G: Paras ja toimivin " kurinpitokeinosi" lapselle?
Täällä oli mielenkiintoinen keskustelu 2-v lapsen kasvatuksesta ja paljon keskustelua, saako lasta tukistaa yms. Ketju oli niin pitkä ja laaja ja täynnä hyviä perusteluja, että halusin laittaa tälläisen tiivistetyn version hyviksi koetuista keinoista :)
Laittakaapa lyhyesti ja ytimekkäästi pinoon parhaiten toimiva kasvatuskeinonne, jolla saatte lapsen tottelemaan.
Omalla taaperolla (kohta 3v) toimii kaikkein parhaiten ensin varoitus ja sitten jäähy (ikävuosia vastaava aika minuuteissa). Monasti jo pelkkä varoitus jäähystä saa käyttäytymään paremmin.
Meillä jäähypenkki on tuoli lapsen omassa huoneessa, johon on ovi aina auki, mutta ei aina suoraa näköyhteyttä. Jäähylle mennessä sanon syyn, miksi sinne joutuu, ja jäähypenkillä ollessa ei saa puhua eikä leikkiä millään. Jäähyn jälkeen jatketaan yleensä ihan tavallisesti siitä mihin jäätiin, mutta joskus vielä muistutan, miksi sinne joutui (etenkin, jos kyseessä on vauvan kiusaaminen).
-pupsu
Kommentit (10)
Mutta meillä on toiminut tähän asti se että lapselle kerrotaan kuinka toimitaan missäkin paikassa tai tilanteessa etukäteen ja häntä velvoitetaan siihen. Jos lapsi alkaa hölmöilemään, nappaan hänet kiinni ja kyykistyn hänen tasolleen. Puhun tiukasti asiasta ettei noin saa tehdä ja kerron tai näytän kuinka tehdään oikein.
Tietyt asiat tehdään (hampaiden pesut tms.) vaikka lapsi tappelisi vastaan. Ja ei paljon tappele enää kun tietää mitkä hommat on pakollisia.
Annan lapselle vapauksia ja luottoa sitä mukaan kun hänen käyttäytymiseensä voi luotta. Ja niitä menettää jos alkaa hölmöilemään. Esikko on ollut tosin helppo ja rauhallinen kaveri, saa nähdä nuorimmaisen kanssa joutuuko ottamaan jäähypenkkiä hänen kanssaa käytäntöön.
Lisäksi otan lapsen syliin, ja sanon " kuuntele" . Lähes aina auttaa ja toimii. Kerron tarkasti, mutta niin että lapsi ymmärtää, mitä tehdään ja miksi. Tai miksi ei. Jos on kyse tilanteesta, jossa lapsi ei millään jaksaisi odottaa, vaan haluaa asian heti, sanon esim " saat sen ihan varmasti sitten kun se on maksettu, äiti lupaa" . Näin säästyn kaupassa kiukuttelulta, kun lelu tai rinkeli pitäisi saada heti kun sen on saanut kärryyn... =)
Leijona76 & poika 1v7kk
Melody:
Mutta meillä on toiminut tähän asti se että lapselle kerrotaan kuinka toimitaan missäkin paikassa tai tilanteessa etukäteen ja häntä velvoitetaan siihen. Jos lapsi alkaa hölmöilemään, nappaan hänet kiinni ja kyykistyn hänen tasolleen. Puhun tiukasti asiasta ettei noin saa tehdä ja kerron tai näytän kuinka tehdään oikein.
Ensin tulee kielto ja seuravaksi poika joutuu jäähylle. Jos olemme yläkerrassa, poika joutuu jäähylle omaan huoneeseen. Alakerrassa " jäähypenkin" tehtävää hoitaa alarappuset. Meilläkin usein pelkkä uhkaus jäähylle joutumisesta saa pojan rauhoittumaan.
Ikää pojalla 3 v.
Jos poika on tuhma eikä tottele esim. kahdesta tai kolmesta varoituksesta, hänet viedään istumaan keittiön lattialle. Siellä ei tietenkänkään saa pitää mitään leluja kädessä. Olemme itse siinä vieressä ja kerromme pojalle (2-v) useampaan kertaan, miksi joutui keittiön lattialle. Yleensä hän itkee siinä ja kun rauhoittuu, käsketään pyytää anteeksi (antaa pusun poskelle). Sitten saa lähteä jatkamaan leikkejä.
Usein pelkkä uhkailu keittiön lattiasta auttaa. Tämä on ollut ehdottoman hyvä kasvatuskeino meille :)
..myös " jäähy" , omaan huoneeseen muutamaks tunniks. sit mennään kysymään jos osaa käyttäytyä ja jos vieläkin riehuu niin takasin vaan. ja anteeksi pyydetään myös sen jälkeen.
ja tytöt syntyneet 04/02 ja 07/03
my_selene ja kolmas neiti tulossa rv 24+6
siis muutamaks minuutiks. nyt kuulostin kuin joku koti-hirleri!
m_s
=)
Hyvin on tyttö (2v 4kk) ehdollistettu. Kerron laskevani kolmeen, jos likka ei tottele. Yleensä viimeistään kakkosen kohdalla alkaa tapahtua.
Jos tyttö kiusaa muita, puutun tilanteeseen heti. Kiinni ottaminen, silmiin katsominen ja tiukka varoitus on toistaiseksi tehonnut. Mutta helppoahan meillä vielä on siinä suhteessa, kun on vain tämä yksi lapsi.
Itse pidän mielessä, että noin pienen lapsen on vielä vaikea asettua toisen asemaan ja ymmärtää, miltä toisesta tuntuu. Vanhempien pitää se kertoa. Ja toiseksi, uhmaikäisen kuuluu uhmata. Totteleminen aina ja kaikkialla ei voi olla realistisena tavoitteena.
Meillä on esikoinen 4v4kk ruvennut tekemään sitä että ei ottaisi katsekontaktia kun hänelle puhutaan esim jos hän istuu jäähyllä vaan hän joko sulkee silmänsä tai pyörittelee niitä tai katselee minne tahansa muualle kuin minua tai isäänsä kumpi siinä nyt sitten onkin " vastapuolella" . Sekään ei auta että ottaa kasvoista tai leuasta kiinni että katsopas nyt tänne kun minulla on asiaa vaan silloin juuri pistetään silmät kiinni. Toinen juttu on pään pyöritys tai sitten ihan mahdoton mölinä ja mekkalointi, välillä kirkuu niin kovaa että korvissa soi, ei onneksi usein. Ja lempilause nykyisin tuppaa olemaan " mutta kun minun on PAKKO saada/päästä/tehdä" jne. ja sitä ei sanota mitenkään erityisen lempeästi tai hiljaa.
Kuopus on asiassa hieman iisimpi tapaus vaikka onkin luonteeltaan sitten muuten kinkkisempi, tulisempi, nopeammin hepulit saava jne.
Ja minä kun luulin että esikoisella olisi se pahin uhmaamis/uhitteluvaihe jo ohitse mutta kissanviikset, näin pahana vielä ollutkaan:/
pupsu:
Paitsi laitan/käsken pojan nurkkaan. Näin on tehty nyt muutama kuukausi ja toimii todella hyvin.
Äitini ei hyväksy tätä eikä muutakaan kurinpitoa poikani ikäiselle (vajaa 2v.) mutta eipä se hänelle kuulu..