Kaikki mitä yritän ei onnistu lopulta

Mikä sulla opiskeluissa ja töissä menee pieleen? 

ootsä toi ammattivalittaja, millä kans kaikki menee päin helvettiä, vaikka ei se sitä itse huomaa. 

Minä aina innostun jostain, sitten taas mieli vetää maahan ja ajattelen että paskat, olkoot. Sama toistuu ja toistuu. Usein teen hyvät suunnitelmat, mutta ne eivät vaan koskaan toteudu.

Mulla vähän sama tilanne.

Olis ihana olla mukavassa työyhteisössä ja saada palkkaa.

Tutustupa vetovoiman lakiin. Asia on niin.

Toki kaikille tulee huonoja päiviä, mutta suuressa mittakaavassa saat juuri sen, mikä sinun alitajuinen tunteesi on. Mikään ei ole tuhoavampaa kuin pelko.

Hanki apua. Ei normaalisti noin käyttäydy.

Vierailija kirjoitti:

Tutustupa vetovoiman lakiin. Asia on niin.

Toki kaikille tulee huonoja päiviä, mutta suuressa mittakaavassa saat juuri sen, mikä sinun alitajuinen tunteesi on. Mikään ei ole tuhoavampaa kuin pelko.

Mitä jos on harjoittanut vetovoiman lakia ja todella tuntenut, että on "saanut kaiken minkä haluaa", visualisoinut tulevaisuutta, keskittynyt positiiviseen, ollut kiitollinen ja tehnyt kaikkensa sen eteen, että oma tilanne parantuisi ja tuloksena: samassa pisteessä mitä vuosia aiemmin.

sama juttu minullakin. Nyt sain mukavan työpaikan. Mutta samalla pitäisi jaksaa opiskella tehdä näytöt alta pois ja se onnistuis nyt tuossa uudessa työpaikassa. Ongelma on vaan se etten kerta kaikkiaan vaan käsitä niistä näytöistä yhtään mitään. En vaan osaa ja se aiheuttaa aivan valtavan tuskan. Että se siitä sitten.. opinnot kun jää niin eipä tartte unelmoidakaan että jatkossa sais enää näitä hyviä työpaikkoja kun ei oo alan tutkintoa.

tuossa nyt vaan yks esimerkki... mun tuurilla oon surkea myös uudessa työpaikassani..

Vierailija kirjoitti:

Minä aina innostun jostain, sitten taas mieli vetää maahan ja ajattelen että paskat, olkoot. Sama toistuu ja toistuu. Usein teen hyvät suunnitelmat, mutta ne eivät vaan koskaan toteudu.

Eihän ne toteudu, jos niitä ei viitsi/jaksa/halua toteuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

sama juttu minullakin. Nyt sain mukavan työpaikan. Mutta samalla pitäisi jaksaa opiskella tehdä näytöt alta pois ja se onnistuis nyt tuossa uudessa työpaikassa. Ongelma on vaan se etten kerta kaikkiaan vaan käsitä niistä näytöistä yhtään mitään. En vaan osaa ja se aiheuttaa aivan valtavan tuskan. Että se siitä sitten.. opinnot kun jää niin eipä tartte unelmoidakaan että jatkossa sais enää näitä hyviä työpaikkoja kun ei oo alan tutkintoa.

tuossa nyt vaan yks esimerkki... mun tuurilla oon surkea myös uudessa työpaikassani..

Osaisiko joku sun työkaverisi neuvoa? Tai sitten opettaja?

Sama täällä. Mulla ei onnistu edes äitiys. No, töissä kyllä käyn, mutta alalla, joka ei tunnu omalta. Mieskin on väärä, valitsin nuorempana väärin. Orgasmia en ole saanut koskaan, rakkautta en vain tunne miestäni kohtaan. Perusarki kaikkinensa on jokapäiväistä paskaa. Jos muuttaisin jotain tekisin jonkun muun onnettomaksi. Ehkä lapset tai miehenkin. Lähinnä siis muutos olisi poistuminen yhteisestä kodista yksin. Tai se, etten enää osallistu lapsiarkeen mitenkään, kun se ei minula suju.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutustupa vetovoiman lakiin. Asia on niin.

Toki kaikille tulee huonoja päiviä, mutta suuressa mittakaavassa saat juuri sen, mikä sinun alitajuinen tunteesi on. Mikään ei ole tuhoavampaa kuin pelko.

Mitä jos on harjoittanut vetovoiman lakia ja todella tuntenut, että on "saanut kaiken minkä haluaa", visualisoinut tulevaisuutta, keskittynyt positiiviseen, ollut kiitollinen ja tehnyt kaikkensa sen eteen, että oma tilanne parantuisi ja tuloksena: samassa pisteessä mitä vuosia aiemmin.

Oletko myös tuntenut sen? Tunne on se työntövoima. Jos alitajuisesti pelkäät ja ajattelet ettei tämä kuitenkaan onnitu, niin tämä tunne vesittää kaiken.

Vierailija kirjoitti:

sama juttu minullakin. Nyt sain mukavan työpaikan. Mutta samalla pitäisi jaksaa opiskella tehdä näytöt alta pois ja se onnistuis nyt tuossa uudessa työpaikassa. Ongelma on vaan se etten kerta kaikkiaan vaan käsitä niistä näytöistä yhtään mitään. En vaan osaa ja se aiheuttaa aivan valtavan tuskan. Että se siitä sitten.. opinnot kun jää niin eipä tartte unelmoidakaan että jatkossa sais enää näitä hyviä työpaikkoja kun ei oo alan tutkintoa.

tuossa nyt vaan yks esimerkki... mun tuurilla oon surkea myös uudessa työpaikassani..

Lähäriksi pystyy apinakin opiskelemaan. Varmaan helpoin ammatti nyky-suomessa. Tai "ammatti", no jotain sinnepäin.

yritätkö haukata liian isoja paloja kerralla, eli onko tavoitteesi liian isoja (pienet askelet johtavat varmemmin maaliin kuin repivät loikat) vai onko sun onnistumiselle asettamasi kriteerit kovin korkealla (pitäisikö kaiken olla loistavaa ja helppoa ja ryhmän parasta, vai riittäiskö se, että saa homman jotenkin hoidettua?)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutustupa vetovoiman lakiin. Asia on niin.

Toki kaikille tulee huonoja päiviä, mutta suuressa mittakaavassa saat juuri sen, mikä sinun alitajuinen tunteesi on. Mikään ei ole tuhoavampaa kuin pelko.

Mitä jos on harjoittanut vetovoiman lakia ja todella tuntenut, että on "saanut kaiken minkä haluaa", visualisoinut tulevaisuutta, keskittynyt positiiviseen, ollut kiitollinen ja tehnyt kaikkensa sen eteen, että oma tilanne parantuisi ja tuloksena: samassa pisteessä mitä vuosia aiemmin.

Oletko myös tuntenut sen? Tunne on se työntövoima. Jos alitajuisesti pelkäät ja ajattelet ettei tämä kuitenkaan onnitu, niin tämä tunne vesittää kaiken.

Juu, olen. Tarkoitin sitä tuolla "saanut kaiken minkä haluaa" -kohdalla, eli oikeasti tuntee olonsa sellaiseksi, että se asia mitä tavoittelee on jo itsellä. Enkä haaveile mistään mahdottomista kuten lottovoitosta, mutta aika tehotonta tuntuu oma ponnistelu olevan ja pitää yllä tunnetilaa kun ei ole eroa nähnyt vuosienkaan jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutustupa vetovoiman lakiin. Asia on niin.

Toki kaikille tulee huonoja päiviä, mutta suuressa mittakaavassa saat juuri sen, mikä sinun alitajuinen tunteesi on. Mikään ei ole tuhoavampaa kuin pelko.

Mitä jos on harjoittanut vetovoiman lakia ja todella tuntenut, että on "saanut kaiken minkä haluaa", visualisoinut tulevaisuutta, keskittynyt positiiviseen, ollut kiitollinen ja tehnyt kaikkensa sen eteen, että oma tilanne parantuisi ja tuloksena: samassa pisteessä mitä vuosia aiemmin.

Oletko myös tuntenut sen? Tunne on se työntövoima. Jos alitajuisesti pelkäät ja ajattelet ettei tämä kuitenkaan onnitu, niin tämä tunne vesittää kaiken.

No, mitäs sitten jos ei vain kykene tuntemaan sitä? En ole tuo, jolle vastasit, mutta kun kai kaikki käyttäisivät vetovoiman lakia, jos siihen noin vain pystyisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutustupa vetovoiman lakiin. Asia on niin.

Toki kaikille tulee huonoja päiviä, mutta suuressa mittakaavassa saat juuri sen, mikä sinun alitajuinen tunteesi on. Mikään ei ole tuhoavampaa kuin pelko.

Mitä jos on harjoittanut vetovoiman lakia ja todella tuntenut, että on "saanut kaiken minkä haluaa", visualisoinut tulevaisuutta, keskittynyt positiiviseen, ollut kiitollinen ja tehnyt kaikkensa sen eteen, että oma tilanne parantuisi ja tuloksena: samassa pisteessä mitä vuosia aiemmin.

Oletko myös tuntenut sen? Tunne on se työntövoima. Jos alitajuisesti pelkäät ja ajattelet ettei tämä kuitenkaan onnitu, niin tämä tunne vesittää kaiken.

Juu, olen. Tarkoitin sitä tuolla "saanut kaiken minkä haluaa" -kohdalla, eli oikeasti tuntee olonsa sellaiseksi, että se asia mitä tavoittelee on jo itsellä. Enkä haaveile mistään mahdottomista kuten lottovoitosta, mutta aika tehotonta tuntuu oma ponnistelu olevan ja pitää yllä tunnetilaa kun ei ole eroa nähnyt vuosienkaan jälkeen.

Jotenkin tuntuu, että olet nähnyt muutoksia matkan varrella parempaan. Ethän muuten olisi jaksanut uskoa, eikö?

Jos ajattelet, että (kärjistetysti) tämä päivä on seurausta eilisen ajatuksista. Niin mitä on taphtunut nyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutustupa vetovoiman lakiin. Asia on niin.

Toki kaikille tulee huonoja päiviä, mutta suuressa mittakaavassa saat juuri sen, mikä sinun alitajuinen tunteesi on. Mikään ei ole tuhoavampaa kuin pelko.

Mitä jos on harjoittanut vetovoiman lakia ja todella tuntenut, että on "saanut kaiken minkä haluaa", visualisoinut tulevaisuutta, keskittynyt positiiviseen, ollut kiitollinen ja tehnyt kaikkensa sen eteen, että oma tilanne parantuisi ja tuloksena: samassa pisteessä mitä vuosia aiemmin.

Oletko myös tuntenut sen? Tunne on se työntövoima. Jos alitajuisesti pelkäät ja ajattelet ettei tämä kuitenkaan onnitu, niin tämä tunne vesittää kaiken.

No, mitäs sitten jos ei vain kykene tuntemaan sitä? En ole tuo, jolle vastasit, mutta kun kai kaikki käyttäisivät vetovoiman lakia, jos siihen noin vain pystyisi.

Hyvä kysymys, ja vaikea.... En tiedä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutustupa vetovoiman lakiin. Asia on niin.

Toki kaikille tulee huonoja päiviä, mutta suuressa mittakaavassa saat juuri sen, mikä sinun alitajuinen tunteesi on. Mikään ei ole tuhoavampaa kuin pelko.

Mitä jos on harjoittanut vetovoiman lakia ja todella tuntenut, että on "saanut kaiken minkä haluaa", visualisoinut tulevaisuutta, keskittynyt positiiviseen, ollut kiitollinen ja tehnyt kaikkensa sen eteen, että oma tilanne parantuisi ja tuloksena: samassa pisteessä mitä vuosia aiemmin.

Oletko myös tuntenut sen? Tunne on se työntövoima. Jos alitajuisesti pelkäät ja ajattelet ettei tämä kuitenkaan onnitu, niin tämä tunne vesittää kaiken.

Juu, olen. Tarkoitin sitä tuolla "saanut kaiken minkä haluaa" -kohdalla, eli oikeasti tuntee olonsa sellaiseksi, että se asia mitä tavoittelee on jo itsellä. Enkä haaveile mistään mahdottomista kuten lottovoitosta, mutta aika tehotonta tuntuu oma ponnistelu olevan ja pitää yllä tunnetilaa kun ei ole eroa nähnyt vuosienkaan jälkeen.

Jotenkin tuntuu, että olet nähnyt muutoksia matkan varrella parempaan. Ethän muuten olisi jaksanut uskoa, eikö?

Jos ajattelet, että (kärjistetysti) tämä päivä on seurausta eilisen ajatuksista. Niin mitä on taphtunut nyt?

Olen ajoittain nähnyt ja tiedän, että joissain kohdissa tilanne on parantunut, mutta jostain syystä en vain pääse siihen lopulliseen 'maaliin' asenteestani huolimatta. Lisää vain uskoa itseensä ja tunnetilaan? Alitajuista pelkoa olen huomannut vaikeaksi muuttaa, vaikka päällisin puolin kokisi olevansa levollinen ja tietoinen siitä, että asiat järjestyvät juuri kuten haluan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutustupa vetovoiman lakiin. Asia on niin.

Toki kaikille tulee huonoja päiviä, mutta suuressa mittakaavassa saat juuri sen, mikä sinun alitajuinen tunteesi on. Mikään ei ole tuhoavampaa kuin pelko.

Mitä jos on harjoittanut vetovoiman lakia ja todella tuntenut, että on "saanut kaiken minkä haluaa", visualisoinut tulevaisuutta, keskittynyt positiiviseen, ollut kiitollinen ja tehnyt kaikkensa sen eteen, että oma tilanne parantuisi ja tuloksena: samassa pisteessä mitä vuosia aiemmin.

Oletko myös tuntenut sen? Tunne on se työntövoima. Jos alitajuisesti pelkäät ja ajattelet ettei tämä kuitenkaan onnitu, niin tämä tunne vesittää kaiken.

Juu, olen. Tarkoitin sitä tuolla "saanut kaiken minkä haluaa" -kohdalla, eli oikeasti tuntee olonsa sellaiseksi, että se asia mitä tavoittelee on jo itsellä. Enkä haaveile mistään mahdottomista kuten lottovoitosta, mutta aika tehotonta tuntuu oma ponnistelu olevan ja pitää yllä tunnetilaa kun ei ole eroa nähnyt vuosienkaan jälkeen.

Jotenkin tuntuu, että olet nähnyt muutoksia matkan varrella parempaan. Ethän muuten olisi jaksanut uskoa, eikö?

Jos ajattelet, että (kärjistetysti) tämä päivä on seurausta eilisen ajatuksista. Niin mitä on taphtunut nyt?

Olen ajoittain nähnyt ja tiedän, että joissain kohdissa tilanne on parantunut, mutta jostain syystä en vain pääse siihen lopulliseen 'maaliin' asenteestani huolimatta. Lisää vain uskoa itseensä ja tunnetilaan? Alitajuista pelkoa olen huomannut vaikeaksi muuttaa, vaikka päällisin puolin kokisi olevansa levollinen ja tietoinen siitä, että asiat järjestyvät juuri kuten haluan.

Minun tavoitteenani on luoda itselleni olotila, että kaikki asiat järjestyy juuri niin kuin on parasta - ei välttämättä siis oman haluni mikaan, vaan siten kuon parasta on.

Pikkuhiljaa tätä kautta olen päässyt irti peloistani,,ja minä olen ollut kova pelkäämään.