Taloudellinen tilanteesi 22-26- vuotiaat opiskelijat?

Saan n. 1000e kuussa vanhemmiltani, josta sitten maksan kaikki kuluni paitsi asumisen, koska asun vanhempieni asunnossa. Kesätöissä kävin yhden kesän, mutta en ole menossa toista kertaa. Tiedän kyllä, että valmistumiseni olisi mahdollista nopeammin kuin sellaisilla, jotka käyvät töissä mutta olen aika laiska ja mukavuudenhaluinen joten en pidä kiirettä sen kanssa. 

Olen käynyt osa-aikaisesti töissä lukion alusta asti, myös koko yliopistossa opiskellessani. Kesät olen ollut oman alani kesätöissä ja syksyt, talvet ja keväät kaupan kassalla. Myös opintotukea olen nostanut, lainaa en ole nostanut, koska olen pärjännyt ilman. Vanhemmilta en ole saanut yhtään rahaa. Tällä hetkellä taloudellinen tilanteeni on todella hyvä, koska teen lopputyötäni yritykselle, joka maksaa siitä hyvin.

Ehkä osittain koen olevani eriarvoisessa asemassa opiskelijoiden kanssa, jotka eivät käy töissä. aina en ole töitten jälkeen jaksanut enää lukea tentteihin ja saanut siksi huonon arvosanan. Ja opiskelijabileitä olen jättänyt myös välistä. Toisaalta koen, että olen saanut arvokasta työkokemusta ja olen huomannut, että työnantajan arvostavat sitä.

N23

Saan kuussa opintotuet (ei lainaa), ne menevät kaikki vuokraan ja loput kulut maksan siitä, mitä kesältä on jäänyt. Viimeistään toukokuussa alkaa olla rahat täysin lopussa.

Käyn viikonloppuisin töissä, nostan opintotukea ja silloin tällöin saan myös pieniä summia vanhemmiltani. Kesätöissä olen ollut lukiosta alkaen, ja näin ollen kokenut pärjääväni ihan mukavasti. Toki ärsyttää joskus kun suurimmanosan opiskelija kavereistani ei tarvitse herätä la ja su aamuisin töihin.. Että se on hieman eriarvoista, mutta ei se hirveästi haittaa.

Kesätöissä olen ollut joka kesä, tällä hetkellä vanhemmat elättää pääosin joten en käy töissä opiskelujen ohella. Ihan mukavaa elämää tämä on, ja olenkin kiitollinen siitä ettei tarvitse keskittyä muuhun kuin opintoihin. 

Opiskelen, mutta nopeuttanut opintojani mahdollisimman paljon. Haluan valmistua nykyisestä oppilaitoksestani sillä kyseinen ala työllistää erinomaisesti. Tarkoitus kuitenkin hakea ensi keväänä uusiin opintoihin. Ja oman alan töitä teen lähes päivittäin. Päivät jolloin en ole koulussa/luentoja ainoastaan aamulla. Kesätöistä kertynyt henkisen pääoman lisäksi myös pätäkkää toisessa pohjoismaassa kahden kesän ajalta. Opintotukea olen nostanut, lainaa en. Taloudellinen tilanne erittäin hyvä tällä hetkellä. Töitä voisi tehdä vähemmänkin, mutta toisaalta, nuorena jaksaa! :) Täytin juuri 22-v!

Saan opintotukea sen 470e kuussa. Vanhemmat maksaa vuokran ja antaa tarvittaessa lisää. Töissä olen ollut kesäisin ja hyvissä palkallisissa harjoitteluissa, mutta työnsaanti ei ole helppoa. Tunnen huonoa omatuntoa siitä, etten ns. pärjää omillani, mutta toisaalta vanhemmat itse haluavat toimia näin enkä ole rahaa koskaan itse pyytänyt eli heille asia on ok. Eivät kuulemma keksi parempaa sijoituskohdetta kuin lapsensa tulevaisuus. Saan sitten keskittyä opintoihin ja niin olenkin tehnyt. Mitä mieltä olette, miksi minulla on silti syyllinen olo tästä - pitäisikö olla? Tunnen olevani kiittämätön, koska millä nyt tällaisesta etuoikeudesta tarpeeksi kiittäisi.

Ei sitä nuorena kaikki jaksa. Tekisin töitä opiskelujen ohella kuten ennen, jos henkinen kuormitus ei olisi niin kova. Silti kuukausikaupalla opintojen ja töiden painaminen vailla vapaapäiviä välissä oli painajaismainen yhdistelmä. Sairastan keskivaikeaa masennusta, joten koitan keskittää kaikki voimavarani nyt kuntoutumiseen ja opiskeluun. Elän opintotuella + olen nostanut vähän lainaa, kesäisin olen ollut töissä. Vanhemmat auttaa tarvittaessa.

N24

Muutaman vuoden opintojen alussa kävin töissä, aamuisin ennen koulua sekä välillä iltaisinkin (ja viikonloput tottakai). Puolisen vuotta sitten päätin, että haluan panostaa kursseihin enemmän enkä jaksa enää lukea tentteihin pelkästään edeltävänä yönä. Rahat on tiukilla, mutta en ole katunut päätöstäni ainakaan vielä. Vanhemmat avustavat miten pystyvät, muutamia satoja vuodessa taidan heiltä saada. Opintolainat aion jatkossa nostaa täysimääräisinä. Koen ansaitsevani myös vapaa-aikaa, mitä nykyään saan sentään viikonloppuisin. Kunnon lomaa on tuskin varaa pitää ennen kuin pääsee kokoaikaisiin töihin..

N24 myös