Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Opettajat, miten luokan arvosanat jakautuu?

Vierailija

Multa meinaa tulla itku oman luokan kanssa ja tulee olo, että oon ihan paska ope. Arvosanat on pääosin seiskaa, pari kasia ja kutosta, ja jokunen kiitettävä. Onko tää sitä todellisuutta vai pitäskö niiden arvosanojen oikeesti mennä gaussin käyrän mukasesti?

Kommentit (11)

Vierailija

Opetan yläkoulussa. Kokeista tulee yleensä 0-2 kiitettävää, muutamia 7-8 ja loput sitten alle. Käytännössä jokaisesta kokeesta joku saa viitosella alkavan. Teen joka vuosi saman tasoiset kokeet ja arvioin aina samalla asteikolla. Korjaan kokeet yksi tehtävä kerrallaan niin, etten tiedä kenen paperia tarkastan, näin pärstäkerroin ei vaikuta. Joissakin ryhmissä jopa kasi on tiukassa.

Kaikki oppilaat eivät mitenkään omaksu kaikkea opetettua. Jos kaikki saavat kokeestasi hyvän numeron, ovat kokeesi aivan liian helpot. Opetat varmaan alakoulussa?

Olisi hyvä, että pitämäsi kokeet olisivat sen verran vaikeita, että oppimisvaikeuksista kärsivät oppilaat jäisivät seulaan jo alakoulussa. Nyt käy usein niin, että yläkouluun tullut juuri ja juuri kuutosen tason (huom. vain arvioinnissa. Oppilas voi olla muuten vaikka miten mahtava) oppilas on saanut alakoulussa jopa kiitettäviä. Oppimisvaikeuksien kuntoutukset eivät enää oikein tahdo toimia murrosikäisillä, kun aivot ovat jo muotoutuneet urilleen. Alakoulussa kuntoutus olisi vielä ollut tehokasta!

Terveisin lukihäiriöinen ope.

Vierailija

Arvosanat noudattelevat gaussin käyrää vain jos kokeen tehneitä on tuhansittain ja koe on ollut riittävän haasteellinen.

Peruskoulussa ei käytetä gaussin käyrää; ei ole käytetty vuosikymmeniin!

Vierailija

Ei todellakaan noudata gaussin käyrää. Näin yläkoulun opena ajattelen, että on hyvä, että minulla on paljon oppilaita kokoajan ja uusia tulee joka vuosi, niin pysyy kokonaisnäkemys oppilaiden tasoon enkä ala parjaamaan itseäni, jos välillä jonkun ryhmän paras koearvosana on kahdeksan.

Vierailija

Uskon että arvioit ihan oikein.

Minulla kävi noin kun vastaaja 2 kertoi. Menin lukioon 9,8 keskiarvoisen todistukseni kanssa. Järkytys oli melkoinen kun ensimmäisen jakson koetuloksia sain ka keskiarvo oli siinä kasin kohdilla. Luulen että liian lepsusti ja pärstäkertoimella sain numerot peruskoulussa.

T. Lukihäiriöinen.

Vierailija

Ei tuohon mitään yleispätevää kaavaa voi sanoa. Jos ihan tosi keskimääräistä luokkaa ajattelee, niin ehkä 50% porukasta saa joko seiskan tai kasin. Sitten ehkä 10% vitosia, 20% kutosia ja yht. 20 % ysejä ja kymppejä vaihtelevassa suhteessa. Ja joskus tietysti joku onneton vetäisee ala-arvoisen, mutta se ei ole kovin tavallista.

Mutta saattaa olla sellaisia porukoita, joista reilusti yli puolet roikkuu vitosen ja kutosen tienoilla (esimerkiksi jos on paljon integroituja kielitaidottomia tms. tai muuta vaikeutta). Sitten toisessa ääripäässä on esim. englanninkieleen painotettu luokka, jossa saattaa joissain kokeissa olla niin, että luokan keskiarvo huitelee yhdeksikön yläpuolella ja neljännes saa täyden kympin, vaikka tekee saman kokeen kuin muillekin.

Vierailija

Riippuu ihan opetusryhmästä ja sen koostumuksesta. Jos samaan luokkaan on keskitetty tukitoimien tehostamiseksi useita oppimissvaikeuksisia oppilaita, niin näkyyhän se arvosanajakaumassa ja keskiarvossa. Yläkoulussa siis opetan.

Vierailija

Samalla tavalla jakautuu myös täällä. Opetan yläasteella.
eniten turhauttaa fiksut oppilaat, joilla olisi potentiaalia mutta ei mielenkiintoa. Yleensä kotoa opittu malli. Miten saisin sytytettyä sen oppimisen halun?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Uskon että arvioit ihan oikein.

Minulla kävi noin kun vastaaja 2 kertoi. Menin lukioon 9,8 keskiarvoisen todistukseni kanssa. Järkytys oli melkoinen kun ensimmäisen jakson koetuloksia sain ka keskiarvo oli siinä kasin kohdilla. Luulen että liian lepsusti ja pärstäkertoimella sain numerot peruskoulussa.

T. Lukihäiriöinen.

Minulle kävi päinvastoin. Numerot nousi lukiossa, kun kokonaisuuksien hahmottamista alettiin vihdoin arvostaa.

T. Lukihäiriöinen täälläkin

Vierailija

Oppilaankin halusta kiinni. En ole opettaja, vaan oppilas (lukio) eikä opettajalla ole osaa eikä arpaa minun oppimiseeni. Koulussa käyminen vain katkaisee ikävästi omaa opiskeluani. Minulla on oma tapani ja tyylini (ka 9,3)

Vierailija

Minusta kuulostaa aika tavalliselta luokalta. Olen aineenope, ja useimpien luokkien arvosanat jakautuvat juurikin noin, paitsi että yläkoulussa tulee niitä vitosiakin. Yritän laatia kokeet niin, ettei nelosia tulisi edes kaikkein heikoimmille.

Koska opetan koko ajan useita luokkia ja satoja oppilaita, tiedän, ettei ole välttämättä syytä soimata itseään. On ihan tavallista, että toisen luokan keskiarvo on kutosen pinnassa ja toisen luokan jopa yli kasin, vaikka molemmat ovat saaneet samanlaista opetusta. Jos oppilaita on riittävästi, tulokset asettuvat sille Gaussin käyrälle, mutta yksi luokka voi olla omissa sfääreissään. On jopa luokkia, joiden tuloskäyrä on käänteinen Gauss eli monta heikkoa arvosanaa ja monta kiitettävää, mutta vain muutama keskitason arvosana. Viimeksi mainitut luokat ovat niitä haastellisimpia!

Jos pitämiesi kokeiden keskiarvot ovat seiskan tienoilla, tuskin ne kovin pielessä ovat. Pääsääntö on, että yleensä luokanopet arvioivat yläkanttiin. Lähes kaikilla oppilailla on omasta aineestani alakoulusta seiska tai kasi. Minä annan arvosanoja vitosesta kymppiin, seiska on tavallisin. Kasin pitäisi olla jo hyvää osaamista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat