Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä

Mikä perkele päätäni viiraa?

Mulla todettiin 12 vuotta sitten, ollessani parikymppinen, kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tämä siis erittäin sekavan vaihtelevasti 1-2 vuoden sekoilun seurauksena, kun makasin teholla epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen. Varsinaisia masennuskautta mulla ei ollut, ainoastaa erittäin vahvaa maniaa (johon sisältyi todella holtiton seksuaalikäyttäytyminen, huumeet, viina, rahan tuhlaus, uhkarohkeat jutut jne).
Reilu vuoden kävin terapiassa ja söin litiumia ym. masennuslääkkeitä. Elämä alkoi tasoittua ja 3 vuotta tuon seinähullun kauden jälkeen elämäni oli reilassa. En syönyt lääkkeitä enää enkä käynyt terapiassa.
Mainitsen tähän siis että mulla on hyvin rankka lapsuus ja nuoruus, eli on saattanut päässä kilahtaa ihan senkin seurauksena.

Vuosia meni hyvin, ei mitään viitteitä tuosta mielialahäiriöstä. Olin jo valmis uskomaan että diagnoosi on väärä, koska olin ollut vuosia ilman mitään lääkitystä.
Paitsi nyt. Viime kesänä alkoi ihan sama meininki kuin silloin 12 vuotta sitten. Erotuksella että mulla on nyt elämä todella kunnossa ja paljon menetettävää, lapsi, hyvä työpaikka, ystäviä, taloudellisesti turvattu asema - kaikki kunnossa. Kesällä aloin sekoilla aivan urakalla. Jätin mieheni, muutin keskustaan lapsen kanssa, aloin vapaa viikonloppuina vetää kaikkia mahjdollisia päihteitä erittäin itsetuhoisesti; kolaa, essoja, pilveä, piriä, viinaa sekaisin. Arkisin hoidin lasta ja istuin palavereissa jämäkkänä, urheilin kuin mielipuoli. Viikonloppuna täydellisen holtitonta seksuaalikäytöstä ja päihteitä. Ja nyt huomaan etten enää nuku öisin kuin 3-4 tuntia.
Voiko olla että näin monen täysin oireettoman vuoden jälkeen tuo sairaus pamahtaisi päälle? Vai mitä tämä tajuton sekoilu nyt on?? Jotain ikäkriisiä?

Tuntuu että tarkkailisin elämääni ulkopuolelta, ja että se en on minä joka nyt tässä sekoilee ja käyttäytyy niin että olen taas kohta lepositeissä ja lääkityksessä että saan itseni rauhoittumaan.

Vielä siis se , ettei mulla ole koskaan ollut mitään varsinaisia masennuskausia, toki alakulon kausia ja hetkiä mutten ole ollut koskaan masentunut koska en käsittele surullisia ja vaikeita (mm. lapsuuden tapahtumat) asioita.

Kommentit (14)

Vierailija

Diagnoosi oli todennäköisesti aivan oikea. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on käsittääkseni krooninen sairaus, jonka kanssa voi hyvässä hoitotasapainossa ja (yleensä säännöllisen) lääkehoidon avulla elää normaalia elämää. Sinuna hakeutuisin nyt heti johonkin hoitokintaktiin ja hankkisin lääkityksen, ennenkuin menetät lapsesi tai päädyt yrittämään taas itsemurhaa. Voihan toki olla että kärsit pelkästään maanisista jaksoista, etkä niinkään kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, mutta mania on todella vakava tila myös, ja siihen sairastunut on varsin altis vahingoittamaan paitsi itseään, myös lähipiiriään. Hae apua!

Vierailija

Tosi jäsentävästi kerrot tilanteestasi. Heti pomppasi kuitenkin että miten olet huumeita päätynyt käyttämään kun sulla asuu kotona lapsi? Tuo on todella edesvastuutonta! Ja anteeksi vain kun sanon suoraan ja kaunistelematta.

Mutta hakeudu hoitoon. Selvästi on paha kausi alkanut jo kesällä (!), joten tarvitset lääkitystä ja muita mahdollisia tukitoimia.

Ja vielä kerran - jos et kykene huolehtimaan lapsestasi niin sillekin asialle on tehtävä jotain. Ja silloin ei todellakaan käytetä mitään päihteitä kun ollaan lapsesta vastuussa! Piste!

Vierailija

Voi helvetti. Kuulostaa siltä, että sulla on nyt mania. Mulla on itselläni epäily samasta sairaudesta ja kuulostaa todella tutulta. Saatko lapsen nyt isälleen tai muualle hoitoon? Pääsisit varmasti osastolle nyt, ennen kuin sekoilet päättömänä elämäsi pilalle. Hitto kun täällä ei voi laittaa yv:tä. Missä päin asut?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tosi jäsentävästi kerrot tilanteestasi. Heti pomppasi kuitenkin että miten olet huumeita päätynyt käyttämään kun sulla asuu kotona lapsi? Tuo on todella edesvastuutonta! Ja anteeksi vain kun sanon suoraan ja kaunistelematta.

Mutta hakeudu hoitoon. Selvästi on paha kausi alkanut jo kesällä (!), joten tarvitset lääkitystä ja muita mahdollisia tukitoimia.

Ja vielä kerran - jos et kykene huolehtimaan lapsestasi niin sillekin asialle on tehtävä jotain. Ja silloin ei todellakaan käytetä mitään päihteitä kun ollaan lapsesta vastuussa! Piste!

Tässä ei nyt mikään moralisointi auta. Maniassa ei ihminen kykene ajattelemaan seurauksia. Pidä pääsi kiinni, jos ei ole parempaa sanottavaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi jäsentävästi kerrot tilanteestasi. Heti pomppasi kuitenkin että miten olet huumeita päätynyt käyttämään kun sulla asuu kotona lapsi? Tuo on todella edesvastuutonta! Ja anteeksi vain kun sanon suoraan ja kaunistelematta.

Mutta hakeudu hoitoon. Selvästi on paha kausi alkanut jo kesällä (!), joten tarvitset lääkitystä ja muita mahdollisia tukitoimia.

Ja vielä kerran - jos et kykene huolehtimaan lapsestasi niin sillekin asialle on tehtävä jotain. Ja silloin ei todellakaan käytetä mitään päihteitä kun ollaan lapsesta vastuussa! Piste!

Tässä ei nyt mikään moralisointi auta. Maniassa ei ihminen kykene ajattelemaan seurauksia. Pidä pääsi kiinni, jos ei ole parempaa sanottavaa.

Oletko ehkä hieman edesvastuuton! Todellakin on aihetta puuttua ja kehottaa hoitamaan lapsensa äkkiä jonnekin muualle hoitoon, jos meno on tuollaista. Lapsen etu menee tasan jokaisen tuollaisen henlkilön edun edelle ja piste.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi jäsentävästi kerrot tilanteestasi. Heti pomppasi kuitenkin että miten olet huumeita päätynyt käyttämään kun sulla asuu kotona lapsi? Tuo on todella edesvastuutonta! Ja anteeksi vain kun sanon suoraan ja kaunistelematta.

Mutta hakeudu hoitoon. Selvästi on paha kausi alkanut jo kesällä (!), joten tarvitset lääkitystä ja muita mahdollisia tukitoimia.

Ja vielä kerran - jos et kykene huolehtimaan lapsestasi niin sillekin asialle on tehtävä jotain. Ja silloin ei todellakaan käytetä mitään päihteitä kun ollaan lapsesta vastuussa! Piste!

Tässä ei nyt mikään moralisointi auta. Maniassa ei ihminen kykene ajattelemaan seurauksia. Pidä pääsi kiinni, jos ei ole parempaa sanottavaa.

Oletko ehkä hieman edesvastuuton! Todellakin on aihetta puuttua ja kehottaa hoitamaan lapsensa äkkiä jonnekin muualle hoitoon, jos meno on tuollaista. Lapsen etu menee tasan jokaisen tuollaisen henlkilön edun edelle ja piste.


Kyllä, se on totta. Koita silti ymmärtää, että ei aloittaja nyt kykene ajattelemaan sitä, että onko edesvastuuton vai ei. Maniassa ei tule mieleen miettiä tekojensa seurauksia.

Vierailija

No huhhuh,ei tosiaan ole mitään normaali ikäkriisiä tollainen päihteiden käyttö ja sekoilu, nyt päälääkäriin ja äkkiä kun on lapsikin sulla!!!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi jäsentävästi kerrot tilanteestasi. Heti pomppasi kuitenkin että miten olet huumeita päätynyt käyttämään kun sulla asuu kotona lapsi? Tuo on todella edesvastuutonta! Ja anteeksi vain kun sanon suoraan ja kaunistelematta.

Mutta hakeudu hoitoon. Selvästi on paha kausi alkanut jo kesällä (!), joten tarvitset lääkitystä ja muita mahdollisia tukitoimia.

Ja vielä kerran - jos et kykene huolehtimaan lapsestasi niin sillekin asialle on tehtävä jotain. Ja silloin ei todellakaan käytetä mitään päihteitä kun ollaan lapsesta vastuussa! Piste!

Tässä ei nyt mikään moralisointi auta. Maniassa ei ihminen kykene ajattelemaan seurauksia. Pidä pääsi kiinni, jos ei ole parempaa sanottavaa.

Oletko ehkä hieman edesvastuuton! Todellakin on aihetta puuttua ja kehottaa hoitamaan lapsensa äkkiä jonnekin muualle hoitoon, jos meno on tuollaista. Lapsen etu menee tasan jokaisen tuollaisen henlkilön edun edelle ja piste.


Kyllä, se on totta. Koita silti ymmärtää, että ei aloittaja nyt kykene ajattelemaan sitä, että onko edesvastuuton vai ei. Maniassa ei tule mieleen miettiä tekojensa seurauksia.

No jos täällä ihmiset kirjoittavat aloittajalle järkevää tekstiä, että hänen pitäisi hommata se lapsi jonnekin tasapainoiseen paikkaan hoitoon eikä jättää traumatisoitumaan tuon takia, niin mitä helvettiä sinä tulet siihen säkättämään. Mene pois, hus hus.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi jäsentävästi kerrot tilanteestasi. Heti pomppasi kuitenkin että miten olet huumeita päätynyt käyttämään kun sulla asuu kotona lapsi? Tuo on todella edesvastuutonta! Ja anteeksi vain kun sanon suoraan ja kaunistelematta.

Mutta hakeudu hoitoon. Selvästi on paha kausi alkanut jo kesällä (!), joten tarvitset lääkitystä ja muita mahdollisia tukitoimia.

Ja vielä kerran - jos et kykene huolehtimaan lapsestasi niin sillekin asialle on tehtävä jotain. Ja silloin ei todellakaan käytetä mitään päihteitä kun ollaan lapsesta vastuussa! Piste!

Tässä ei nyt mikään moralisointi auta. Maniassa ei ihminen kykene ajattelemaan seurauksia. Pidä pääsi kiinni, jos ei ole parempaa sanottavaa.

Oletko ehkä hieman edesvastuuton! Todellakin on aihetta puuttua ja kehottaa hoitamaan lapsensa äkkiä jonnekin muualle hoitoon, jos meno on tuollaista. Lapsen etu menee tasan jokaisen tuollaisen henlkilön edun edelle ja piste.


Kyllä, se on totta. Koita silti ymmärtää, että ei aloittaja nyt kykene ajattelemaan sitä, että onko edesvastuuton vai ei. Maniassa ei tule mieleen miettiä tekojensa seurauksia.

No jos täällä ihmiset kirjoittavat aloittajalle järkevää tekstiä, että hänen pitäisi hommata se lapsi jonnekin tasapainoiseen paikkaan hoitoon eikä jättää traumatisoitumaan tuon takia, niin mitä helvettiä sinä tulet siihen säkättämään. Mene pois, hus hus.

Eiköhän se tullut jo selväksi.

Vierailija

Toinen bipo vastaa: tästä sairaudesta ei parane koskaan. Toisilla vain on hyvinkin pitkiä oireettomia kausia. Tutulta kuulostaa toi touhu huumeita lukuunottamatta, tosin itsellä onneksi maniaa ollut vähemmän, enemmänkin masennusta tai sekamuotoisia jaksoja. Sairaalajaksoja on ollut paljon, avohoidossa käyn kerran viikossa. Lapset ovat itselleni olleet niin älyttömän tärkeitä ja rakkaita, että olen älynnyt hakeutua hoitoon ennenkuin oireet ovat päässeet liikaa päälle.

Välittömästi hoitoon nyt, ennenkuin teet jotain peruuttamatonta, tapat itsesi, menetät lapsesi, saat hivin tms. Uskon että diagnoosisi on oikea, ja valitettavasti toistaiseksi joudut olemaan hoiton piirissä, jos haluat normaaliin elämään palata. En sitten osaa sanoa onko päihdevieroitus/kuntoutus ensimmäinen vaihtoehto, sitten tiivis psykiatrinen hoito. Harmillista kyllä Suomessa on hyvin vähän paikkoja, joissa sekä päihde- että psykiatrinen hoito onnistuisivat.

Tsemppiä, ajattele lastasi, aseta itsellesi tavoite paremmasta elämästä!

Vierailija

Voi olla pitkiäkin oireettomia jaksoja, mutta bipo on elinikäinen sairaus ja aina on riski uuteen sairausjaksoon. Sulla on maniajakso ja tarvitset lääkityksen katkaisemaan sen. Varaa jo tänään aika psykiatrille ja kerro sekä diagnoosisi että tämänhetkiset oireesi. Järjestä lapselle hoitaja ja kerro psykiatrille että lapsen hoito on järjestetty asianmukaisesti. Itselläni oli samantapainen tilanne, monta vuotta tervettä aikaa ilman lääkitystä ja sitten uusi sairausjakso. Saatiin katkaistua lääkityksellä kolmessa päivässä osastohoidossa jonne pyysin päästä itse.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat