Ekaluokkalainen lapseni menee jumalanpalvelukseen ja opelta tuli viestiä.
että siellä kerätään kolehti ja muistakaa ottaa rahaa mukaan.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se lapsi pakotetaan sinne aivopesutilaisuuteen? Eihän niin pieni voi ymmärtää, että ne kerrotut jutut siellä kirkossa eivät ole totta.
Ei kai ketään lasta pakoteta. Suomessa vanhemmat saavat itse päättää, haluavatko liittää lapsensa johonkin uskonnolliseen yhteisöön vai haluavatko lapsen kuuluvan vain väestörekisteriin.
Edelleen, jos lapsi menee päiväkotiin, vanhemmilta kysytään, saako heidän lapsensa osallistua päiväkodin uskonnolliseen kasvatukseen, mikä ainakin meillä tarkoittaa vain joulu- ja pääsiäiskirkkoa kerran vuodessa. Jos vanhemmat eivät halua lapsensa osallistuvan, lasta ei viedä kirkkoon, vaan lapsi saa jäädä päiväkotiin leikkimään. Ne ovat yleensä myös niille lapsille kivoja hetkiä: päiväkodissa on rauhallista ja saa vapaasti valita, mitä haluaa tehdä. Jos ryhmästä esim. 2-5 lasta on päiväkodissa, heidän kanssaan jää yksi aikuinen, jolla on silloin myös aikaa osallistua leikkeihin, pelata pelejä, lukea kirjaa yms.
Koulussa lapsi osallistuu uskonnon opetukseen sen mukaisesti, mihin uskonnolliseen yhteisöön hän kuuluu. Jos lapsella on harvinainen uskonto tai hän kuuluu väestörekisteriin, vanhemmat voivat valita hänelle ET-opetuksen.
Uskonnolliseen kasvatukseen päiväkodissa ja uskonnon opetukseen koulussa kuuluvat myös uskonnon seremonialliset ilmenemismuodot. Se, että vanhempien päätöksellä kirkkoon kuuluva ja uskonnonopetukseen osallistuva lapsi viedään päiväkoti- tai kouluryhmän mukana kirkkoon jumalanpalvelukseen, on osa opetusta. Sitä kautta opetetaan lapsille, mikä kirkko rakennuksena on, miten siellä käyttäydytään, mitä siellä tapahtuu.
Ja vaikka Suomi maallistuu ja moniarvoistuu varsinkin kaupungeissa kovaa vauhtia, kirkolliset seremoniat ovat edelleen osa useimpien suomalaisten elämää tavalla tai toisella jossakin elämänvaiheessa. Suurin osa lapsista saa ennemmin tai myöhemmin kutsun konfirmaatioon, kirkkohäihin, kirkollisiin hautajaisiin tai kastetilaisuuteen. Joku voi vielä itsekin käydä rippikoulun tai haluta kirkkohäät. Siksi kirkossa lasten kanssa käyminen on myös kulttuurista kasvatusta. Lapsen tai aikuisenkaan on vaikeaa kuvitella sellaista, jota ei ole koskaan nähnyt tai kokenut. Jos kirkosta rakennuksena ja siellä tapahtuvista asioista on edes jonkinlainen käsitys koulun / päiväkodin kautta, se helpottaa lasta osallistumaan myös perhepiirissä kirkollisiin juhliin.
Häh? Pakotetaanhan. Ja oikein vanhempien toimesta. Palvontamenot, joihin joutuu osallistumaan, eivät ole kulttuurikasvatusta vaan palvontamenoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se lapsi pakotetaan sinne aivopesutilaisuuteen? Eihän niin pieni voi ymmärtää, että ne kerrotut jutut siellä kirkossa eivät ole totta.
Ei kai ketään lasta pakoteta. Suomessa vanhemmat saavat itse päättää, haluavatko liittää lapsensa johonkin uskonnolliseen yhteisöön vai haluavatko lapsen kuuluvan vain väestörekisteriin.
Edelleen, jos lapsi menee päiväkotiin, vanhemmilta kysytään, saako heidän lapsensa osallistua päiväkodin uskonnolliseen kasvatukseen, mikä ainakin meillä tarkoittaa vain joulu- ja pääsiäiskirkkoa kerran vuodessa. Jos vanhemmat eivät halua lapsensa osallistuvan, lasta ei viedä kirkkoon, vaan lapsi saa jäädä päiväkotiin leikkimään. Ne ovat yleensä myös niille lapsille kivoja hetkiä: päiväkodissa on rauhallista ja saa vapaasti valita, mitä haluaa tehdä. Jos ryhmästä esim. 2-5 lasta on päiväkodissa, heidän kanssaan jää yksi aikuinen, jolla on silloin myös aikaa osallistua leikkeihin, pelata pelejä, lukea kirjaa yms.
Koulussa lapsi osallistuu uskonnon opetukseen sen mukaisesti, mihin uskonnolliseen yhteisöön hän kuuluu. Jos lapsella on harvinainen uskonto tai hän kuuluu väestörekisteriin, vanhemmat voivat valita hänelle ET-opetuksen.
Uskonnolliseen kasvatukseen päiväkodissa ja uskonnon opetukseen koulussa kuuluvat myös uskonnon seremonialliset ilmenemismuodot. Se, että vanhempien päätöksellä kirkkoon kuuluva ja uskonnonopetukseen osallistuva lapsi viedään päiväkoti- tai kouluryhmän mukana kirkkoon jumalanpalvelukseen, on osa opetusta. Sitä kautta opetetaan lapsille, mikä kirkko rakennuksena on, miten siellä käyttäydytään, mitä siellä tapahtuu.
Ja vaikka Suomi maallistuu ja moniarvoistuu varsinkin kaupungeissa kovaa vauhtia, kirkolliset seremoniat ovat edelleen osa useimpien suomalaisten elämää tavalla tai toisella jossakin elämänvaiheessa. Suurin osa lapsista saa ennemmin tai myöhemmin kutsun konfirmaatioon, kirkkohäihin, kirkollisiin hautajaisiin tai kastetilaisuuteen. Joku voi vielä itsekin käydä rippikoulun tai haluta kirkkohäät. Siksi kirkossa lasten kanssa käyminen on myös kulttuurista kasvatusta. Lapsen tai aikuisenkaan on vaikeaa kuvitella sellaista, jota ei ole koskaan nähnyt tai kokenut. Jos kirkosta rakennuksena ja siellä tapahtuvista asioista on edes jonkinlainen käsitys koulun / päiväkodin kautta, se helpottaa lasta osallistumaan myös perhepiirissä kirkollisiin juhliin.
Häh? Pakotetaanhan. Ja oikein vanhempien toimesta. Palvontamenot, joihin joutuu osallistumaan, eivät ole kulttuurikasvatusta vaan palvontamenoja.
Niin. Lain mukaan vanhemmilla on oikeus päättää oman alaikäisen lapsensa uskonnosta. 15-vuotiaana lapsi saa vanhempiensa luvalla päättää itse ja viimeistään 18-vuotiaana päättää joka tapauksessa itse, mutta lasten puolesta päättävät vanhemmat. Tämä ei ole edes ainoa lapsen asia, josta vanhemmat päättävät. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä enemmän vanhemmilla on valtaa hänen asioihinsa. Alle kouluikäisellä lapsella karkeasti ottaen kaikki riippuu vanhemmista. Ei se ole koulun tai päiväkodin vika, jos vanhemmat kuuluvat kirkkoon ja ovat myös käyttäneet lapsensa kasteella.
Niin...Meillä kirkkoon kuuluvilla on ainakin toistaiseksi oikeus kastaa lapset ja käyttää heitä kirkossa. Ateistien vastustus vain vahvistaa uskoani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se lapsi pakotetaan sinne aivopesutilaisuuteen? Eihän niin pieni voi ymmärtää, että ne kerrotut jutut siellä kirkossa eivät ole totta.
Ei kai ketään lasta pakoteta. Suomessa vanhemmat saavat itse päättää, haluavatko liittää lapsensa johonkin uskonnolliseen yhteisöön vai haluavatko lapsen kuuluvan vain väestörekisteriin.
Edelleen, jos lapsi menee päiväkotiin, vanhemmilta kysytään, saako heidän lapsensa osallistua päiväkodin uskonnolliseen kasvatukseen, mikä ainakin meillä tarkoittaa vain joulu- ja pääsiäiskirkkoa kerran vuodessa. Jos vanhemmat eivät halua lapsensa osallistuvan, lasta ei viedä kirkkoon, vaan lapsi saa jäädä päiväkotiin leikkimään. Ne ovat yleensä myös niille lapsille kivoja hetkiä: päiväkodissa on rauhallista ja saa vapaasti valita, mitä haluaa tehdä. Jos ryhmästä esim. 2-5 lasta on päiväkodissa, heidän kanssaan jää yksi aikuinen, jolla on silloin myös aikaa osallistua leikkeihin, pelata pelejä, lukea kirjaa yms.
Koulussa lapsi osallistuu uskonnon opetukseen sen mukaisesti, mihin uskonnolliseen yhteisöön hän kuuluu. Jos lapsella on harvinainen uskonto tai hän kuuluu väestörekisteriin, vanhemmat voivat valita hänelle ET-opetuksen.
Uskonnolliseen kasvatukseen päiväkodissa ja uskonnon opetukseen koulussa kuuluvat myös uskonnon seremonialliset ilmenemismuodot. Se, että vanhempien päätöksellä kirkkoon kuuluva ja uskonnonopetukseen osallistuva lapsi viedään päiväkoti- tai kouluryhmän mukana kirkkoon jumalanpalvelukseen, on osa opetusta. Sitä kautta opetetaan lapsille, mikä kirkko rakennuksena on, miten siellä käyttäydytään, mitä siellä tapahtuu.
Ja vaikka Suomi maallistuu ja moniarvoistuu varsinkin kaupungeissa kovaa vauhtia, kirkolliset seremoniat ovat edelleen osa useimpien suomalaisten elämää tavalla tai toisella jossakin elämänvaiheessa. Suurin osa lapsista saa ennemmin tai myöhemmin kutsun konfirmaatioon, kirkkohäihin, kirkollisiin hautajaisiin tai kastetilaisuuteen. Joku voi vielä itsekin käydä rippikoulun tai haluta kirkkohäät. Siksi kirkossa lasten kanssa käyminen on myös kulttuurista kasvatusta. Lapsen tai aikuisenkaan on vaikeaa kuvitella sellaista, jota ei ole koskaan nähnyt tai kokenut. Jos kirkosta rakennuksena ja siellä tapahtuvista asioista on edes jonkinlainen käsitys koulun / päiväkodin kautta, se helpottaa lasta osallistumaan myös perhepiirissä kirkollisiin juhliin.
Häh? Pakotetaanhan. Ja oikein vanhempien toimesta. Palvontamenot, joihin joutuu osallistumaan, eivät ole kulttuurikasvatusta vaan palvontamenoja.
Jaa, minusta vaikuttaa, ettet itsekään ole käynyt kirkossa katsomassa, mitä siellä tapahtuu, kun palvontamenoista puhut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se lapsi pakotetaan sinne aivopesutilaisuuteen? Eihän niin pieni voi ymmärtää, että ne kerrotut jutut siellä kirkossa eivät ole totta.
Ei kai ketään lasta pakoteta. Suomessa vanhemmat saavat itse päättää, haluavatko liittää lapsensa johonkin uskonnolliseen yhteisöön vai haluavatko lapsen kuuluvan vain väestörekisteriin.
Edelleen, jos lapsi menee päiväkotiin, vanhemmilta kysytään, saako heidän lapsensa osallistua päiväkodin uskonnolliseen kasvatukseen, mikä ainakin meillä tarkoittaa vain joulu- ja pääsiäiskirkkoa kerran vuodessa. Jos vanhemmat eivät halua lapsensa osallistuvan, lasta ei viedä kirkkoon, vaan lapsi saa jäädä päiväkotiin leikkimään. Ne ovat yleensä myös niille lapsille kivoja hetkiä: päiväkodissa on rauhallista ja saa vapaasti valita, mitä haluaa tehdä. Jos ryhmästä esim. 2-5 lasta on päiväkodissa, heidän kanssaan jää yksi aikuinen, jolla on silloin myös aikaa osallistua leikkeihin, pelata pelejä, lukea kirjaa yms.
Koulussa lapsi osallistuu uskonnon opetukseen sen mukaisesti, mihin uskonnolliseen yhteisöön hän kuuluu. Jos lapsella on harvinainen uskonto tai hän kuuluu väestörekisteriin, vanhemmat voivat valita hänelle ET-opetuksen.
Uskonnolliseen kasvatukseen päiväkodissa ja uskonnon opetukseen koulussa kuuluvat myös uskonnon seremonialliset ilmenemismuodot. Se, että vanhempien päätöksellä kirkkoon kuuluva ja uskonnonopetukseen osallistuva lapsi viedään päiväkoti- tai kouluryhmän mukana kirkkoon jumalanpalvelukseen, on osa opetusta. Sitä kautta opetetaan lapsille, mikä kirkko rakennuksena on, miten siellä käyttäydytään, mitä siellä tapahtuu.
Ja vaikka Suomi maallistuu ja moniarvoistuu varsinkin kaupungeissa kovaa vauhtia, kirkolliset seremoniat ovat edelleen osa useimpien suomalaisten elämää tavalla tai toisella jossakin elämänvaiheessa. Suurin osa lapsista saa ennemmin tai myöhemmin kutsun konfirmaatioon, kirkkohäihin, kirkollisiin hautajaisiin tai kastetilaisuuteen. Joku voi vielä itsekin käydä rippikoulun tai haluta kirkkohäät. Siksi kirkossa lasten kanssa käyminen on myös kulttuurista kasvatusta. Lapsen tai aikuisenkaan on vaikeaa kuvitella sellaista, jota ei ole koskaan nähnyt tai kokenut. Jos kirkosta rakennuksena ja siellä tapahtuvista asioista on edes jonkinlainen käsitys koulun / päiväkodin kautta, se helpottaa lasta osallistumaan myös perhepiirissä kirkollisiin juhliin.
Häh? Pakotetaanhan. Ja oikein vanhempien toimesta. Palvontamenot, joihin joutuu osallistumaan, eivät ole kulttuurikasvatusta vaan palvontamenoja.
Jaa, minusta vaikuttaa, ettet itsekään ole käynyt kirkossa katsomassa, mitä siellä tapahtuu, kun palvontamenoista puhut.
En ole alkuperäinen, mutta olen käynyt. Hirvittävää toimintaa, lasten aivopesua ja muuta epäillyttävää. Jouduin myös kokoajan pelkäämään että mitäs jos joku niistä saa tietää etten usko ja sitten murhaa minut.
Niin sitä tapa evlutit taas ovat unohtaneet kirkon ja kolehdin merkityksen.
No laitat opelle viestin, että kenelle ja mitä tarkoitusta varten tämä kolehti kerätään?
Kolehti nyt kuuluu normaaliin kirkkokäytäntöön, ja lasta voi hävettää jos hänellä ei ole lainkaan rahaa ja muilla on. Liekö siksi muistuttanut?
Mitä ihmettä? Miksi ne menee kirkkoon? Eikö vanhempien kuuluisi viedä lapsi kirkkoon eikä koulun?
Vierailija kirjoitti:
Jonkun lapselle voi olla järkytys, jos kerätään rahaa eikä ole rahaa mukana. Toki mielestäni tuo jumalanpalvelus olisi asiallista pitää ilman kolehtia, mutta oiskohan siinä joku kasvatuksellinen näkökohta, ettei haluta sensuroida sitä kohtaa jumalanpalveluksesta pois?
Lapset tulee opettaa pienestä pitäen maksamaan kymmenykset kirkolle auliisti ja kyseenalaistamatta.
Kun olin lapsonen 90-luvun alussa, niin kyllä silloinkin joka kerta ope teki selväksi, että kirkossa on sitten kolehti ja otatte jotain pennosia mukaan. Ei siitä kukaan mitään herneitä nenään vetänyt, vaikka vähän saatettiinkin murahdella koko kirkkoreissun turhuudesta.
Opettajan työhön kuuluu muistuttaa tämmöisistä asioista, ettei sitten tarvitse taas valittaa kun ei ole kerrottu etukäteen. Mutta mikähän nykyvanhemmille kelpaisi, aina pahoitetaan mieli jos ilmoitetaan tai ei ilmoiteta.
Todella masentava aloitus. Voisi ap miettiä, onko ope tarkoittanut jotakin pahaa. Jos lapsi kuuluu kirkkoon, hänet sinne viedään. Tarkoitus on mm. opettaa kristillistä kulttuuria. Lapsesi joutunee joskus toistekin kirkkoon, joten on hyvä oppia tietämään, mitä siellä voi tapahtua. Ope tuskin on tarkoittanut pakottaa ketään osallistumaan keräykseen, vaan on nähnyt vaivaa muistuttaakseen asiasta, varmaankin siksi, että lasta saattaa hyvinkin harmittaa, jos hän ei voi osallistua.
Miksi jotkut oikein etsimällä etsivät virheitä opettajien toiminnasta? Tuntuu siltä, että tällä alalla ei voi tehdä mitään ilman, että joku valittaa. Olen ihan varma, että jos ope ei olisi kolehdista kertonut, ap olisi täällä valittamassa siitä. Toki ope olisi voinut asetella sanansa vapaaehtoisuutta korostaen, mutta onko kyseessä todellakin niin vakava asia? Mitä kamalaa nyt on seurannut tästä open törkeästä käytöksestä?
On se kumma, että niille ei mikään riitä. Keskituloinen perhe saattaa maksaa 1000 euroa kirkollisveroa vuodessa, joten miksi pitää vielä lapsilta kerjätä kolikoita?
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, että niille ei mikään riitä. Keskituloinen perhe saattaa maksaa 1000 euroa kirkollisveroa vuodessa, joten miksi pitää vielä lapsilta kerjätä kolikoita?
Tästä voi sitten valittaa johonkin ihan toiseen osoitteeseen kuin opettajalle. Itse olen ateisti enkä kuulu kirkkoon. Mutta niin vain minun on esimiesteni (rehtori, kouluvirasto) käskyttämänä vietävä luokkani kirkkoon. Itse asiassa joudun menemään, vaikkei minulla edes olisi omaa luokkaa. Arvatkaa, kiinnostaako? Työhöni kuitenkin kuuluu valvontavelvollisuus kirkossa ja kirkkokäyttäytymisen opettaminen. Ap:n lapsen opettajaakin kiinnostaa varmasti kuin kilo paskaa, tuovatko oppilaat rahaa kolehtiin.
Esimiehiäni taas ilmeisesti sitoo jokin mystinen "näin on aina tehty" -sääntö. Kehottaisin näitä ap:n kaltaisia vikisijöitä ottamaan yhteyttä rehtoriin ja kouluvirastoon ja vaatimaan uskonnollisesti neutraalia koulua. Se on toki hassua, jos itse kuuluu ev.lut. kirkkoon. Nämä vikisijät ovat todella kummallisia ihmisiä: on liitetty lapsi kirkkoon, mutta sitten valitetaan, kun yritetään opettaa kirkossa käymisen tavoille. Kohta varmaan joku avautuu siitä, että kirkossa ope pakotti nousemaan uskontunnustuksen ajaksi.
Erotkaa kirkosta, niin on varaa valittaa! Muuten hyväksykää tosiasiat.
Vierailija kirjoitti:
Koululaistenkin on hyvä oppia miten jumalanpalvelus toimii. Anna lapselle kaksi tai kolme 5snt kolikkoa mukaan. Lapsesta on kiva antaa jotain! Kenenkään talous ei taida alle 20snt lahjoitukseen kaatua
Kun lapset ovat menneet koulusta kirkkoon, niin olen antanut aina mukaan vanhoja orvoksi jääneitä nappeja ja neuvonut pudottamaan ne kolehtihaaviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, että niille ei mikään riitä. Keskituloinen perhe saattaa maksaa 1000 euroa kirkollisveroa vuodessa, joten miksi pitää vielä lapsilta kerjätä kolikoita?
Tästä voi sitten valittaa johonkin ihan toiseen osoitteeseen kuin opettajalle. Itse olen ateisti enkä kuulu kirkkoon. Mutta niin vain minun on esimiesteni (rehtori, kouluvirasto) käskyttämänä vietävä luokkani kirkkoon. Itse asiassa joudun menemään, vaikkei minulla edes olisi omaa luokkaa. Arvatkaa, kiinnostaako? Työhöni kuitenkin kuuluu valvontavelvollisuus kirkossa ja kirkkokäyttäytymisen opettaminen. Ap:n lapsen opettajaakin kiinnostaa varmasti kuin kilo paskaa, tuovatko oppilaat rahaa kolehtiin.
Esimiehiäni taas ilmeisesti sitoo jokin mystinen "näin on aina tehty" -sääntö. Kehottaisin näitä ap:n kaltaisia vikisijöitä ottamaan yhteyttä rehtoriin ja kouluvirastoon ja vaatimaan uskonnollisesti neutraalia koulua. Se on toki hassua, jos itse kuuluu ev.lut. kirkkoon. Nämä vikisijät ovat todella kummallisia ihmisiä: on liitetty lapsi kirkkoon, mutta sitten valitetaan, kun yritetään opettaa kirkossa käymisen tavoille. Kohta varmaan joku avautuu siitä, että kirkossa ope pakotti nousemaan uskontunnustuksen ajaksi.
Erotkaa kirkosta, niin on varaa valittaa! Muuten hyväksykää tosiasiat.
Ei se minusta ole väärin että vaikka olisi ev.lut. jäsen niin haluaisi pitää uskontokasvatuksen kotiasiana ja lopettaa sen vaalimisen koulusta.
Itse olen myös ateisti, enkä kuulu kirkkoon ja olen vahvasti sitä mieltä että oppilaan oma uskonto ei kuulu kouluun, vaan tilalla pitäisi olla vakaamusneutraali aine, tai ei ehkä edes omaa ainetta, vaan uskontojen historia voitaisiin opettaa historian yhteydessä jne.
"Uskonnolliseen kasvatukseen päiväkodissa ja uskonnon opetukseen koulussa kuuluvat myös uskonnon seremonialliset ilmenemismuodot"
Päiväkodissa ei saa harjoittaa uskontoa. Uskonnon opetus on tunnuksetonta!
T: Lähäri päiväkodista
Miksi lapsia viedään veronmaksajien kustannuksella uskonnollisiin seremonioihin osallistumaan? Vanhempien tulisi viedä lapsensa omalla ajallaan ja kustannuksellaan uskonnollisiin tilaisuuksiin. Miksi tähän toimintaan käytetään kaikkien, myös uskonnottomien verorahoja? Tässä ei toteudu aito uskonnonvapaus.
Anna yksi tai kaksi viisisenttistä. Tärkeintä on, että kilahtaa ja ei sitä kukaan huomaa, että mitä laittoi, jos ottaa kolikot taskusta ja avaa käden vasta kolehtihaavissa. Kunhan ei ala kaivamaan haavia liian syvältä, etteivät luule, että varastaa.
Ei tuo viesti mielestäni mitenkään paha ollut. Se kolehtiin osallistuminen voi olla lapselle jumalanpalveluksen tärkein ja mieleenpainuvin asia. Näin kävi ainakin kummipojalleni, joka selosti pari viikkoa "pääsymaksun" keräämisestä kepin päässä olevaan pussiin.