Perinnöttömäksi tekeminen (lakiosuus)
Minulla on jonkin verran omaisuutta ja kaksi poikaa. Pojat ovat olleet elämästäni poissa jo kauan, koska väkivaltaisia ja rikollisia. En tahtoisi heille jäävän senttiäkään perinnöksi. Onko minulla muuta mahdollisuutta kuin käyttää varani pois elinaikanani, jottei heille jää mitään. Minkä verran lakiosuus on, jos tahtoisin testamentata eräälle järjestölle omaisuuteni?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Kerrottakoon minua arvosteleville, että vuosia sitten olin onnettomuuden vuoksi vuosia sairaalassa ja sillä välin pojat ajautuivat huonoon seuraan. Onnettomuus ei ollut minun syytäni. ap
Olit kuitenkin tajuissasi vai koomassako makasit vuosia? Taidat valehdella koko jutun.
Tällaisessa tilanteessa sosiaaliviranomaiset tulevat hätiin kyllä. Missä isä, missä muut sukulaiset?
Miten niin ajautuvat huonoon seuraan siksi, että äiti on sairaalassa? Kyllä siihen syvemmät syyt ovat ja tiedät ne sisimmässäsi.
Olin neljä vuotta sairaalassa tajuttomana onnettomuuden jälkeen. Pojat olivat tuona aikana joutuneet rikollisille teille. En tuntenut heitä enää samoiksi pojiksi. ap
Jos ovat riittävän vakaviiin rikoksiin syyllistyneet ja/tai rikokset ovat kohdistuneet sinuun tai vaikka lähisukulaiseen, niin perinnöttömäksi tekeminen saattaa olla mahdollista. Kannattaa selvittää lakimiehen kanssa miten on ja erityisesti, että mitä testamenttiin laitetaan ja minkälaiset todisteet rikollisuudesta siihen liitetään, että se kuoltuasi varmasti toteutuu.
Vierailija kirjoitti:
Olin neljä vuotta sairaalassa tajuttomana onnettomuuden jälkeen. Pojat olivat tuona aikana joutuneet rikollisille teille. En tuntenut heitä enää samoiksi pojiksi. ap
Taisit olla suljetulla harhojen takia. Silloinkin lapsista kyllä huolehtisi joku muu. Selityksiäsi ei usko kukaan.
Ota lapsiin yhteys ja keskustelkaa niin kuin aikuiset, rehellisesti (jos se sinulta ylipäätään onnistuu). Kysy voisitko jotenkin auttaa heitä. Esim. psykoterapia voisi olla hyvinkin tehokas apu poikien traumoihin.
Vaikka ap olisikin ollut kehno kasvattaja tai mitä vain, niin voi olla poikien itsensäkin kannalta parempi, etteivät saa perintöä. Monet taparikolliset tuhlaavat kaiken omaisuutensa viinaan, huumeisiin, huoriin, uhkapeleihin ja omiin hämäräbisneksiinsä. Todennäköisesti perintö ei siis mitenkään auttaisi poikia "pääsemään jaloilleen", paitsi ehkä noissa hämäräbisneksissä.
Neljä vuotta tajuttomana? Justiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ap olisikin ollut kehno kasvattaja tai mitä vain, niin voi olla poikien itsensäkin kannalta parempi, etteivät saa perintöä. Monet taparikolliset tuhlaavat kaiken omaisuutensa viinaan, huumeisiin, huoriin, uhkapeleihin ja omiin hämäräbisneksiinsä. Todennäköisesti perintö ei siis mitenkään auttaisi poikia "pääsemään jaloilleen", paitsi ehkä noissa hämäräbisneksissä.
Olen ihan samaa mieltä, että jos rikollisuus on elämäntapa, niin perintö ei mene oikeaan osoitteeseen juuri tästä sinun esittämästäsi syystä. Näillä tyypeillä se raha ei pysy.
Omassa suvussa on mummollani 6 lasta. Heistä 2:sta tuli hulttioita, eikä se ollut millään lailla mummoni vika, vaan syypää oli ihmiskunnan keksintö nimeltä viina, laulu, leveän elämän tarve ja leveily ja väärät naiset= rahantarvetta. Taustalla ehkä lapsuuden puoliorpous ja köyhyys. Mummu ei ollut mikään ryyppyliisa lastenhakkaaja, vaan sitkeä ja työteliäs, topakka ihminen. Me muut jouduttiin suojelemaan loppupäässä mummoa väkivaltaiselta pojalta. Mummo kasvatti yhden lapset (eli serkkuni), ja heistä tuli kunnon lapsia ja testamenttasi tämän pojan osuuden heille. Onneksi kumpikin hulttiopoika ehti elämäntyylinsä vuoksi kuolla, ennenkuin mummo, niin testamentista tuli tarpeetonkin ja vältyttiin lakiosariidoilta. Toisella ei ollut lapsia. Täytyy sanoa, että ne neljä muuta sisarusta tai kuolleen isän lapset ei ikävöineet, eikä sukuhaudalle tullut edes kummankaan nimeä mummon ja lasten tahdosta. Laitatin lopulta itse laatat, koska toinen oli kummisetäni, silloin syntyessäni vielä nuori ja kunnollinen, mutta 20 ikävuoden jälkeen se hulttioelämä alkoi. Isänikin yritti kaikkensa aikoinaan veljiensä eteen, mutta luovutti lopulta.
