Voiko suhde toimia, jos toinen osapuoli ei pidä toista viehättävänä?

Vierailija

Olen huomannut, että olen torjunut monta hyvää miestä pelkästään sen vuoksi, että nämä miehet ovat olleet rumia. Aloin miettiä, että olenko tehnyt virheen näin toimiessani, koska eihän mies ulkonäölleen paljoa mahda, ja sisimmänhän pitäisi kai lopulta painaa vaakakupissa enemmän. Olen ajatellut, että jos ei tunne alussa seksuaalista vetoa toista kohtaan, ei suhde voi toimia pitkällä tähtäimellä.

 

Mitä mieltä olette? Voiko suhdetta syntyä, jos toisen ulkonäkö ei yhtään sytytä? Voisitko itse kuvitella tapailevasi miestä/naista, jonka ulkonäkö ei miellytä tai jota et vain tunne kykeneväsi himoitsemaan?

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija

En osaa kuvitella seurustelevani tai edes alkavani tapailla, jos en pitäisi naista viehättävänä. Asian voi ilmaista myös toisin päin: jos olen kiinnostunut naisesta, se tarkoittaa, että pidän häntä viehättävänä.

Vierailija

Yksilökohtaista... Olen tullut siihen tulokseen, että minulla on vääristymä oman tasoni ja haluamani tason suhteen. Joudun antamaan pakkeja kaikille tutustumista ehdottaville miehille, koska yksinkertaisesti en kykene harrastamaan seksiä sellaisen miehen kanssa, jota en pidä hyvännäköisenä ja seksikkäänä. On kokeiltu liian monta kertaa, omalla kohdalla tutustuminen ja miehen loistavakaan persoona ei sytytä kammaripuolella.

Tässähän ei olisi ongelmaa, jos vetäisin puoleeni mielestäni hyvännäköisiä miehiä, mutta tätä tapahtuu n. kerran 5 vuodessa :(

Vierailija

Totta kai voi toimia! Minä kun näin mieheni ekaa kertaa, niin hän istui työkaveriksi viereeni avokonttorissa. Hän oli minusta suorastaan koomisen ruma: lyhyt, hintelä, kaljuuntuva, voimakkaasti sisäänpäin osoittavaat pienet keltaruskeat hampaat jne. En ensinäkemältä ikinä ajatellut että meistä paria tulisi. Mutta niin sitä sitten työkaverustuttiin ja ihastuttiin. Eikä se ulkonäkö sitten enää mitään haitannut kun tiesi jo että toinen on todellinen sielunkumppani. Nykyisin rakastan mieheni ulkonäköäkin, se on minusta varsin sympaattinen ja hellyttävä. 

En myöskään usko että mies on minua pitänyt alunperin mitenkään viehättävänä ulkoisesti, vaan samalla tavalla on luonteen kautta tapahtunut ihastuminen kuin itsellänikin. Nyt oltu jo yli 10 vuotta onnellisesti naimisissa ja seksielämä on aina ollut todella hyvää.

Vierailija

En tiedä, en ole koskaan jäänyt ottamaan asiasta selvää. Vaikka mies olisi kuinka mukava, niin en vain voi sille mitään etten kiinnostu, jos miehen ulkonäkö ei viehätä. Ei tarkoita, että miehen pitäisi olla suoraan jostain Cosmon mieskalenterista (paremi jos ei ole), vaan että pitää miellyttää omaa silmää.

Vierailija

No menin naimisiin sellaisen miehen kanssa. 

Ulkonäkö ei sytyttänyt yhtään mutta miehen seksikkyys löytyi sitten muista jutuista. Esim. tapa millä tavalla hän katsoi minua tai nauroi. Se teki hänestä haluttavan  (joku lassukka tulee varmaan tähänkin selittämään että kyllä se lompakko oli se haluttavin mutta teidän pettymykseksi täytyy sanoa että kyseessä oli tuolloin työtön ja velkainen mies ilman omaisuutta).

Oikeasti vähän hankala selittää tätä mutta tosiaan se haluttavuus löytyi ihan muista asioista kuin ulkonäöstä. 

Vierailija

Jos kemiat kohtaavat muuten, niin tottakai olisin valmis yrittämään vähemmän viehättävän miehen kanssa. Tiedän tapauksia, joissa toisen ulkonäkö on jopa ällöttänyt aluksi, mutta rakkauden kasvaessa mies alkaakin hups vaan näyttämään maailman kuumimmalta :D toisaalta oma mieheni on kyllä alusta alkaen ollut erittäin viehättävä

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En osaa kuvitella seurustelevani tai edes alkavani tapailla, jos en pitäisi naista viehättävänä. Asian voi ilmaista myös toisin päin: jos olen kiinnostunut naisesta, se tarkoittaa, että pidän häntä viehättävänä.

Kaltaisiasi miehiä saisi olla enemmän :)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa kuvitella seurustelevani tai edes alkavani tapailla, jos en pitäisi naista viehättävänä. Asian voi ilmaista myös toisin päin: jos olen kiinnostunut naisesta, se tarkoittaa, että pidän häntä viehättävänä.

Kaltaisiasi miehiä saisi olla enemmän :)

Mitä tarkoitat?

Vierailija

No voin kertoa, että huono on ennuste, jos alussa jo on sellainen tunne ettei toinen sytytä fyysisesti.

Meilläkin vaimon puolelta halut ja mielenkiinto minua kohtaan on loppunut, ollut jo pidemmän aikaa, varmaan jostain neljän vuoden takaa lapsen syntymän jälkeen.

Selvisi mulle vasta reilu vuosi sitten, nykyään tämä asia on meillä jo iso ongelma. Kun vaimo ei pidä minua kiihottavana, niin se sitten ihastuu muihin miehiin. Tähän asti on (kuulema) pysynyt ihan vaan yksipuolisen ihastumisen tasolla nämä, mutta eihän se tarvitse kun joku kerta sopivan paikan ja toiselta vähän myös huomiota, niin sittenhän se vahinko tapahtuukin jo.

Tämä on minusta niin kurja tilanne, että missään tapauksessa saata ketään tietoisesti tällaiseen kidutukseen.

On tosi ikävän tuntuista kuulla ja kokea, että toinen (jota itse haluat) ei haluakaan enää sinua. Ja vielä ikävämpää kuulla ja huomata että haluaa kuitenkin jotakuta muuta, eli halut ja seksuaalinen kiinnostus ei ole toiselta kokonaan loppunut -se ei vaan enää kohdistu sinuun.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa kuvitella seurustelevani tai edes alkavani tapailla, jos en pitäisi naista viehättävänä. Asian voi ilmaista myös toisin päin: jos olen kiinnostunut naisesta, se tarkoittaa, että pidän häntä viehättävänä.

Kaltaisiasi miehiä saisi olla enemmän :)

Mitä tarkoitat?

Ei naisena voi olla varma tapailun kertovan varmuudella sen, että mies pitäisi naista miellyttävän näköisenä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Yksilökohtaista... Olen tullut siihen tulokseen, että minulla on vääristymä oman tasoni ja haluamani tason suhteen. Joudun antamaan pakkeja kaikille tutustumista ehdottaville miehille, koska yksinkertaisesti en kykene harrastamaan seksiä sellaisen miehen kanssa, jota en pidä hyvännäköisenä ja seksikkäänä. On kokeiltu liian monta kertaa, omalla kohdalla tutustuminen ja miehen loistavakaan persoona ei sytytä kammaripuolella.

Tässähän ei olisi ongelmaa, jos vetäisin puoleeni mielestäni hyvännäköisiä miehiä, mutta tätä tapahtuu n. kerran 5 vuodessa :(

Oletko ajatellut että voisit itse kokeilla aloitteiden tekemistä, niin ei sitten tarvitsisi aina viittä vuotta odotella sitä että se prinssi Uljas tohtii lähestyä?

Vierailija

Jos ns. kemiat kohtaa ja haluaa olla toisen kanssa sekä henkisesti, että fyysisesti, on pidettävä toista viehättävänä. Ja en tarkoita mitään mallityyppiä, vaan jokaisessa ihmisessä on jotain viehättävää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Enpä usko, että toimisi.

Hiukan perusteluja, kiitos? Löytyykö omakohtaisia kokemuksia, vai onko vain mututuntuma?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksilökohtaista... Olen tullut siihen tulokseen, että minulla on vääristymä oman tasoni ja haluamani tason suhteen. Joudun antamaan pakkeja kaikille tutustumista ehdottaville miehille, koska yksinkertaisesti en kykene harrastamaan seksiä sellaisen miehen kanssa, jota en pidä hyvännäköisenä ja seksikkäänä. On kokeiltu liian monta kertaa, omalla kohdalla tutustuminen ja miehen loistavakaan persoona ei sytytä kammaripuolella.

Tässähän ei olisi ongelmaa, jos vetäisin puoleeni mielestäni hyvännäköisiä miehiä, mutta tätä tapahtuu n. kerran 5 vuodessa :(

Oletko ajatellut että voisit itse kokeilla aloitteiden tekemistä, niin ei sitten tarvitsisi aina viittä vuotta odotella sitä että se prinssi Uljas tohtii lähestyä?

Yhden sain olemalla itse aktiivinen.

Mutta omasta kokemuksesta tuntuvat markkinateoriat olevan oikeassa, koska en tosiaan ole se tarpeeksi kaunis nainen joka saisi omasta mielestään hyvännäköisen miehen suhteeseen - en vain seksiin. Tästä syystä aloitteellisena oleminen tuntuu epätoivoiselta kun ne miehet, joita haluaisin eivät olisi koskaan minua valitsemassa :(

Vierailija

Minulla ei ole minkäänlaisia ulkonäkökriteerejä miehille. Pidän niitä täysin turhina. Olen rakastunut kolme kertaa aikuisiälläni, ja kaksi näistä sai alkunsa netitse ilman kuvia. Kun olen ihastunut tai rakastunut, pidän joka tapauksessa miestä kuumana, riippumatta siitä miltä tämä näyttää. Minulla on kyllä hyvin korkeat kriteerit deittaillessa (vain hyvin harva mies täyttää ne kaikki), mutta mikään kriteereistä ei liity ulkonäköön eikä myöskään varallisuuteen.

En silti ole koskaan ihastunut esim. sairaalloisen lihavaan mieheen. Uskon tämän johtuvan siitä, että en vain pidä viehättävinä niitä persoonallisuudenpiirteitä, jotka aiheuttavat sairaalloista lihavuutta. Sama juttu esim. huonon hygienian ja muiden yleisesti ei-toivottuina pidettyjen ulkonäköpiirteiden kohdalla.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat