Vierailija

Olen esim. huomannut, että monet ihmiset, jopa nuoret, tuppaavat kiintymään liikaa kuntoutumispaikkoihin (esim. Klubitalot), vaikka niissä olisi tarjolla myös eteenpäin vievää palvelua. Miksi ihmeessä? Eikö kaiken järjen mukaan varsinkin nuorten tulisi ajatella ne vain väliaikaisen avun paikkoina, joista pyritään eteenpäin; töihin/työharjoitteluun tai opiskelemaan?

  • ylös 0
  • alas 1

Kommentit (18)

Vierailija

No ehkei niistä palveluista vain ole oikeasti kauheasti hyötyä? Aika moni "normaalikin" ihminen on nykyisin työtön ja työnantajien asenteet esim. mielenterveyskuntoutujia ja neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavia kohtaan ovat mitä ovat. Lisäksi työharjoitteluista ei läheskään aina makseta mitään, joten ymmärrän hyvin, että moni on mieluummin esim. Klubitalolla tekemässä joulukortteja kuin rehkisi palkattomana harjoittelijana esim. ruuveja pussittamassa, vaikka harjoittelupaikka järjestettäisiinkin.

Vierailija

Se nyt vain on ihmisille normaalia ajatella asioita enemmän tunteella kuin järjellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Tässä mahdollisia syitä:

-Ei uskota, että voidaan koskaan työllistyä.

-Traumaattiset tai vähintään ahdistavat kokemukset opiskelusta/työelämästä.

-Mukavuudenhalu.

Vierailija

Koska ihmiset ajattelevat silloinkin tunteella kun kuvittelevat ajattelevansa järjellä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Koska ihmiset ajattelevat silloinkin tunteella kun kuvittelevat ajattelevansa järjellä.

Aika hyvä muuten, itse teen kaikenkaikkiaan järkeviä päätöksiä, vaikkeivät ne tunnukaan niin mukavilta. Ai miksi? Koska pelko. Pelkään, että jään yksin ja että jos jäisin yksin, voisin huonosti ja elinikäni lyhenisi, siksi valitsin tylsän, mutta vakaan miehen, joka ei varmasti hylkää minua (miestä, jota kohtaan tuntisin jotain en olisi saanutkaan). Pelkään, että syrjäydyn, jos en käy töissä, vaikka pystyisinkin juuri ja juuri elämään omaisuustuloillani ja yhteiskunnan tuilla. Pelkäsin myös, että jos en käy töissä vihainen ja ilkeä äitini edesauttaa syrjäytymistäni sättimällä minua, kun on niin vitun kateellinen omaisuustuloilla kitkutelleelle tyttärelleen. Siksi opiskelin ammatin, joka ei minua juurikaan kiinnosta, ja jota kohtaan en tunne minkäänlaista intohimoa tai paloa, enkä uskaltanut tavoitella unelmiani, koska jos niissä olisin epäonnistunut äitini olisi vain odottanut, koska pääsee iskemään minut lopullisesti masentavan kuoliniskun.
En muista mitä muuta järkevää olen tehnyt pelon takia, mutta tuossapa nuo isoimmat valinnat.

Vierailija

Niin ja piti vielä jatkaa, että monet ystäväni eivät ole tehneet järkeviä valintoja vaan ovat jääneet odottamaan unelmoensa miestä ja että joku huomaisi heidänkin ammatilliset lahjansa ja antaisi jonkun projektin ja heillä menee vielä huonommin kuin minulla. Mutta silti vituttaa.
8

Vierailija

Tuo selittyy evoluutiolla. Kun edessä on vaarallinen tilanne, ei ole aikaa jäädä järkeilemään, vaan tulee toimia nopeasti. Nopeat päätökset tapahtuvat tietysti tunteella/intuitiolla. Tunne on tärkeä osa ihmisen ajattelua. Jotta ihminen voi toimia kunnolla, täytyy olla molempia, tunnetta ja järkeä. Se sitten vaihtelee yksilöittäin kuinka paljon reagoi tunteella ja kuinka paljon järjellä. Vetäytyvämmät ja ei-impulsiiviset persoonat käyttävät usein enemmän järkeä - ehkä se selittyy sillä, että eivät ole ajautuneet evoluutiossa niin usein vaarallisiin tilanteisiin ja siten ovat voineet rauhassa pysyä rationaalisina. Tosin kukaan ei ole täysin rationaalinen, vaikka se onkin olevinaan joidenkin ihanne.

Vierailija

Järkeily antaa tunteen että asia on hallinassa ja kaikki seikat on otettu huomioon. On paljon asioita missä järkeilystä ei sanottavammain ole hyötyä. 

Tyhmempi antaa suuremman painoarvon järkeilylle ja fiksumpi oikoo useassa asiassa suoraan siihen mikä ratkaisee lopultakin , eli miltä asia tuntuu.

Vierailija

Turhaan sinä ap tällä palstalla tuota pohdiskelet. Kannattaa ottaa asia puheeksi Klubitalon henkilökunnan kanssa, jos se kerran sinua häiritsee ja toivot siihen muutosta.

Vierailija

Otsikossa on virhe. Sen pitäisi olla "Miksi naiset ajattelevat usein enemmän tunteella kuin järjellä?".

Vierailija

Sen takia, koska ihmiset vain ovat nykyisin pohjimmiltaan laiskoja ja mukavuudenhaluisia.

Vierailija

Tämä on vähän kaksipiippuinen asia ja ymmärrän molemmat näkökannat ja vaihtoehdot. Periaatteessa kannatan kyllä sitä, että etenkin nuoret aikuiset kokisivat Klubitalot ensisijaisesti väliaikaisina tukipaikkoina, mutta myös tilanteet ja olosuhteet kannattaa ottaa huomioon.

Vierailija

Samaa olen itsekin ihmetellyt. Mielestäni liika kiintyminen ja tunnesiteen luominen kuntouttavaksi tarkotettuihin paikkoihin vain vääristää kuntoutumista. Mielestäni pitäisi olla erikseen kuntouttavat paikat ja pelkkään päivätoimintaan tarkoitetut paikat.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Otsikossa on virhe. Sen pitäisi olla "Miksi naiset ajattelevat usein enemmän tunteella kuin järjellä?".

No miehissäkin on aika paljon niitä impulsiivireagoijia, jotka ei milloinkaan pysähdy ajattelmaan yhtään mitään. Etten sanoisi enemmän kuin naisissa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla