onko yliopisto mulle väärä paikka?

Vierailija

Lukiossa ollessani 8 vuotta sitten pidin tunneilla kuuntelemisesta, oppimisesta ja esseiden kirjoittamisesta. Mutta sain just käytyä kolmeen vuoteen sen, pakolliset kurssit vain täyteen. Tuntui että tekemistä oli liikaa ja deadlinet ahdisti. Jätin hommat usein viime tinkaan ja olin pois tunneilta välillä ihan saadakseni aikaa hengähtää.
Sopiiko siis stressiherkkä ja paljon vapaa-aikaa tarvitseva ollenkaan sinne? En varsinaisesti ole laiska, mutta ylikuormitun ja menen toimintakyvyttömäksi, jos hommia on liikaa.

Sivut

Kommentit (16)

Förevör aloun
Seuraa 
Liittynyt10.10.2015

Joo, yliopisto just sopis sulle sillo paremmin kuin joku koulu. Riippuu toki paljon aineesta, mutta itseni kohdalla ainakin yliopisto-opiskelu oli/on vieläkin lähinnä satunnaisia tenttejä ja biletystä.

Vierailija

Se, millaista yliopisto-opiskelu on, vaihtelee niin paljon aloittain, että ei voi sanoa sopiiko yliopisto sinulle. Ala x voi olla ihan täydellinen, mutta ala z tas täyttä tuskaa.

Omien kokemusteni perusteella yliopisto-opiskelu oli todella rentoa. Lukujärjestyksen ollessa täysimmillään luentoja ja muuta kontaktiopetusta oli 15h/viikko. Ja kotona opiskeluun kului sen lisäksi ehkä 2h/viikko. Ja noin täysi lukkari oli vain fuksivuoden syksyllä. Normaalimpaa oli, että luentoja oli 0-3 viikossa.

Vierailija

Siis onko se sellaista että niitä kursseja pitää kauhealla vaivalla saada kasaan, kun muuten ei tuu opintotuki tule? Eikö oo niin ettei enää siellä yliopistolla voi vaan vuosikausia vitkastella... ap

Vierailija

Mä oon toista vuotta yliopistossa ja olin just lukiossa tollainen, että tykkäsin kuunnella ja opin hyvin niin, enkä sitten kotona enää paljoa jaksanut nähdä vaivaa opiskelun eteen. Sain hyvät arvosanat myös kirjoituksista, mutta kurssien arvosanat oli niitä kuitenkin paremmat. Nyt yliopistossa olen huomannut, että luennot on tosi pakkopullaa, luennoitsijat on tylsiä eikä niillä oo mitään käsitystä siitä, miten olisi mahdollista opettaa kiinnostavasti. Suurin osa niistä ei oo käynyt mitään opettajankoulutusta, joten ne vaan puhuu siitä mistä tietää, katoaa aiheesta, puhuu aiheen vierestä, palaa aiheeseen. Tylsää, tylsää, tylsää. En käy enää kuin pakollisilla luennoilla ja luen paljon mielummin itse. Se on tietysti vaatinut vähän rutiineista poikkeamista, mutta on mulla nykyään paljon enemmän vapaata aikaa kuin lukiossa. Lukiossa monet päivät oli 8-16, nyt heräilen 10-12 aikoihin, luen muutaman tunnin ja loppuaika vapaata. Pari kertaa viikossa on läsnäolopakollinen luento, mutta ei nekään koskaan ole aamusta.

En ole koskaan ollut ammattikorkeakoulussa, joten en osaa sanoa siitä, olisiko siellä opettajilla parempaa opetustietämystä. Mielestäni sinun kannattaa mennä yliopistoon, jos siellä on joku kiinnostava ala. Jos et vielä tiedä, mitä opiskelisit, kannattaa pitää välivuosi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Siis onko se sellaista että niitä kursseja pitää kauhealla vaivalla saada kasaan, kun muuten ei tuu opintotuki tule? Eikö oo niin ettei enää siellä yliopistolla voi vaan vuosikausia vitkastella... ap

Se 4,5 pakollista opintopistettä kuussa on äärettömän helppo saada. Niitä ei tarvitse tulla tasaisesti, joten käyt jossain kuussa enemmän kursseja ja jossain vähemmän. Pakollisista tulee tuo määrä jo täyteen, vapaaehtoisia lisäämällä saat helposti enemmän. Jos tuntuu, ettei tule tarpeeksi kursseja, ota joku tyhmä turha nettikurssi.

- sama ku vastaaaja nro 5

Vierailija

Yliopisto opinnoissa saa hyvin joustoa. Ja saa itse valita mitä kursseja tekee milloinkin. Oman kokemukseni mukaan amk:ssa opiskelu oli rankempaa koska sielä oli pakko olla läsnä enemmän ja tehtiin pitkiä käytännön projekteja jotka piti sovittaa yhteen yhteistyökumppanien ja muiden projektin tekijöiden kanssa. Niihin oli pakko sitoutua eli ei saanut itse niin paljon vaikuttaa omaan aikatauluun.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Siis onko se sellaista että niitä kursseja pitää kauhealla vaivalla saada kasaan, kun muuten ei tuu opintotuki tule? Eikö oo niin ettei enää siellä yliopistolla voi vaan vuosikausia vitkastella... ap

Esim kandin (180op) oletus suoritusaika on 3v. Sen voi suosiolla jakaa 4:lle vuodelle jos nostaa tukea esim 9kk/v.

Vierailija

Kieltenopiskelu sisältää pakollista läsnäoloa, paljon.
Tein alussa itse usein 8-20 päiviä, haalin mahdoll paljon kaikkea.
Erittäin koulumaista opiskelua nämä aineet, kestävyyttä vaaditaan.

Vierailija

Eikös ideana ole valmistua joksikin ja elää mukava elämä. Yliopisto ei tee kenestäkään parempaa ihmistä. Akateemisia loosereita kortistot täynnä.

Vierailija

Pitää olla kiinnostunut opiskelemastaan aineesta, muuten ei kannata tuhlata aikaansa. Yliopisto-opiskelu on ihan erilaista kuin lukiossa mutta ei varmasti helpompaa. Oma motivaatio aiheeseen on tärkeää eli käytännössä se, että on innostunut puuhailemaan aihepiirin parissa ihan vapaaehtoisestikin. Nykyään myös valmistumisaikataulut ovat aika tiukat, joten löysäilyä varaa ei juuri ole. Muutenkin kannattaa valmistua ajoissa, koska muuten tuet loppuu.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kieltenopiskelu sisältää pakollista läsnäoloa, paljon.
Tein alussa itse usein 8-20 päiviä, haalin mahdoll paljon kaikkea.
Erittäin koulumaista opiskelua nämä aineet, kestävyyttä vaaditaan.

Riippuu kielestä. Minäkin opiskelin kieltä pääaineena. T. nro 3.

Vierailija

Paridta ekasta vudedts pääsee läpi helposti. Ongelmana on se, että ne ihmiset, jotka ei pysty asettamaan itselleen ja pitämään kiinni dedadlineidts, ei koskaan saa kandintyötä tai ainakaan gradua valmiiksi. Eivät siis valmistu. Eli se on tärkeä taito oppia, tosin moni oppii sen kandivaiheessa.

Ja noille, jotka kokee, että opetus on tylsää, äåy yleensä samoin. Eivät tajua, mitä oikeasti pitäisi oppia, vaikka parin ekan vuoden kursseista pääsevätkin läpi. Niinpä eivät opi sitä, mitä oikeasti pitäisi (yleensä tiedon tuottamista ja tieteen tekemistä, vaikka usein oppivat kyllä jotain muiden työn tuloksista irtoavia faktoja. Amkissa tarkoitus olisikin oppia juuri niitä, sinne nämä ihmiset sopisivat ihan loistavasti.) ja edelleen se kandi tai viimeistään gradu tulee ongelmaksi, koska tarpeellisia taitoja ei ole suostuttu kerryttämään.

Sanoisin, että jos deadlineja ei pystynyt pitämään jo lukiossa, niin yliopisto ehkä ei ole paras paikka. Toisaalta se, että ne ahdistavat, ei välttämättä ole paha juttu, jos niissä kuitenkin pystyy pysymään. Onhan ne tarkoitus ihan vakavissaan ottaa. Opintotukeet tarvittavat opintopisteet saa kasaan helposti, kun suorittelee niitä joka periodissa, eikä jätä kaikkea sinne viimeiselle kuukauddelle ennen kelan tarkastusta. Sanoisin myös, että yliopisto opettaa niitä taitoja, joita siellä tarvitaan (myös aikatauluista, opiskelutavoista, tiedon tuottamisesta jne), eli ei kaikkea tarvitse osata valmiiksi - mutta pitää suostua oppimaan, eikä panna vastaan.

Vierailija

Kokeilemalla selviää.

Tosin liikaa on yliopistossa niitä päämäärättömiä haahuilijoita, jotka eivät tiedä, mitä elämältään haluavat. Moni luulee, että taivas aukeaa, kun saa paikan yliopistossa, mutta matka maisterin papereihin on pitkä.

Opetus yliopistossa on harvoin kauhean kiinnostavaa, vaan itse pitää olla kiinnostunut, jotta siitä saa jotain irti. Lukiotyylinen pänttäämissysteemi, jossa opiskellaan jotain yo-kirjoituksia varten, ei toimi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieltenopiskelu sisältää pakollista läsnäoloa, paljon.
Tein alussa itse usein 8-20 päiviä, haalin mahdoll paljon kaikkea.
Erittäin koulumaista opiskelua nämä aineet, kestävyyttä vaaditaan.

Riippuu kielestä. Minäkin opiskelin kieltä pääaineena. T. nro 3.

Pää- ja sivuaineena kielet 1 ja 2 -> ei vapaa-ajanongelmia. (kieltenopet).
Yksi kieliaine + muita aineita = >ei niin sitovaa.

Niin, se oli paha puute, että tenttejä sai tehdä liian harvoin, näin meillä joskus vuonna kuokka. :)
En jaksa mitenkään uskoa, että asiat yliopistolla olisivat paremmaksi muuttuneet :D

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat