Asioita, joita Jonnet/Jonnat eivät muista
Tässä ketjussa voit todistaa, ettet ole Jonne/Jonna.
Näitä et ainakaan muista jos olet yllämainittu:
-Mic macin farkut
-Mr.Bombay
-Pikku G
-Sämpyläkengät
-Spar kaupat
-Nokia 3310
-Harry Potter KIRJAT
-Molli Olli
Lisätkää muita esimerkkejä
Kommentit (61)
Sitä, kun puhelimissa oli numerokiekko, jota pyörittämällä numerot valittiin. Tai sitä, kun maitoa ostettiin muovipusseissa. Eikä myöskään sitä, kun oli beeta-kasetti videot.
Jonnat on kasarin lapsia. Sen sijaan Jannat, Jannicat, Jessicat, Jeminat, Juulit, Jennicat, Janitat, Janinat ym on tuoreempia.
Että jos halusi jotain tietää, piti mennä kirjastoon. Koulutehtävien (esitelmät yms) tekeminen hoitui niin, että mentiin kirjastoon ja lainattiin aihetta käsittelevä kirja, josta sitten kirjoitettiin tärkeimmät asiat ylös. Nykyään vaan kopioidaan Wikipedia-artikkeli.
Vierailija kirjoitti:
Se tunne, kun bailaat Lontoon yössä ja screenillä pyörii Daruden Sandstorm. Siis Tuomiokirkko keskellä Lontoon klubia, priceless.
Tän lisäks meidän koulun bileiden vakkareihin kuuluu Freestyler :D Kun ekan kerran kuulin, niin piti "hieraista silmiä (korvia?)" että mitä ihmettä.
Terkkuja Alankomaista.
KKK, eli Kolmen Koon Supermarket. :D
Vierailija kirjoitti:
Se tunne, kun bailaat Lontoon yössä ja screenillä pyörii Daruden Sandstorm. Siis Tuomiokirkko keskellä Lontoon klubia, priceless.
Daruden Sandstormhan on vieläkin tosi kova juttu, jota viljellään jokatoisessa youtube-videossa ja meemissä ja tehdään parodioita.
- Kouluesitelmät tehtiin siten, että etsittiin kaikki tieto kirjaston tietokirjoista, ei netistä.
- Koulun opetuksessa käytettiin piirtoheitintä. Joskus katsottiin diakuvia, jos esim. ope oli käynyt lomalla ulkomailla.
- Oli ylä- ja ala-asteet. Yläasteelle mentiin 6. lk:n jälkeen.
- Koulun ruokalassa sai Milkkis-maitoa pillimehun kokoisissa purkeissa, joiden kyljessä oli joko M-, I-, L- tai K-kirjain.
- Trip- ja Grandi-mehua myytiin pyramidin muotoisissa pakkauksissa.
- Commodore 64- ja Amiga 500 -pelien lataus kesti ikuisuuden. Mutta ne oli parhaita.
- Koulun jälkeen katsottiin Bill Cosby Showta, Jyrkiä, Lemmenlaivaa, Marienhofia, jne. Peter Nymanin juontama Mediapeli oli maailman kyivin ohjelma. Paitsi se gallup-tulos oli aina katsottava.
- Oli täysin sallittua katsoa Twin Peaksia, Salaisia kansioita ja muita jänniä ohjelmia myöhään illalla. Ulkona metsissä sai myös leikkiä vapaasti.
- Kun puhelin soi, oli aina jännittävää kun ei tiennyt kuka soittaa. Muistamme edelleen ulkoa naapureiden ja parhaiden kavereiden lankapuhelinnumerot. Puhelinta ei saanut käyttää kun oli ukkonen.
- Kun internet tuli, vanhemmat saivat usein raivarin nähdessään puhelinlaskun (netistä maksettiin hinta per minuutti). Haaveilin ajasta, jolloin netin kk-maksu olisi kiinteä kuten kirjekaverillani Kanadassa. En kuitenkaan uskoneet näin koskaan tapahtuvan.
- Tupla maistui vielä Tuplalta. Ja Snøren Snørenilta. Lautaipussin sisältö oli parempi kuin nyt.
- Synttärijuhlien tarjoiluna oli aina täytekakku, jonka päällä oli ranskanpastilleja, strösseliä, punssinappeja tai säilykehedelmiä. Lisäksi oli valmiiksi paloiteltua jäätelöä ja vohvelikeksejä. Sekä Karnevaali-, Hannu ja Kerttu-, Doris-, Kultakala- tai Aku Ankka -keksejä. Juomaksi Friscoa.
- Jokaisen kaveripiirissä oli joku tuttu tai sukulainen, joka oli nähnyt Kauniit ja rohkeat -tähden livenä ja/tai omisti Ericin, Carolinen, Thornen, Macyn tai Kristenin näyttelijän cd-levyn.
- Parhaita aamuohjelmia oli mm. Peukaloinen, Tao Tao, Tarinatuokio, Satukirjaston aarteet, Matka maailman ympäri 80 päivässä, Ankronikka, Varjoankka, Kummikarhut, Tikun ja Takun pelastuspartio, Sandokan, Yy Kaa Koo, Myrskylinnut, Bambukarhut, jne. Muita hyviä lastenohjelmia oli Alfred J. Kvak, Tohtori Sykerö, Maija Mehiläinen, Muori Pippuri, ym.
Oli onnenpäivä kun postilaatikkoon tipahti paksu Turbo-Suosikki julisteineen ja tarroineen :)
Mikro Mikko -tietokoneet, joilla esittelijät tekivät biorytmejä.
Puusukset ja rottinkisauvat.
Tiputanssi.
Valokuvat otettiin filmikameralla eikä koskaan tiennyt onnistuiko juhla- tai lomakuvat :D
Oli ihan parasta pyöräillä kipsa-kioskille ja sanoa kiskan tädille: "50 pennillä ykköstä, markalla nelosta, markalla kuuttatoista, 50 pennillä ysiä, markalla kutosta ja vielä markalla kahtatoista!" ja voi sitä onnea kun sai 5 mk:n irtokarkkipussin käteensä.
Goosh-pallot oli aika kovia.
Ja kun pystyi puhelimella soittamaan Neiti Ajalle, joka kertoi oikean kellonajan.
Teksti-TV:llä oli Tenavien tekstit ja alkeellisia chat-sivuja :)
Vierailija kirjoitti:
Oli onnenpäivä kun postilaatikkoon tipahti paksu Turbo-Suosikki julisteineen ja tarroineen :)
Se kun Suosikki oli musiikkilehti.
Mun käsityksen mukaan jonnet on teinejä, jotka juo paljon ES-energiajuomaa ja pelaa paljon tietokonepelejä. En tiedä miksi juuri tuo Jonne-etunimi on siihen liitetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli onnenpäivä kun postilaatikkoon tipahti paksu Turbo-Suosikki julisteineen ja tarroineen :)
Se kun Suosikki oli musiikkilehti.
Se kun MTV:ltä tuli vielä musiikkivideoita.
Oi niitä aikoja! <3
Ennen kaikki oli paremmin :-----)
"- Oli ylä- ja ala-asteet. Yläasteelle mentiin 6. lk:n jälkeen."
Hä? Oonkos mä missannut jotain?
Vierailija kirjoitti:
"- Oli ylä- ja ala-asteet. Yläasteelle mentiin 6. lk:n jälkeen."
Hä? Oonkos mä missannut jotain?
Virallisestihan ei ole enää erikseen ylä- ja ala-astetta, on vaan peruskoulu (jossa on erikseen ylä- ja alakoulut), mutta silti niitä käytetään puheessa yleisesti. Munkin entinen yläaste kulkee vielä nimellä "XX-paikkakunnan yläaste", joka lukee myös koulun julkisivussa.
Että sinänsä vähän saivartelua tuo viesti.
Meillä sämpyläkengät tunnettiin muuten kanoottikenkinä :D
Lankapuhelinta eivät tiedä. Eivätkä sitä millaista oli kun ei ollut aina tavoitettavissa. Jos piti lähettää viesti se tapahtui Postin kautta. Puhuttiin kirjeistä ja postikorteista.