Lue keskustelun säännöt.
Oletko valmis jäämään kotiäidiksi/kotirouvaksi?
28.11.2015 |
Siihenhän Suomi on menossa että kohta naiset ovat kotona eivätkä käy enää töissä. Ei täällä pian enää mitään tasa-arvoa ole.
Kommentit (36)
En todellakaan. Onneksi en edes halua lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3½v kotirouvana. Nautin tästä. Kiireettömyys,, ei pakkoa aikatauluineen.
Omat tulot, joten en ole mikä miehen lompakolla siipeilijä.t. Kotirouva
Onko sulla pääomatuloja vai mitä omia tuloja kotirouvillla on?
Pääomatuloa ja ansiotulot.
t. Kotirouva
Ansiotulot? Kotirouvana olosta?
Aivan. Oma yritys. Työntekijät hoitaa homman. Toki nostan palkkaa joka kuukausi.
t. Kotirouva
Etkö pidä johtamista työnä?
Olen, ollutkin jo 10 vuotta. Kaikilla ei siihen ole varaa.
Olen ollut kahdeksan vuotta kotona kolmen lapsemme kanssa ja se riitti. Ihan mukavaa oli, mutta nyt kun lapset ovat kaikki jo +9 vuotiaita, niin en keksisi mitään tekemistä kotona. Olen ollut yrittäjänä jo vuosia ja tällä alalla riittää töitä minulle vaikka tulisi kuinka niin paljon pakolaisia töihin. Rahahuolia meillä ei ole.
No en ollut valmis, jolloin mies jätti minut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En missään tapauksessa, vaikka minulla olisi siihen varaa. Nautin työstäni, työllistän muita. En pystyisi jäämään kotiin vaan hoitamaan kotia. Lapset jo sen verran isoja ja en keksisi itselleeni tekemistä. Minulla on aina ollut se onni, että olen voinut valita työaikoja, joten perhe ei ole silleen kärsinyt. Minulla on myös mahtava aviomies joka myös osallistuu kotitöihin.
En haluaisi olla riippuvainen kenestäkään. Haluan tulla toimeen omilla nyt ja tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo oli minun nuoruudessani melkoinen kirosana. Ehkä ajat ovat muuttuneet.
Etteko ymmarra etta naisten tyossakayminen/-kaymattomyys on ihan talouspolitiikan sanelema ilmio. Ennen sotia naiset olivat kotona ja heilla oli usein viela apulainen. Kun miehet olivat sodassa naisten oli pakko menna toihin tayttamaan tyhjaksi jaaneet paikat. Kun kaikkea tyota ei voinut tehda ilman koulutusta niin ruvettiin kouluttamaan naisia ja perustamaan paivakoteja mihin lapset laitettiin tyopaivan ajaksi.
Kun tyota ei taas riittanyt kaikille ruvettiin ihannoimaan kotiaitiytta ainakin niiksi vuosiksi kun lapset olivat pienia. Nyt ollaan siina vaiheessa etta naiset eivat tieda ollako vai eiko olla kun pitaisi hoitaa lapsia kotona mutta on kuitenkin koulutus jota pitaisi hyodyntaa kaymalla toissa.
Ja tämä naisten kotona ollut apulainenhan oli siis mies, koska jos se olisi ollut nainen, niin tämähän olisi tarkoittanut naisten työssäkäyntiä?
Taas joku on lukenut liikaa klassisia tyttökirjoja ja vedellyt vähän liian turhia johtopäätöksiä. Työläisnaiset ovat mm. Suomessa käyneet töissä jo pitkään. Maaseudulla naiset kyllä olivat kotona, mutta eivät ne sillä pitäneet bridge-kerhoa ja hörppineet teetä vaan hoitivat lapsien lisäksi vanhukset ja karjan sekä muita maatilan töitä - varsinkin jos miehet olivat töissä muualla. Miehen tuloille ei siis ostettu vaatteita, ruokaa jne. vaan ne tehtiin kotona niin pitkälle kuin mahdollista ml. raaka-aineiden hankinta. Eli naisten kotona oloon liittyi sitä tuotannollista työtä, jota nyt tehdään suurtiloilla, teollisuudessa ja hyvinvointisektorilla.
Toki yläluokassa kotirouvuus oli tyypillistä, mutta tämä luokka nyt ei koskaan ole kovin suuri ollut.
Olen eri mieltä, ap. Minusta noin ei käy, päinvastoin työllisyysastetta yritetään kaikin keinoin nostaa, koska väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Toisin sanoen en hetkeäkään usko, että yhteiskunta haluaisi näissä väestökehityksen oloissa ajaa työvoimaa ULOS työmarkkinoilta!
Joo, JUURI NYT on lama, mutta tiedätkös: suhdanteet vaihtelevat.
Olen ollut kotiäitinä (hoitovapaalla) lasten kanssa kolmisen vuotta (nyt lapset jo teinejä), joten sekin on eletty kyllä. Mutta pysyvänä uravalintana en ikinä moista valitsisi, siis henkilökohtaisesti - olen akateemisesti koulutettu ja hyvässä ammatissa, ja vaikka arvostankin kovasti lastenkasvatusta, en todennäköisesti kokisi hommaa mielekkääksi enää sitten, kun lapset menevät kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo oli minun nuoruudessani melkoinen kirosana. Ehkä ajat ovat muuttuneet.
Etteko ymmarra etta naisten tyossakayminen/-kaymattomyys on ihan talouspolitiikan sanelema ilmio. Ennen sotia naiset olivat kotona ja heilla oli usein viela apulainen. Kun miehet olivat sodassa naisten oli pakko menna toihin tayttamaan tyhjaksi jaaneet paikat. Kun kaikkea tyota ei voinut tehda ilman koulutusta niin ruvettiin kouluttamaan naisia ja perustamaan paivakoteja mihin lapset laitettiin tyopaivan ajaksi.
Kun tyota ei taas riittanyt kaikille ruvettiin ihannoimaan kotiaitiytta ainakin niiksi vuosiksi kun lapset olivat pienia. Nyt ollaan siina vaiheessa etta naiset eivat tieda ollako vai eiko olla kun pitaisi hoitaa lapsia kotona mutta on kuitenkin koulutus jota pitaisi hyodyntaa kaymalla toissa.
Ja tämä naisten kotona ollut apulainenhan oli siis mies, koska jos se olisi ollut nainen, niin tämähän olisi tarkoittanut naisten työssäkäyntiä?
Taas joku on lukenut liikaa klassisia tyttökirjoja ja vedellyt vähän liian turhia johtopäätöksiä. Työläisnaiset ovat mm. Suomessa käyneet töissä jo pitkään. Maaseudulla naiset kyllä olivat kotona, mutta eivät ne sillä pitäneet bridge-kerhoa ja hörppineet teetä vaan hoitivat lapsien lisäksi vanhukset ja karjan sekä muita maatilan töitä - varsinkin jos miehet olivat töissä muualla. Miehen tuloille ei siis ostettu vaatteita, ruokaa jne. vaan ne tehtiin kotona niin pitkälle kuin mahdollista ml. raaka-aineiden hankinta. Eli naisten kotona oloon liittyi sitä tuotannollista työtä, jota nyt tehdään suurtiloilla, teollisuudessa ja hyvinvointisektorilla.
Toki yläluokassa kotirouvuus oli tyypillistä, mutta tämä luokka nyt ei koskaan ole kovin suuri ollut.
Mikä sua vaivaa? Pilkkaamasi kommenttihan on aivan oikeassa, vaikka ei nyt lyhyessä tekstissä yrittänytkään kuvata koko Suomalaisen yhteiskunnan sotienjälkeistä historiaa eri yhteiskuntaluokkien osalta.
Opettelisit kommentoimaan asiallisesti. Te olette nimittäin molemmat oikeassa: taloussuhdanteet vaikuttavat siihen, mitä poliitikot kulloinkin suosivat JA yhteiskuntaluokissa on isoja eroja siinä, miten naiset ovat historiallisesti osallistuneet työntekoon.
30
Kotiäidiksi en olisi valmis jäämään. Sen sijaan meillä on puolison kanssa haaveissa, että perheen perustettuamme ja lasten ollessa pieniä tekisimme lyhennettyä työviikkoa (kummankin ammatti sallii sen). Ei olla rikkaita, mutta tullaan sen verran hyvin toimeen, että pärjättäisiin kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sorry, 32 siis oli 31:n, ei 30:n kirjoittama. Numerointi heittelee noissa.
Mun tasa-arvoisuuteni ei ole siitä kiinni käynkö töissä. Kotirouvana siis olen ja ihan omilla varoillani elelen, ei ole mitään yhteisiä taloustilejä esimerkiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kun se on oma valinta ja sopii myös puolisolle. Itse olen ollut kotiäiti jo 19 vuotta ja en ymmärrä miksi tämä kuuluisi jollekin meidän perheen ulkopuoliselle.
Tulemme taloudellisest toimeen ilman mitään tukia ettei siitäkään tarvitse olla huolissaan että kuppaamme yhteiskunnan rahoja. Maksan myös (pääoma)veroja.
Käyt varmaankin yksityisellä lääkäriasemalla, etkä hae laskuista kelakorvauksia? Turhaa sädekehän kiillotusta, varmasti "kuppaat" yhteiskunnan varoja.
Kyllä oon ja haluanki jäädä. Lasten ja oman parasta ajatellen. Tällä hetkellä raahaan muksut päiväkotiin ja käyn töissä. Mut kolmannen syntymän jälkeen en enää jaksa pk raahaamista. Otin kotiin hoitajan tai jään kotiin. Lapset on 2v ,1v ja 13+0 rv
Jos suomessa on 200 000 työtöntä niin se jääkö äiti kotiin hoitamaan lastaan ei varmastikkaan ole meidän suurin ongelma?