Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Oma viallisuus masentaa ylitsepääsemättömästi

Vierailija

OKEI, ANGSTIVAROITUS, MUTTA: Oikeasti, miten oppia hyväksymään omat vikansa? Onko siinä loppujen lopuksi edes mitään järkeä tyytyä elämään puoliteholla, tyytyä esimerkiksi johonkin "omaa tasoa" olevaan ihan ok -mieheen ja elämään itsepetoksessa sulkien silmänsä siltä tosiasialta, että kaikki voisi olla niin paljon paremminkin?

Olen muun muassa sosiaalisesti lahjaton, puhevikainen, ruma ja kasvoiltani epäsymmetrinen. Luulin hetkeksi saavani lisää itsevarmuutta salilla käymisen kautta, mutta nyt huomaan, että jopa "unelmakroppanikin" on kehittynyt ihan epäsymmetrisesti, joten ei paljoa huvita sitäkään esitellä. Kaikki hokevat, että "hyväksy itsesi, hyväksy itsesi", mutta en vaan pysty. Minulla on vain tämä yksi elämä, miksen siis vaan saa elää sitä täysillä, kauniina ja täydellisenä se unelmien prinssi rinnallani? En vaan pääse eroon tästä ajatuksesta, niin pinnalliselta kuin se kuulostaakin...

Olen ihan kuollut sisältä, ja tiedän, etten tule koskaan olemaan onnellinen. Vuodet vaan valuvat hukkaan, ja kohta olen kaiken lisäksi vanha ja raihnainenkin. Miksi edes synnyin...

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Niin ja sanokaa, olenko mä ihan pinnallinen ja typerä näine ajatuksineni, vai ymmärtääkö joku muukin mitä ajan takaa? Näistä ajatuksista on vain tullut minulle ihan täydellinen pakkomielle, enkä halua tyytyä mihinkään puolikkaisiinkaan. :(

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin olisin itse kirjoittanut tämän. Et ole ainoa.

Tsemppiä, äh, mitä muutakaan tähän voi sanoa. :( <3 ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mene terapiaan.

Harkinnassa on, mutta toisaalta kyllähän sen jo tietää, mitä mantraa sielläkin vain hoettaisiin. Olen hukannut elämääni itsepetokseen jo ihan tarpeeksi kauan... ap

Vierailija

Sun pitää muuttaa sun ihmiskuva armoollisemmaksi. Tuollainen ajattelu on julmaa paitsi itseäsi, myös muita kohtaan.

Vierailija

Oikeastiko vain kaunis ansaitsee hyvän elämän? Ja hyvä elämä = hyvännäköinen ulkonäkökeskeinen "prinssi"? Noilla tavotteilla elämä voi mennä niiiiiiin pieleen! Se prinssi voi olla vaikka millainen sika. Sun pitää keskittyä sisällöllisempiin asioihin, eikä myöskään pelkkään parisuhteeseen.

Vierailija

Joo, kaverin kanssa just pohdittiin et mitä jos ois oikeesti tosi ruma, niin miten sillon tulis toimee, ja et miten niitten ihmisten täytyy olla tosi vahvoja...

En mä usko et siihen on mitään muuta neuvoo ku et yrität löytää iloa siitä mistä sitä saat. Jos oot varma että oot käyttäny KAIKKI tavat millä tehä itteäs "parempitasoiseks" etkä silti saa sitä tasoo miestä jota haluisit, niin sit sun pitää löytää tarkotusta jostain muualta...

Toi kropan epäsymmetrisesti kehittyminen kuulostaa kyllä vähän hassulta ja erikoiselta... Vaikea kuvitella että jonkun lihakset tai kroppa ois niin erilaisia että tulis "huonoja tuloksia" salilla... Rasvat nolliin vaikka juoksemalla ja sitten kyykyllä iso perse, niin kyllä kelpaa. :) Entä oletko tosiaan koettanut lähestyä niitä prinssejäsi ja tullut torjutuksi?

En väheksy mitenkään ongelmaasi, yritän vaan etsiä siitä tietä ulos. Kyllä jotkut on vaan epäonnekkaita kaikilta osin. Onneksi todella usein löytyy JOTAIN millä pääsee haluamaansa tulokseen, mutta aina on tietysti se 1%.

