mies ei hoida vauvaa..

Vierailija

Meillä on kolmeviikkoinen vauva ja vauvan isä ei halua/häntä ei kiinnosta hoitaa vauvaa. Sillointällöin syöttää tai vaihtaa vaipan. Eikä siis edes joka päivä. Ehdotin miehelleni että jos vuoroteltaisiin että toinen syöttelee ja vaihtelee vaipan joka toinen kerta (Siis mikäli ollaan molemmat kotosalla) ja minä hoitaisin yöheräämiset. Miehen mielestä vauvanhoito on naisen hommia ja jokatoinen syöttö/vaipanvaihto on hänelle liikaa. Pystyn kyllä itsekkin vauvan hoitamaan eikä se ole minulle rasite mutta joskus tekisi hyvää ottaa päiväunet ja mies hoitaisi vauvaa minun nukkuessani. Onko pyyntöni mielestänne kohtuuton?

Sivut

Kommentit (43)

Vierailija

Ja ennenkuin tästä tulee "imetyskeskustelu" niin en pysty imettämään lääkitykseni takia ja siksi vauva on pulloruokinnalla. -ap

Vierailija

Tästä olis ehkä kannattanu keskustella ennen vauvan syntymää.
Mut rupeet van jättää vauvan isälle ja meet aluks vaikka kauppaan niinet oot puol tuntia pois, sit vaikka lenkille tunniksi jne. Yleensä ne isät kaikkein parhaiten tutustuu lapseen kun on pakko ite pärjätä. Jos äiti höösää voeressä ja koittaa 'hyvänthoisesti neuvoa' niin yleensä mies vaan ärsyyntyy ja jättää homman sikseen.

Vierailija

Ei ole kohtuuton, mutta paha toista on pakottaakaan. Lastenhoitoon osallistuminen tai ainakin suhtautuminen on kyllä niitä juttuja, jotka ois hyvä selvittää ennen kuin hankkii lapsia jonkun kanssa. Mutta otan osaa, ei varmasti ole kiva tilanne jos tuli yllätyksenä.

Vierailija

Et ole kohtuuton. Kyllä vauvan hoito kuuluu miehelle siinä missä naisellekin; yhteinenhän se lapsi on, eikä vain sinun. Mutta kyllä väkisinkin tulee mieleen, että jos miehellä on noin vahva mielipide asiasta, niin pakostakinhan olette asiasta keskustelleet ennen sitä vauvaa? Eli tuskin miehen asenne nyt ihan ylläri on. Mutta jos hän ei kertakaikkiaan suostu sitä lasta hoitamaan, niin kannattaa hankkia hyvää turvaverkkoa ja ei kannata tehdä enempää lapsia. Sinulla tulee takulla hajoamaan pää, jos toinen ei yhtään auta. Silloin ero alkaa tuntua maittavalta, kun joka tapauksessa joutuu arkea pyörittämään kuin yksinhuoltaja. Ja todellakaan ne tunteet ei pelkästään pikkulapsiarjessa, vaan parisuhteessa pitää olla paljon muutakin jotta kestää perhe-elämän.

Köyhä ja kipee
Seuraa 
Liittynyt28.11.2015

Meillä oli sama juttu. Tuli yllätyksenä minulle. Vauvanhoito ei vain kiinnostanut. Harmiksi vauva tietysti kovasti kiintyi minuun, eikä isä vähän ajan päästä sitten edes kelvannut. Alkoi osallistumaan vasta, kun vauva kasvoi sen verran, että leikkiminen onnistui. Koskaan ei ole ruokailuihin ym osallistunut.

Esikoisen jälkeen tullut lapsia pari lisää ja esim kuopuksen vaippaa ei tainnut vaihtaa kertaakaan.

En viitsinyt pakottaa, koska minusta olisi ollut epäreilua lapselle, että häntä hoitaa joku, joka sanattomasti ilmaisee, että ei kiinnosta.

Vierailija

Meillä sama homma jatkuu lapsen ollessa jo 1v 7kk.  Hoidan lapsen lähes yksin. Mies lähtee töihin 7-8 ja tulee 17-19. Ennen lasta meillä meni todella hyvin ja kotityöt jaettiin puoliksi, mutta lapsen syntymän myötä kaikki on jäänyt minun hoidettavakseni. Mies leikkii illasta jonkun 15-30min lapsen kanssa, jonka jälkeen alkaa valittelemaan ettei enää jaksa. Lapsi on todella vilkas ja uhmat alkaneet. On vaan todettava ettei kaikki suhteet kestä minkäänlaisia muutoksia.

Vierailija

"Vauvanhoito on naisen hommia"??? En ymmärrä miten kukaan täyspäinen mies ajattelee noin kivikautisesti! Yhdessähän se vauva on hankittu, joten on sanomatta ja ilman mitään etukäteen tehtäviä sopimuksia selvää, että molemmat kantavat tasapuolisesti vastuun myös lapsen hoidosta. Oma mieheni piti myös tärkeänä ja arvokkaana sitä, että sai mahdollisuuden luoda suhteen omaan lapseensa heti ensihetkistä alkaen. Onko vauvasi isä alaikäinen? Hän kuulostaa vähän vauvalta itsekin...

Vierailija

Käyttäjä354 kirjoitti:
Meillä oli sama juttu. Tuli yllätyksenä minulle. Vauvanhoito ei vain kiinnostanut. Harmiksi vauva tietysti kovasti kiintyi minuun, eikä isä vähän ajan päästä sitten edes kelvannut. Alkoi osallistumaan vasta, kun vauva kasvoi sen verran, että leikkiminen onnistui. Koskaan ei ole ruokailuihin ym osallistunut.

Esikoisen jälkeen tullut lapsia pari lisää ja esim kuopuksen vaippaa ei tainnut vaihtaa kertaakaan.

En viitsinyt pakottaa, koska minusta olisi ollut epäreilua lapselle, että häntä hoitaa joku, joka sanattomasti ilmaisee, että ei kiinnosta.

Miksi tehdä lapsia tuollaisen miehen kanssa? Tietysti jos nyt sitten haluaa pitää lapset omana projektinaan niin kait se menee. Itse en olisi voinut kuvitellakaan tekeväni lapsia sellaisen miehen kanssa, joka ei osallistu tasapuolisesti oman jälkikasvunsa hoitamiseen ja kasvattamiseen.

Vierailija

Siinä olette oikeassa että vauvanhoidosta on keskusteltu ennen vauvan syntymää ja mieheni silloinkin on todennut että "äidille se enemmän kuuluu" mutta vakuutellut myös auttavansa minua. Ajattelen että okei, voin ottaa ns "päävastuun" lapsenhoidosta mutta kyllä apua olisi hyvä saada. Syöttämiseen ja vaipavaihtoon menee max 10-15 minuuttia ja sen jälkeen vauva haluaa olla syleilyssä jonkin aikaa kunnes taas nukahtaa. Luulisi ettei se ole paljoa vaadittu:/ Ainoastaan minun suihkussa käynnin ajan mies on valmis olemaan vauvan kanssa. Hokenut koko loppuraskauden kuinka hoitaa vauvaa jos haluan käydä jossain tai viettää vauvanhoidosta vapaailtaa. Sellaista tarvetta minulle ei kuitenkaan vielä ole tullut kun vauvakaan ei ole pitkään maailmassa ollut. Saa nähdä onko oikeasti valmis jäämään kotiin lapsen kanssa jos haluan nähdä ystäviäni ilman vauvaa.

Vierailija

No meillä ihan sama juttu.... pystyn yhden käden sormilla laskemaan monta kertaa mies vaihtoi esim vaipan tai heräsi yöllä syöttämään... lapsi nyt 1v 2kk ja sama meno jatkuu edelleen... joskus harvoin leikkii lapsen kanssa..

Vierailija

Te, jotka alistutte ja hyväksytte sen, että mies ei osallistu lapsen tai lapsien hoitoon, niin oletteko hankkineet lapset yhteisymmärryksessä? Onko lapset olleet toivottuja? Oletteko keskustelleet ja sopineet etukäteen kodinhoidosta ja lastenhoidosta? Ja miksi osa teistä on tehnyt lapsia useamman saman hoitoon kykenemättömän miehen kanssa?

En ymmärrä minkälainen ihminen suostuu elämään tollaisen ihmisen, joka ei suostu hoitamaan omaa jälkikasvuaan, kanssa. Ettekö arvosta itseänne? Haluatteko opettaa saman mallin lapsillennekin?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
"Vauvanhoito on naisen hommia"??? En ymmärrä miten kukaan täyspäinen mies ajattelee noin kivikautisesti! Yhdessähän se vauva on hankittu, joten on sanomatta ja ilman mitään etukäteen tehtäviä sopimuksia selvää, että molemmat kantavat tasapuolisesti vastuun myös lapsen hoidosta. Oma mieheni piti myös tärkeänä ja arvokkaana sitä, että sai mahdollisuuden luoda suhteen omaan lapseensa heti ensihetkistä alkaen. Onko vauvasi isä alaikäinen? Hän kuulostaa vähän vauvalta itsekin...

Ei se aina ole iästä kiinni.Poikäystävästäni tuli isä 16-vuotiaana itse olin 17v.Nyt poika on jo 12v mutta harvan lapsen ympärillä on isä niin paljon hoitannut,leikkinnyt ja höösännyt kun meidän pojan.Erottiin kun poika oli 5v mutta hattua nostan ja lähetän pienen kiitoksen yläkertaan koska parempaa isää en olisi lapselleni voinnut toivoa!ja vielä kehasen että kyllähän tuloksen tuosta pojasta huomaa;)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Siinä olette oikeassa että vauvanhoidosta on keskusteltu ennen vauvan syntymää ja mieheni silloinkin on todennut että "äidille se enemmän kuuluu" mutta vakuutellut myös auttavansa minua. Ajattelen että okei, voin ottaa ns "päävastuun" lapsenhoidosta mutta kyllä apua olisi hyvä saada. Syöttämiseen ja vaipavaihtoon menee max 10-15 minuuttia ja sen jälkeen vauva haluaa olla syleilyssä jonkin aikaa kunnes taas nukahtaa. Luulisi ettei se ole paljoa vaadittu:/ Ainoastaan minun suihkussa käynnin ajan mies on valmis olemaan vauvan kanssa. Hokenut koko loppuraskauden kuinka hoitaa vauvaa jos haluan käydä jossain tai viettää vauvanhoidosta vapaailtaa. Sellaista tarvetta minulle ei kuitenkaan vielä ole tullut kun vauvakaan ei ole pitkään maailmassa ollut. Saa nähdä onko oikeasti valmis jäämään kotiin lapsen kanssa jos haluan nähdä ystäviäni ilman vauvaa.

Todennäköisesti siinä vaiheessa kun haluat, niin vauva on jo niin vieras isälle että sen kanssa olo on aivan järkyttävää huutoa, ja mies ei varmasti toista kertaa jää lapsen kanssa. Kyllä se vaan se isä-lapsi suhde lähtee ihan siitä yhteisestä vauva-arjesta. Ota asia vaikka neuvolassa puheeksi kun olette yhdessä siellä, jospa miehellä jokin alkaisi raksuttamaan päässä, kun ulkopuolinenkin kommentoi asiaa.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat