä työpaikassa, jossa kaikki muut ovat vähintään 20 vuotta minua vanhempia. Iän kommentointi on melkeinpä päivittäistä ja tällaisia kutsumanimiä kuulee melkein yhtä usein kuin omaa nimeä. Ikinä ei kuitenkaan ole edes käynyt mielessäkään, että tuossa olisi joku ongelma.
Olen täysin kouluttautumaton ja elämänkokemukseni on mitätöntä työkavereihin verrattuna, joten en tietenkään ole olettanutkaan, että työtoverina minua pitäisi pitää muiden vertaisena. Ihmisenä minua kuitenkin arvostetaan, enkä pikkulikoittelua ole ajatellut negatiivisena kummassakaan yhteydessä. Nuorihan minä heille olen ja yhtä lempeitä nimityksiä sitä kuulee sukulaissediltä :) jos nyt joskus ikäero tulee puheeksi niin saatan lempeästi muistuttaa työkavereita myös toisin päin i'istään, mutta eipä tuosta ole kukaan koskaan nokkiinsa ottanut
Sanottuina sanoina vielä menee jos asenne on samanlainen eli käytöksellään tytöttelee niin sitä en siedä, en ole muita vähempiarvoisempi töissä vaikka olenkin nuorempi. En minäkään heitä kohtele kuin dementikkoja.
Kaikki on elämässä suhteellista.
Minä törmäsin kaupassa vanhaan 85-90- vuotiaaseen mieheen. Pyysin anteeksi ja mies sanoin "mitä suotta, aina on mukavaa kun nuoret naiset tulevat päin". Minä olen 47 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on. Mitä tuosta loukkaantumaan. N46
No mitä alapeukkuja jakelette? On se oikeasti totta, että 2-kymppinen tyttö on tyttö. Tarvitsee äidin apua vielä moooonessa elämäntilanteessa. Eikä tämä ole mitään halveksuntaa. Ei 20-vuotias ole kypsä vielä millään tavalla.
Miten tämä liittyy työelämään, mummo?
Parikymppinen on ihan likka vielä (lapsi), en silti koskaan sanoisi sitä ääneen työpaikalla, enkä muuallakaan. N 45v