Mulla on kaikki muu loistavasti, paitsi että olen mielisairas. Hermot ratkeemassa koska elämä valuu hukkaan joka päivä kun ei pysty tekemään mitään. :)

Vierailija

Eikö tuo kieli huonosta itsetunnosta? Sen parantaminen on haastavaa, mutta itsepetos ei ainakaan vie sitä lähemmäksi yhtään. Itsepetoksella tarkoitan juuri tuollaisia ajatuksia, että onni tulee kropan ulkonäöstä ja miehestä, joka on kovin tietynlainen. Näin elämää eläneenä 4-kymppisenä voin sanoa, että ohituskaistan käyttö 2-kymppisenä kostautuu myöhemmin elämässä. Jos et ole onnellinen ja tytyväinen nyt, et sellaiseksi muutu taikaiskusta tai ajan myötä tai itsestään (siis tarkoitan ulkoisia valintoja tehden), vaan itsensä kanssa työskentely on ainakin minulle ollut kaikkein paras tie totuuteen. Eli UNOHDA se, mitä lehdet ja muu sanovat, tai netti, blogit, muut ihmiset! Unohda se. Se on heidän totuutensa ja usein erittäin kaunisteltu tai jopa harhainen sellainen.
Vaikea sanoa sen täsmällisemmin mikä auttaisi, varmasti elämä oli helpompaa 25 vuotta sitten kun olin itse nuori, kun vaihtoehtoja ei ollut näinkään paljon kuin nyt. Ei se elämä kuitenkaan aina nyt vain mene juuri niin kuin itse haluaa, mutta kun ei se tarkoita sitä, etteikö saisi mitä tarvitsee.
Välillä on kurjia aikoja, se on vain ihan fakta. Mutta niiden ei pidä uskoa tulleen jäädäkseen, tai saat pian sen mitä uskot, eli lisää kurjuutta!

Vierailija

Oma viallisuuskin on vain tunne. Se ruma ja muodoton ihminen joka ei tunne itseään vialliseksi voi saavuttaa ihan mitä tahansa.
Jos hirveästi rajaa omia valinnanmahdollisuuksiaan tyyliin etsin poikaystävää, joka ei saa olla esimerkiksi silmälasipäinen, kalju, lyhyt tms, niin rajaa jo niin paljon ihmisiä pois, että supistaa ITSE ITSELTÄÄN mahdollisuuksia tulla onnelliseksi.
Itse voit aivan hyvin tavata myös tällaisen ihmisen, joka haluaa sinut VAIKKA sinussa on sitä, tätä tai tuota, joten miksi ihmeessä käyttää energiaa sen murehtimiseen? Oikeat sielut kyllä tapaavat toisensa, joiden on syytä kohdata.
11

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko vain kaunis ansaitsee hyvän elämän? Ja hyvä elämä = hyvännäköinen ulkonäkökeskeinen "prinssi"? Noilla tavotteilla elämä voi mennä niiiiiiin pieleen! Se prinssi voi olla vaikka millainen sika. Sun pitää keskittyä sisällöllisempiin asioihin, eikä myöskään pelkkään parisuhteeseen.
Sori, jos keskityin aloitusviestissä liikaa ulkonäkö- ja parisuhdeasioihin, se vaan johtuu torjutuksi tulemisesta ja tämänhetkisestä turhautumisestani tällä rintamalla. Mutta olen siis yrittänyt hakea elämälleni sisältöä esimerkiksi opiskelusta, muttei siitäkään taida sosiaalisten vaikeuksieni takia tulla mitään, vaan edessä lienee TYYTYMINEN johonkin paskaduuniin. Miksen vaan voi ansaita edes jossain asiassa koko pottia? ap

Vierailija

Lukekaapas lapset Benjamin Hoffin kirja Nalle Puh ja Tao. Sen oppeja mm. on, että ei kannata työntää pyöreää tappia neliskulmaiseen reikään, eikä neliskulmaista tappia pyöreään reikään, eli tehdä asioita, jotka eivät kuulukaan mennä niin, vaikka satuitkin ajattelemaan, tai lukemaan jostain, että tämä olisi hyvä idea. Vaan kannattaa laittaa pyöreä tappi pyöreään reikään ja neliskulmainen neliskulmaiseen, niin hommat ja elämä sujuu paremmin.
Eli luovia elämässä etsien sitä, mikä tavallaan menee itsestään, ilman ponnisteluja. Se ei toki tarkoita, etteikö saisi ponnistella, mutta sentään pyöreän tapin tunkemisessa neliskanttiseen reikään saat ponnistella koko elämäsi eikä se vain mene sinne.
11

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat