Ostin itselleni "kihla"sormuksen (seurustelen, muttei olla kihloissa)

Vierailija

Olen nelikymppinen nainen ja seurustellut onnellisesti vajaat 2 vuotta. Emme asu yhdessä eikä yhteenmuuttoon tai parisuhteen virallistamiseen ole mitään suunnitelmia. Nyt on hyvä näin, katsotaan sitten joskus jos muutamme yhteen, menemme naimisiin jne.

Kiertelin eilen illalla kaupungilla ja kävin koruliikkeissä etsimässä korviksia. Jotenkin mukaan tarttui hopeinen sileä sormus oikean käden nimettömään. Kotona sormus meni ihan itsestään vasemman käden nimettömään ja nyt olen tässä katsellut kättäni kotona ollessa... Olen ensi viikolla lähdössä yksin reissuun ja veikkaan, että sormus on vasemmassa nimettömässä koko reissun ajan!

En voi käsittää itseäni, sillä ihan oikeasti emme ole miesystäväni kanssa valmiita virallistamaan suhdettamme vaan elämä on nyt ihanaa näin. Mikä lie mielenhäiriö tämä on. Naurettavaa, tiedän, mutta kun rakastuu ensimmäisen kerran elämässään 39-vuotiaana niin kai sitä saa vähän hölmö ollakin. Enkä ikinä tule pitämään sormusta vasemmassa nimettömässä miehen nähden tai tutuissa ympyröissä liikkuessani :D

Kommentit (10)

Vierailija

Oon tehnyt ihan saman ja silloin en edes seurustellut. Oli vaan niin kamala sinkkutuska ja kumppanin kaipuu, että halusin edes leikkiä, että mulla olisi parisuhde.

Nyt olen onnellisesti naimisissa ekä läheskään aina käytä sormuksia :)

Vierailija

Mä käytin 16-vuotiaana joskus yksinäni sormusta nimettömässä ja haaveilin kihloista silloisen poicciksen kanssa :D Kai sitä nyt ensirakkauden kourissa! Kunhan et miehen nähden, voi kokea sen painostavana.

Vierailija

Mä käytän joskus matkoilla feikkivihkisormusta. On helpompi ajaa seuraan tyrkyttäytyjiä pois kun sanoo että on naimisissa. Tai useimmiten mä sanon että mun mies on hiljattain kuollut, silloin ne yleensä jättää rauhaan, ja on joku syy sille että matkustaa yksin.

Vierailija

No mikäs siinä. Jos on mieleltään vakaasti sitoutunut johonkin, niin voi kai noin tehdä. Ei pidä (tai minusta ei kannata) olla niin jähmeä ajattelultaan. Sormuksiahan saa laittaa vaikka varpaisiinsa jos haluaa, ja niille jokaiselle voi keksiä oman suurenkin symbolisen ja hyvin henkilökohtaisen merkityksen. Jos sitä paitsi ap saa tuolla tavoin karsittua pois epätoivottuja iskemisiä, niin missä ongelma. Ei minun nähdäkseni missään. Kihlaus ei muutenkaan ole kuin sellainen leikkijuttu, ei näy kirjoissa eikä kansissa. Avioliittokin on sitten enemmän juridinen juttu lopultakin. Mielen "kahleet" ovat ne millä on suurin merkitys ja oikeastaan ainoa merkitys.

Vierailija

Mä käytän "vihki"sormusta usein työmatkoilla ja mies tietää sen. Olen siis avoliitossa, muttemme ole kihloissa. Teen työtä erittäin miesvoittoisessa ympäristössä ja asiakkaina on maailmalla hyvin vanhoillisia henkilöitä - bisnekset sujuvat paremmin ja minut otetaan tosissaan kun olen "kunniallinen" nainen. Sormuksena on vain halpa hopearinkula.

Tätini on elänyt koko elämänsä yksin. Kun hän täytti 60v, hän osti itselleen upeat timanttisormukset ja piti niitä sormussormessa (oikeassa kädessä paha nivelrikko). Hän sanoi, että oli aina halunnut ostamansa kaltaiset sormukset ja kun kerran ei löytynyt miestä jonka kanssa avioitua ja ostaa sormuksia vihkisormuksiksi, hän osti sellaiset itse itselleen ihan omaksi iloksi. Oli kuulemma liian vanha miettimään mitä muut ajattelevat :)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat