On jotenkin noloa, kun oma lapsi on kehityksessä ylitse muiden

mulla on kaksi lasta, toinen vaikeasti kehitysvammainen eli tämmöinen kuolaava ikuinen vauva ja toinen joka oppi puhumaan lauseita 1,5v iässä, nyt koulussa keskiarvo yli yhdeksän. 

olin ylpeä hän kun toi ruotsinkokeista ja historiankokeista kympin kotiin. olin ylpeä kehitysvammaisesta kun lauloi n 3 sek muiden mukana musiikkikerhossa ja soitti marakassia. 

aivan sama mitä muut ajattelee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole huoleti, vielä tulee se päivä jolloin toiset menevät kehityksessä edelle.

Miksi menisivät? Onko jotain tutkimustulosta esittää siitä, että varhain kehittyvät regressoituvat pahasti jossain vaiheessa?

Kyllä se yleensä kompensoituu viimeistään koulussa, kun tulee näyttää se todellinen osaaminen ja taito.

Mitä vähemmän todellista on alle kouluikäsen osaamisessa ja taidoissa? Jos lukee sujuvasti ennen kouluikää, niin katoaako se taito kuin tuhka tuuleen luokkahuoneessa?

Ei, kun ikätoverit saavat nopeasti kehittyneen kiinni kehityksessä ja taitoerot tasaantuvat. Sitten tästä uniikkikappaleesta tuleekin ihan keskiverto tallukka muiden lasten joukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole huoleti, vielä tulee se päivä jolloin toiset menevät kehityksessä edelle.

Miksi menisivät? Onko jotain tutkimustulosta esittää siitä, että varhain kehittyvät regressoituvat pahasti jossain vaiheessa?

Kyllä se yleensä kompensoituu viimeistään koulussa, kun tulee näyttää se todellinen osaaminen ja taito.

Mitä vähemmän todellista on alle kouluikäsen osaamisessa ja taidoissa? Jos lukee sujuvasti ennen kouluikää, niin katoaako se taito kuin tuhka tuuleen luokkahuoneessa?

Tasoittuu ja siinä kohtaa huomaa, että ei siitä aikaisesta taidosta ollut mitään hyötyä. t: ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole huoleti, vielä tulee se päivä jolloin toiset menevät kehityksessä edelle.

Miksi menisivät? Onko jotain tutkimustulosta esittää siitä, että varhain kehittyvät regressoituvat pahasti jossain vaiheessa?

Kyllä se yleensä kompensoituu viimeistään koulussa, kun tulee näyttää se todellinen osaaminen ja taito.

Mitä vähemmän todellista on alle kouluikäsen osaamisessa ja taidoissa? Jos lukee sujuvasti ennen kouluikää, niin katoaako se taito kuin tuhka tuuleen luokkahuoneessa?

Ei, vaan muutkin oppivat lukemaan sujuvasti viimeistään koulussa. Siinä se etumatka kuroutuu viimeistään umpeen ja itsetuntoa itselleen vertailun kautta hakenut vanhempi on ihmeissään.

Ei ole totta, näin moni vastaaja ottaa tosissaan ap:n jutut :D:D

Vierailija kirjoitti:

Ekasta vastaajasta en tiedä, mutta minä tunnen kuten kerroin. On vaivaannuttavaa seurata sivusta toisten täysin vauvamaisia parivuotiaita, kun oma tuntee jo esim. numerot ja kirjaimet puhumattakaan muista taidoista. Myös karkea- ja hienomotoriikka on toisella tasolla kuin muilla. 

Lisäksi on todella kaunis lapsi... joskus ajattelen, että tästä onnesta vielä rangaistaan. Hänelle tulee paha sairaus tai vamma. 

Joo, uskotaanhan me, että sun lapsi osaa lukea ja laskea parivuotiaana. Uskotaan toki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myötähäpeää? Siis kenen puolesta? Itsesi? Oman lapsesi? Muiden lapsien vai vanhempien?

Muiden vanhempien. Eli asettaudun heidän asemaansa  ja ajattelen, että heille on ikävä tilanne ja vertailevat lapsia kuten minäkin teen. 

Ehkä turha huoli, voihan olla, että minä vertailen paljon enemmän kuin muut. 

-ap

Tuota, voin kertoa, että vertailevatkin. Ja ovat taas omastaan satakertaisesti ylpeämpiä. Kyllä se ap siitä, kun säkin saat useamman lapsen. Nää esikoisten vanhemmat on jotenkin hellyttäviä.

Kolmas lapsi jo!

Esikoinen oli aika keskiverto, toinen nopea kyllä, mutta ei näin nopea. Tämä on ihan uniikki. 

Uniikki? Mitä ne kaksi muuta ovat? Tusinakappaleita? Yleensä kuopukset oppivat asiat nopeammin kun on pakko pysyä vanhempien sisarusten perässä. Ihan vielä en lähtisi yliopistoa valitsemaan, lapsella on monta muutakin asiaa opittavanaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole totta, näin moni vastaaja ottaa tosissaan ap:n jutut :D:D

Joten sinun piti oikein tulla julistamaan, miten SINÄ et ainakaan mennyt provoon. Mitenhän sinä eroat ap:n tyylisistä ihmisistä? *huokaus*

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekasta vastaajasta en tiedä, mutta minä tunnen kuten kerroin. On vaivaannuttavaa seurata sivusta toisten täysin vauvamaisia parivuotiaita, kun oma tuntee jo esim. numerot ja kirjaimet puhumattakaan muista taidoista. Myös karkea- ja hienomotoriikka on toisella tasolla kuin muilla. 

Lisäksi on todella kaunis lapsi... joskus ajattelen, että tästä onnesta vielä rangaistaan. Hänelle tulee paha sairaus tai vamma. 

Joo, uskotaanhan me, että sun lapsi osaa lukea ja laskea parivuotiaana. Uskotaan toki.

Ei lue eikä laske... tuntee kirjaimet ja numerot. Osaa toki luetella numerot, mutta ei siis tee laskutehtäviä vielä. 

Ilmeisesti sinä, etä vielä ole oppinut lukemaan, kun tällainen väärinymmärrys pääsi syntymään. 

Meidän tyttö lähti kävelemään vasta 1 v 8 kk ja on nyt yläastelaisena keskimääräistä liikunnallisempi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole huoleti, vielä tulee se päivä jolloin toiset menevät kehityksessä edelle.

Miksi menisivät? Onko jotain tutkimustulosta esittää siitä, että varhain kehittyvät regressoituvat pahasti jossain vaiheessa?

Kyllä se yleensä kompensoituu viimeistään koulussa, kun tulee näyttää se todellinen osaaminen ja taito.

Mitä vähemmän todellista on alle kouluikäsen osaamisessa ja taidoissa? Jos lukee sujuvasti ennen kouluikää, niin katoaako se taito kuin tuhka tuuleen luokkahuoneessa?

Ei, vaan muutkin oppivat lukemaan sujuvasti viimeistään koulussa. Siinä se etumatka kuroutuu viimeistään umpeen ja itsetuntoa itselleen vertailun kautta hakenut vanhempi on ihmeissään.

Entisenä alakoulun opettajana (vaihtanut alaa v. 2008) sanon, että kyllä ensimmäiselle luokalle tulevista oppilaista paljolti näkee, mikä tulee olemaan koulumenestys. 

Koulu tasoittaa eroja kyllä tehokkaasti, mutta ei läheskään kokonaan. Ne näppärimmät tulokkaat osottautuvat yleensä lahjakkaimmiksi ja osaavimmiksi pitkin matkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ekasta vastaajasta en tiedä, mutta minä tunnen kuten kerroin. On vaivaannuttavaa seurata sivusta toisten täysin vauvamaisia parivuotiaita, kun oma tuntee jo esim. numerot ja kirjaimet puhumattakaan muista taidoista. Myös karkea- ja hienomotoriikka on toisella tasolla kuin muilla. 

Lisäksi on todella kaunis lapsi... joskus ajattelen, että tästä onnesta vielä rangaistaan. Hänelle tulee paha sairaus tai vamma. 

Miksihän sinua nolottaa seurata muiden lapsia? Oma lapsesi on erilainen ja koet ettette "sovi joukkoon" ehkä?

Kuten moni on sanonut, ajan myötä erot taidoissa tasaantuvat ja jos jotain kehitysetumatkaa jää, se ei ole niin silmäänpistäviä kuin vauva- ja taaperoaikana. Tulevaisuudessa pääset varmasti vähemmillä nolotuksilla. :)

Muutkin vanhemmat näkevät omat lapsensa tosi ihanina ja kauniina joten älä suotta murehdi lapsesi ulkonäköä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekasta vastaajasta en tiedä, mutta minä tunnen kuten kerroin. On vaivaannuttavaa seurata sivusta toisten täysin vauvamaisia parivuotiaita, kun oma tuntee jo esim. numerot ja kirjaimet puhumattakaan muista taidoista. Myös karkea- ja hienomotoriikka on toisella tasolla kuin muilla. 

Lisäksi on todella kaunis lapsi... joskus ajattelen, että tästä onnesta vielä rangaistaan. Hänelle tulee paha sairaus tai vamma. 

Miksihän sinua nolottaa seurata muiden lapsia? Oma lapsesi on erilainen ja koet ettette "sovi joukkoon" ehkä?

Kuten moni on sanonut, ajan myötä erot taidoissa tasaantuvat ja jos jotain kehitysetumatkaa jää, se ei ole niin silmäänpistäviä kuin vauva- ja taaperoaikana. Tulevaisuudessa pääset varmasti vähemmillä nolotuksilla. :)

Muutkin vanhemmat näkevät omat lapsensa tosi ihanina ja kauniina joten älä suotta murehdi lapsesi ulkonäköä.

 

Yritetään nyt vielä selittää. Minua ilmeisesti nolottaa toisten vanhempien puolesta. Ikään kuin heillä olisi jotain paljon "huonompaa". Eli esinneellistän lapsen tahtomattani. 

Ymmärrän tietoisella tasolla, etteivät he itse varmastikaan näin koe -- ainakaan useimmat. Silti tämä tunne on vahva. Esikoisen kohdalla en muista mitään tämän tapaista. Hän oli jonkin verran keskivertokehitystä edellä, muttei niin huomattavasti, että siitä olisi tullut minulle moisia tunnetiloja. Keskimmäisen kohdalla oli jo viitteitä tästä ja nyt asia on akuutti. 

En koskaan kommentoi omaa lastani tai muiden lapsia arvottavasti. Siinä tapauksessa tuskin hakeutuisivatkaan seuraani. Tämä on ihan sisäinen juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekasta vastaajasta en tiedä, mutta minä tunnen kuten kerroin. On vaivaannuttavaa seurata sivusta toisten täysin vauvamaisia parivuotiaita, kun oma tuntee jo esim. numerot ja kirjaimet puhumattakaan muista taidoista. Myös karkea- ja hienomotoriikka on toisella tasolla kuin muilla. 

Lisäksi on todella kaunis lapsi... joskus ajattelen, että tästä onnesta vielä rangaistaan. Hänelle tulee paha sairaus tai vamma. 

Miksihän sinua nolottaa seurata muiden lapsia? Oma lapsesi on erilainen ja koet ettette "sovi joukkoon" ehkä?

Kuten moni on sanonut, ajan myötä erot taidoissa tasaantuvat ja jos jotain kehitysetumatkaa jää, se ei ole niin silmäänpistäviä kuin vauva- ja taaperoaikana. Tulevaisuudessa pääset varmasti vähemmillä nolotuksilla. :)

Muutkin vanhemmat näkevät omat lapsensa tosi ihanina ja kauniina joten älä suotta murehdi lapsesi ulkonäköä.

 

Yritetään nyt vielä selittää. Minua ilmeisesti nolottaa toisten vanhempien puolesta. Ikään kuin heillä olisi jotain paljon "huonompaa". Eli esinneellistän lapsen tahtomattani. 

Ymmärrän tietoisella tasolla, etteivät he itse varmastikaan näin koe -- ainakaan useimmat. Silti tämä tunne on vahva. Esikoisen kohdalla en muista mitään tämän tapaista. Hän oli jonkin verran keskivertokehitystä edellä, muttei niin huomattavasti, että siitä olisi tullut minulle moisia tunnetiloja. Keskimmäisen kohdalla oli jo viitteitä tästä ja nyt asia on akuutti. 

En koskaan kommentoi omaa lastani tai muiden lapsia arvottavasti. Siinä tapauksessa tuskin hakeutuisivatkaan seuraani. Tämä on ihan sisäinen juttu. 

Buaahh...ei suatana, kaikkea sitä pitää olla. Kyllä joillakin ihmisillä on pohjaton tarve nostaa itseä ja polkea muita, ikuinen tyytymättömyys johonkin, ikuiset roiskeet niin sanoakseni. 

Tavallaan ymmärrän apta, minullakin on kaunis ja ikäisiään edellä oleva, "vanha sielu" 2-vuotias. En tosin tunne mitään myötähäpeää, enkä usko muita kiinnostavan minun lapseni. Kunhan itse iltaisin mietin että miten voi olla noin ihana lapsi, ihanaa että tuli juuri meille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole huoleti, vielä tulee se päivä jolloin toiset menevät kehityksessä edelle.

Miksi menisivät? Onko jotain tutkimustulosta esittää siitä, että varhain kehittyvät regressoituvat pahasti jossain vaiheessa?

Kyllä se yleensä kompensoituu viimeistään koulussa, kun tulee näyttää se todellinen osaaminen ja taito.

Mitä vähemmän todellista on alle kouluikäsen osaamisessa ja taidoissa? Jos lukee sujuvasti ennen kouluikää, niin katoaako se taito kuin tuhka tuuleen luokkahuoneessa?

Ei, vaan muutkin oppivat lukemaan sujuvasti viimeistään koulussa. Siinä se etumatka kuroutuu viimeistään umpeen ja itsetuntoa itselleen vertailun kautta hakenut vanhempi on ihmeissään.

Entisenä alakoulun opettajana (vaihtanut alaa v. 2008) sanon, että kyllä ensimmäiselle luokalle tulevista oppilaista paljolti näkee, mikä tulee olemaan koulumenestys. 

Koulu tasoittaa eroja kyllä tehokkaasti, mutta ei läheskään kokonaan. Ne näppärimmät tulokkaat osottautuvat yleensä lahjakkaimmiksi ja osaavimmiksi pitkin matkaa. 

Paljon on myös niitä, jotka kyllästyvät koko touhuun siksi, että osaavat jo ne asiat ja koulu menee sen takia pipariksi.

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan ymmärrän apta, minullakin on kaunis ja ikäisiään edellä oleva, "vanha sielu" 2-vuotias. En tosin tunne mitään myötähäpeää, enkä usko muita kiinnostavan minun lapseni. Kunhan itse iltaisin mietin että miten voi olla noin ihana lapsi, ihanaa että tuli juuri meille.

Mulla onkin noita neljä, mutta ymmärrän, että jokainen tuntee niin oman lapsensa kohdalla ja niin pitääkin. En ole koskaan tuntenut myötähäpeää muiden lasten kohdalla sen takia. No joskus jossain kaupassa, kun eivät osaa käyttäytyä, mutta se on eri.

Monet vanhemmat (arvio: 100 %) luulevat noin.

Ei hämminkiä.

Kyllä mä ymmärrän Ap:tä.mulla vähän sama tilanne! Ei oikein voi iloita muiden kanssa, jos oma lapsi on oppinut jotain. tulee sellainen olo että muut ajattelee että kehuskelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole huoleti, vielä tulee se päivä jolloin toiset menevät kehityksessä edelle.

Miksi menisivät? Onko jotain tutkimustulosta esittää siitä, että varhain kehittyvät regressoituvat pahasti jossain vaiheessa?

Kyllä se yleensä kompensoituu viimeistään koulussa, kun tulee näyttää se todellinen osaaminen ja taito.

Mitä vähemmän todellista on alle kouluikäsen osaamisessa ja taidoissa? Jos lukee sujuvasti ennen kouluikää, niin katoaako se taito kuin tuhka tuuleen luokkahuoneessa?

Ei, vaan muutkin oppivat lukemaan sujuvasti viimeistään koulussa. Siinä se etumatka kuroutuu viimeistään umpeen ja itsetuntoa itselleen vertailun kautta hakenut vanhempi on ihmeissään.

Entisenä alakoulun opettajana (vaihtanut alaa v. 2008) sanon, että kyllä ensimmäiselle luokalle tulevista oppilaista paljolti näkee, mikä tulee olemaan koulumenestys. 

Koulu tasoittaa eroja kyllä tehokkaasti, mutta ei läheskään kokonaan. Ne näppärimmät tulokkaat osottautuvat yleensä lahjakkaimmiksi ja osaavimmiksi pitkin matkaa. 

Paljon on myös niitä, jotka kyllästyvät koko touhuun siksi, että osaavat jo ne asiat ja koulu menee sen takia pipariksi.

Liioiteltu ilmiö! Nykykoulu ottaa huomioon hyvin eritasoiset oppilaat etenkin alkuvaiheessa. Kyse on muista ongelmista, jos lapsi syrjäytyy koulunkäynnissä. Lapsen muita parempi osaaminen on aivan marginaalinen syy. 

-se ope vuodelta 2008