Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
8-vuotiaan ongelmien takaa paljastui erityisherkkyys
13.12.2015 |
On ollut ärsyyntyneisyytta, pahaa mieltä, raivokohtauksia, lukkiutuneita tilanteita, syömisongelmia ja vaikka mitä muuta. Nyt selvisi, että kyse on erityisherkästä lapsesta. Stressi ilmeisesti aiheuttaa sen, että välill on tosi pahoja kausia.
Onko kellään antaa vinkkejä, miten tästä eteenpäin? Vielä ei ole ollut palautekeskustelua psykologin kanssa.
Kommentit (35)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olikohan näillä vastaajilla mitään käsitystä sanasta "erityisherkkä"? Mukana on tässä tapauksessa myös aistiyliherkkyyttä, mm tunti.
-ap
=tuntoaisti
Autocorrect taas asialla
Vierailija kirjoitti:
Erityisherkkä. Mikä ihana tekosyy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Ongelmia ollut pitkään. Tällä viikolla kuulin sanan erityisherkkä. Tekosyy?
Kiitos avusta ja tuesta. Eipä olis pitänyt käydä täällä.
No, erityisherkän on opittava, että antavat muiden elää. Ja että kaikki toisten jutut eivät ole sellaisia, että voi vetää herneen nenään ja määräillä muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kyseessä siis erityisherkkyys (joka ei ole edes diagnoosi) vai sensorisen integraation häiriö, arkikielellä aistiyliherkkyys?
Vierailija kirjoitti:
Olikohan näillä vastaajilla mitään käsitystä sanasta "erityisherkkä"? Mukana on tässä tapauksessa myös aistiyliherkkyyttä, mm tunti.
-ap
No voi, voi. Erityisherkkä on joku ihme muotijuttu nykyään. Sillä saa kivasti erityiskohtelua koko perheelle :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsket olla pitämättä numeroa omista "herkkyyksistään", suurin osa varmaan häviää kun niillä ei saa enään huomioita.
Näiden nälvijöiden kannattaa muistaa, että astmaakin pidettiin korvien välin vikana vielä jokin aika sitten. Ihan vaan huomiota hakeakseen nämä "astmaatikot" köhivät naama sinisenä. Kuinkas sitten kävikään.
Erityisherkkä lapsi kärsii usein useammasta aistiyliherkkyydestä ja vika on siis aivoissa. Piuhoitettu väärin. Yhdellä meidän lapsista tämä todettiin kolmivuotiaana - kuulo- ja tuntoaisti ovat yliherkät. Jo vauvana itki tunteja putkeen, jos vaatteet laitettiin oikeinpäin ja saumat painoivat. Jos vaatteet puki nurinpäin, ei mitään ongelmaa. Ja tiedän että vauvat itkevät, joten ei kannata aukoa siitä päätään. Normaali vanhempi erottaa kipuitkun ja normikitinän toisistaan.
Kuuloaisti todettiin yliherkäksi - hienoa että kuulee muurahaisten kävelevän naapuritalossa, mutta aika helvetillistä sellaisen aistin kanssa on asua kaupungissa ja yrittää olla päiväkodissa. Niinpä muutimme maalle ja otimme lapsen kotihoitoon. Kyllä, irtisanouduin työstäni lapseni vuoksi.
Tälle palstalle tuntuu keskittyvän normaalia enemmän ihmisiä, joiden elämän parhaita hetkiä on löytää kärsivä kanssaihminen ja päästä kiduttamaan tätä postaamalla näitä aivan käsittämättömän lapsellisia kommentteja. Koulussa tämä katsottaisiin koulukiusaamiseksi, ehkä eivät siis ole päässeet tavoistaan eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä tuo, että tiedät erityisherkkyydestä, muuta tilannetta mitenkään. Edelleen kakaras on kaikkea tuota minkä luettelit, ja se on vaan kasvatettava ihmiseksi
Kappas: jopa suomalainen terveydenhoitojärjestelmä tunnistaa tämän olemassaolevaksi ongelmaksi:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=nix00…
Tokihan av-mamma tietää paremmin, ettei tähänkään voi luottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh huh mitä kommentteja olet saanut ap :( minä en osaa auttaa muuten kuin toivottaa tsemppiä. Varmasti asiat helpottuvat nyt kun ymmärtää mistä kyse, osaa suhtautua erilailla. Kaverini lapsella on myös todettu aistiyliherkkyys ja tasan tarkkaan tiedän ettei ole mitää erityiskohtelun haluamista tai muuta vastaavaa mitä kommenteissa tuli.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuo, että tiedät erityisherkkyydestä, muuta tilannetta mitenkään. Edelleen kakaras on kaikkea tuota minkä luettelit, ja se on vaan kasvatettava ihmiseksi
En ole ap, mutta mua häiritsee aggressiivinen tapasi kommentoida. Mitä sinulle on tapahtunut, jotta olet noin ilkeäksi ihmiseksi kasvanut?
Kiitos, te muutama ihana ihminen. Tässähän oli kyse siitä, miten voin vahvistaa lastani kestämään herkkyytensä.
Taisin saada kuitenkin kokemuksen siitä, mitä muut vanhemmat lapsestani tulevat ajattelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuo, että tiedät erityisherkkyydestä, muuta tilannetta mitenkään. Edelleen kakaras on kaikkea tuota minkä luettelit, ja se on vaan kasvatettava ihmiseksi
En ole ap, mutta mua häiritsee aggressiivinen tapasi kommentoida. Mitä sinulle on tapahtunut, jotta olet noin ilkeäksi ihmiseksi kasvanut?
Oon kohdannut reaalimaailman.
Paras konsti tässä on minusta kasvattaa lapselle itsetunto niin että se pystyy ja kehtaa itse säädellä ärsykkeiden määrää siedettävälle tasolle. Meillä myös aika ääripään lapsi ja muistan kun yhtenä vuonnakin oltiin ystäväperheiden kanssa katsomassa ilotulitusta, muut lapset hihkuivat ja pomppivat ympäriinsä ja meidän tenava seisoi pää mun takkia vasten ja kädet korvilla. Suoraan sanottuna mua hävetti Niinkuin monessa vastaavassa tilanteessa mutta en näyttänyt sitä millään tavalla enkä patistanut lasta kun se ei ketään tuolla häirinnyt. Nyt isompana lapsi on reipas ja monissa asioissa todella rohkea ja ennen kaikkea osaa ja kykenee säätelemään itse itseään. Mulla ei lapsena ollut vastaavaa onnea ja kärsin siitä edelleen.
Siskon muksua auttoi toimintaterapia.
Alue: Aihe vapaa
Syötä lapselle oikeaa ruokaa.