Ei aina saa syyttää vanhempia! Kyllä aikuinen ihminen vastaa ihan itse omista teoistaan!
Lahjoitus hyväntekeväisyyteen jo elinaikanasi voi olla viisasta. Ainakin raha päätyy hyvään. Ehkä lahjoitat vaikkapa Tukinaiselle tai muualle, missä autetaan väkivallan uhreja tai mielenterveysongelmien potijoita. Tai lastensuojelujärjestölle.
Onko sillä enää mitään väliä kun olet kuollut. Entäpä jos pojat tulee uskoon ja niistä tulee kunnollisia? Rakastitko lapsesi pienenä?
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ap olisikin ollut kehno kasvattaja tai mitä vain, niin voi olla poikien itsensäkin kannalta parempi, etteivät saa perintöä. Monet taparikolliset tuhlaavat kaiken omaisuutensa viinaan, huumeisiin, huoriin, uhkapeleihin ja omiin hämäräbisneksiinsä. Todennäköisesti perintö ei siis mitenkään auttaisi poikia "pääsemään jaloilleen", paitsi ehkä noissa hämäräbisneksissä.
Mm. SPR:lle lahjoitetut rahat menevät hämäräbisneksiin.
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä enää mitään väliä kun olet kuollut. Entäpä jos pojat tulee uskoon ja niistä tulee kunnollisia? Rakastitko lapsesi pienenä?
Vain ihminen joka ei rakasta jättää lapset ilman perintöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä enää mitään väliä kun olet kuollut. Entäpä jos pojat tulee uskoon ja niistä tulee kunnollisia? Rakastitko lapsesi pienenä?
Vain ihminen joka ei rakasta jättää lapset ilman perintöä.
Vanhoissa ämmissä on uskomattoman katkeria rakkauteen kykenemättömiä itsekeskeisiä narsisteja vaikka kuinka paljon. He kasvoivat myöskin vaikeissa olosuhteissa eivätkä ehkä sen takia ole koskaan oppineet rakastamaan ja tuntemaan myötätuntoa. Syyttelevät vaan lapsiaan, koska se on helppoa. Haukkuivat ja rankaisivat kun olisi pitänyt ohjata ja välittää. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, eikä kauhalla voi ammentaa jos lusikalla on annettu.
Toivottavasti ap vielä löytää viisautta ja rakkautta omia lapsiaan kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä enää mitään väliä kun olet kuollut. Entäpä jos pojat tulee uskoon ja niistä tulee kunnollisia? Rakastitko lapsesi pienenä?
Vain ihminen joka ei rakasta jättää lapset ilman perintöä.
Tai asperger. Appiukko ei jättänyt lapsilleen mitään vaan uusi vaimo sai kaiken. Mies oli tunnevammainen rääkyvä ja väkivaltainen as-henkilö. Eikä tämä siis tarkoita että muut as-ihmiset olisivat tällaisia!
Vierailija kirjoitti:
Neljä vuotta tajuttomana? Justiinsa.
Vähän pitäisi tosiaan hioa valehtelemista.
Eipä ole kukaan tajuttoman neljää vuotta. Ja vaikka olisikin, niin ei totisesti olisi täällä kirjoittelemassa.
Hyvä ap. - voit jättää lapsesi perinnöttä hyvillä mielin vaikka he eivät olisikaan tehneet mitään rikollista. Perintö ei ole mikään raha-automaatti, olet lapsesi kasvattanut ja elättänyt aikuisuuteen asti, ja siinä heille kaikki se mitä heidän pitääkin saada.
Ällöttää ihmiset jotka pitävät perintöä automaattisesti lapsille kuuluvana asiana. Näin ei ole, on jokaisen oma asia mitä omaisuudellaan tekee, ja jos ennen kuolemaansa päättää hassata kaiken / säätiöidä / antaa hyväntekeväisyyteen niin se on erittäin hyväksyttävää ja täysin OK, ja vieläpä täysin oikein niille itsekkäille jotka jo kuola valuen mukamas heille kuuluvaa perintöään odottavat.
Terveisin tyyppi, jolle on tuloillaan suuri perintö, ja joka jatkuvastu muistuttaa vanhemmilleen että on heiltä jo lapsuudessa kaiken tarvittavan saanut, ja joka haluaa että he nauttivat viimeisistä vuosistaan matkustellen ja vaikka tuhlaillen, täysillä ja perintöjä miettimättä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap. - voit jättää lapsesi perinnöttä hyvillä mielin vaikka he eivät olisikaan tehneet mitään rikollista. Perintö ei ole mikään raha-automaatti, olet lapsesi kasvattanut ja elättänyt aikuisuuteen asti, ja siinä heille kaikki se mitä heidän pitääkin saada.
Ällöttää ihmiset jotka pitävät perintöä automaattisesti lapsille kuuluvana asiana. Näin ei ole, on jokaisen oma asia mitä omaisuudellaan tekee, ja jos ennen kuolemaansa päättää hassata kaiken / säätiöidä / antaa hyväntekeväisyyteen niin se on erittäin hyväksyttävää ja täysin OK, ja vieläpä täysin oikein niille itsekkäille jotka jo kuola valuen mukamas heille kuuluvaa perintöään odottavat.
Terveisin tyyppi, jolle on tuloillaan suuri perintö, ja joka jatkuvastu muistuttaa vanhemmilleen että on heiltä jo lapsuudessa kaiken tarvittavan saanut, ja joka haluaa että he nauttivat viimeisistä vuosistaan matkustellen ja vaikka tuhlaillen, täysillä ja perintöjä miettimättä.
Eli asia ei koske sinua. Mutta rannalta on aina kiva huudella kun ulapalla on hätä.
Perinnöttä jääminen syystä tai toisesta on nykyään tärkein eriarvoisuutta ruokkiva tekijä. KUn ihmiset keskimäärin perivät 100k euroa, ilmanjääneet ovat merkittävästi keskimääräistä köyhempiä.
Myyt kaiken ja muutat vuokralle ja tuhlaat rahat. Ei ole enää mitään saatavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap. - voit jättää lapsesi perinnöttä hyvillä mielin vaikka he eivät olisikaan tehneet mitään rikollista. Perintö ei ole mikään raha-automaatti, olet lapsesi kasvattanut ja elättänyt aikuisuuteen asti, ja siinä heille kaikki se mitä heidän pitääkin saada.
Ällöttää ihmiset jotka pitävät perintöä automaattisesti lapsille kuuluvana asiana. Näin ei ole, on jokaisen oma asia mitä omaisuudellaan tekee, ja jos ennen kuolemaansa päättää hassata kaiken / säätiöidä / antaa hyväntekeväisyyteen niin se on erittäin hyväksyttävää ja täysin OK, ja vieläpä täysin oikein niille itsekkäille jotka jo kuola valuen mukamas heille kuuluvaa perintöään odottavat.
Terveisin tyyppi, jolle on tuloillaan suuri perintö, ja joka jatkuvastu muistuttaa vanhemmilleen että on heiltä jo lapsuudessa kaiken tarvittavan saanut, ja joka haluaa että he nauttivat viimeisistä vuosistaan matkustellen ja vaikka tuhlaillen, täysillä ja perintöjä miettimättä.
Eli asia ei koske sinua. Mutta rannalta on aina kiva huudella kun ulapalla on hätä.
Perinnöttä jääminen syystä tai toisesta on nykyään tärkein eriarvoisuutta ruokkiva tekijä. KUn ihmiset keskimäärin perivät 100k euroa, ilmanjääneet ovat merkittävästi keskimääräistä köyhempiä.
Höpökukkuu. Teen kaikkeni ettei minulle jäisi perintöä, enkä jää mistään paitsi enkä ole ketään köyhempi jos perintö jää saamatta. Itse olen töitä tekemällä asuntoni ja mökkini maksanut ja se minulle riittää, en halua että vanhempani eläkepäivillään säästävät tai suunnittelevat elämäänsä niin että minulle jäisi jotain - ennemminkin toisin päin; jos heillä ei olisikaan mitään, niin minun kuuluisi vastavuoroisesti elättää ja tukea heitä eläkepäiviensä loppuun asti.
Tehkää ihmiset töitä ja säästäkää, älkääkä odottako perintöjen ratkaisevan ongelmianne. Varsinkin, kun sellaisen saaminen ei ole mitenkään varmaa, ja hyvä niin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä enää mitään väliä kun olet kuollut. Entäpä jos pojat tulee uskoon ja niistä tulee kunnollisia? Rakastitko lapsesi pienenä?
Vain ihminen joka ei rakasta jättää lapset ilman perintöä.
Vanhoissa ämmissä on uskomattoman katkeria rakkauteen kykenemättömiä itsekeskeisiä narsisteja vaikka kuinka paljon. He kasvoivat myöskin vaikeissa olosuhteissa eivätkä ehkä sen takia ole koskaan oppineet rakastamaan ja tuntemaan myötätuntoa. Syyttelevät vaan lapsiaan, koska se on helppoa. Haukkuivat ja rankaisivat kun olisi pitänyt ohjata ja välittää. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, eikä kauhalla voi ammentaa jos lusikalla on annettu.
Toivottavasti ap vielä löytää viisautta ja rakkautta omia lapsiaan kohtaan.
Just eikä melkein.
Ap:lle tämä juuri näyttää olevan se ongelma. Ensin hylkää lapsensa ja sitten valittaa täällä miten voisi hylätä ne vielä viimeisen kerran. Ällöttävää.