Tämä ilta oli fiasko. En halua enää ikinä puhua kenellekään.

On aika lailla helpompaa tutustua ihmisiin sillai että antaa niiden kertoa itsestään. Kaikki haluu kuitenkin puhua itsestään..

Apua :D

Vierailija kirjoitti:

Olin juhlissa. Yritin tutustua tuntemattomiin. Juttelin niitä näitä ja luulin osaavani keskustella mistä vain. Pieleen meni.

Juttelin omista lapsistani naiselle, joka kertoi, ettei halua kuulla lapsistani, koska sen lapsettomuus on niin kipeä aihe.

Juttelin menneestä halloweenistä miehelle. Hän alkoi itkeä, koska hänelle tuli mieleen pyhäinpäivä ja viime jouluna kuollut isä.

Satuin mainitsemaan Anttila-gatesta yhdelle naiselle. (Siis se, että Anttila mainosti lelujaan 50-luvun tyyliin nukkeja tytöille ja pojille autoja). No, nainenpa oli ilmeisesti tupsahtanut aikakoneella 20-luvulta ja sain aikamoisen ryöpyn siitä, miten naisten tasa-arvo on tuhonnut koko maailman.

Valitin yhdelle naiselle, ettei tänään voikaa olla hirveän myöhään, kun aamulla on taas töitä. Siis en nyt valittanut, mutta sanoin "Juuh, huhhuh, pitääpä tästä lähteä, kun pitää taas aamulla herätä töihin. Olispa pidempi viikonloppu." Nainen oli tietenkin työtön ja paasasi siitä, miten vaihtaisi aikaiset aamuherätykset ihan mihin vain, kunhan olisi töitä.

Ja sata muuta. Aargh.

voi kun oli kiva kuunnella sun valitustasi. pelasti iltani. muuten menikin jo liian hyvin.

Älä välitä. Mulle käy vastaavanlaisia usein, tuntuu, etten mää vaan osaa ja sitten yritän liikaa ja suusta saattaa päästä ihan mitä vain. Sitäpaitsi sää puhuit ihan normaaleista asioista, kohdehenkilö oli tosin väärä, mutta mistäpä sää sitä oisit tietänyt?

Hmm aika negatiivista porukkaa bileissä tai sitten olit jotenkin epätoivottu seuralainen ja sua yritettiin kiusata.

Miksi sulle oli niin tärkeää olla muille ystävällinen ja tulla toimeen? Itse en olisi varmaan edes osannut ajatella ko. tilanteissa et oon sanonu jotain väärin. Jos joku kärsii lapsettomuudesta niin voi voi. Mekin kärsittiin miehen kaa mut ei tullu mieleenkään piinata ketään muuta aiheesta Bileissä :D

Vika on sinun asenteessasi. Muiden hmisten vastaukset ovat sinulle vain valitusta, mutta tosiasiassa sinulle on mm. uskouduttu suuresta surusta: lapsettomuus. Tunnustettu jopa, että asia on niin kipeä, ettei toisten lapsista voi juuri sillä hetkellä edes puhua.

Sinun nähtesi on MIES itkenyt, rakasta isäänsä vielä! Mikä luottamuksen osoitus ja miten hienoa, että ihmisillä on tunteita! Rakkaus ja ikäväkin ovat sellaisia.

Erikoisen vanhoillisia ajatuksia tasa-arvosta esittänyt nainen oli ryöpyttäjä, kun päätit suhtautua höneen nuivasti. Olisit mielummin ollut utelias kuuntelemaan millaisessa ympäristössä hän on vaikka elänyt, jos näkemyksenne olivat tyystin vastakkaiset. Eihän sinunkaan mielipiteesi välttämättä ole se ainoa oikea ja paras.

Työtönkin oikein PAASASI omasta työttömyydestään, kun sinun olisi pitänyt saada valittaa töihinmenosta.

- Huomaatko, että halveksit ihan kaikkea muissa ihmisissä, mutta pidät vain omia asioitasi tärkeinä ja omia asenteitasi ja arvojasi oikeina? Että vain sinun surusi on aiheellista (töihinmeno väsyttää tms), mutta sinun iltasi menee pilalle, kun joku purskahtaa itkemään kuollutta isäänsä?

Millaisia viihdytysjoukkoja sinulle pitäisi olla?? Kirjoittamasi perusteella annat aika itsekeskeisen oloisen, muita halveksivan kuvan itsestäsi.

Vierailija kirjoitti:

Olin juhlissa. Yritin tutustua tuntemattomiin. Juttelin niitä näitä ja luulin osaavani keskustella mistä vain. Pieleen meni.

Juttelin omista lapsistani naiselle, joka kertoi, ettei halua kuulla lapsistani, koska sen lapsettomuus on niin kipeä aihe.

Juttelin menneestä halloweenistä miehelle. Hän alkoi itkeä, koska hänelle tuli mieleen pyhäinpäivä ja viime jouluna kuollut isä.

Satuin mainitsemaan Anttila-gatesta yhdelle naiselle. (Siis se, että Anttila mainosti lelujaan 50-luvun tyyliin nukkeja tytöille ja pojille autoja). No, nainenpa oli ilmeisesti tupsahtanut aikakoneella 20-luvulta ja sain aikamoisen ryöpyn siitä, miten naisten tasa-arvo on tuhonnut koko maailman.

Valitin yhdelle naiselle, ettei tänään voikaa olla hirveän myöhään, kun aamulla on taas töitä. Siis en nyt valittanut, mutta sanoin "Juuh, huhhuh, pitääpä tästä lähteä, kun pitää taas aamulla herätä töihin. Olispa pidempi viikonloppu." Nainen oli tietenkin työtön ja paasasi siitä, miten vaihtaisi aikaiset aamuherätykset ihan mihin vain, kunhan olisi töitä.

Ja sata muuta. Aargh.

Onpa ollut huonoa tuuria :D Et kuitenkaan ole mokannut,et voi tietää tuntemattomien ongelmista(lapsettomuus,lähiomaisen menetys,asennevamma,työttömyys),lähestymisyrityksesi olivat hyviä mutta kohteet vain sattuivat olemaan ei-otollisia tutustumisen kannalta.Jatka ihmisille juttelemista tulevissakin juhlissa,mukavampaa se on kuin hiljaa möllöttäminen nurkassa.

Ihan vaan pikkuvinkkinä, seuraavalla kerralla juttele säästä. Ei voi mennä kauheesti pieleen. "On se ilmoja pidelly, vai onko..?"

Vierailija kirjoitti:

Vika on sinun asenteessasi. Muiden hmisten vastaukset ovat sinulle vain valitusta, mutta tosiasiassa sinulle on mm. uskouduttu suuresta surusta: lapsettomuus. Tunnustettu jopa, että asia on niin kipeä, ettei toisten lapsista voi juuri sillä hetkellä edes puhua.

Sinun nähtesi on MIES itkenyt, rakasta isäänsä vielä! Mikä luottamuksen osoitus ja miten hienoa, että ihmisillä on tunteita! Rakkaus ja ikäväkin ovat sellaisia.

Erikoisen vanhoillisia ajatuksia tasa-arvosta esittänyt nainen oli ryöpyttäjä, kun päätit suhtautua höneen nuivasti. Olisit mielummin ollut utelias kuuntelemaan millaisessa ympäristössä hän on vaikka elänyt, jos näkemyksenne olivat tyystin vastakkaiset. Eihän sinunkaan mielipiteesi välttämättä ole se ainoa oikea ja paras.

 

Työtönkin oikein PAASASI omasta työttömyydestään, kun sinun olisi pitänyt saada valittaa töihinmenosta.

 

- Huomaatko, että halveksit ihan kaikkea muissa ihmisissä, mutta pidät vain omia asioitasi tärkeinä ja omia asenteitasi ja arvojasi oikeina? Että vain sinun surusi on aiheellista (töihinmeno väsyttää tms), mutta sinun iltasi menee pilalle, kun joku purskahtaa itkemään kuollutta isäänsä?

 

Millaisia viihdytysjoukkoja sinulle pitäisi olla?? Kirjoittamasi perusteella annat aika itsekeskeisen oloisen, muita halveksivan kuvan itsestäsi.

En minä ainakaan saanut ap:n tekstistä tuollaista kuvaa. Hämmentyneen ja nolon, koska osasi valita noin "väärin" jutunaiheita, että juttelukumppani jopa alkaa itkemään.

Jos juhlissa tutustutaan on oletuksena tuntemattomien kesken viettää hauskaa aikaa. On aika rajua, että normaali small talk kääntyy toisen kohdalla itkemiseksi ja siitä hätääntyisi ja nolostuisi kuka tahansa normaali juttelukumppani...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vika on sinun asenteessasi. Muiden hmisten vastaukset ovat sinulle vain valitusta, mutta tosiasiassa sinulle on mm. uskouduttu suuresta surusta: lapsettomuus. Tunnustettu jopa, että asia on niin kipeä, ettei toisten lapsista voi juuri sillä hetkellä edes puhua.

Sinun nähtesi on MIES itkenyt, rakasta isäänsä vielä! Mikä luottamuksen osoitus ja miten hienoa, että ihmisillä on tunteita! Rakkaus ja ikäväkin ovat sellaisia.

Erikoisen vanhoillisia ajatuksia tasa-arvosta esittänyt nainen oli ryöpyttäjä, kun päätit suhtautua höneen nuivasti. Olisit mielummin ollut utelias kuuntelemaan millaisessa ympäristössä hän on vaikka elänyt, jos näkemyksenne olivat tyystin vastakkaiset. Eihän sinunkaan mielipiteesi välttämättä ole se ainoa oikea ja paras.

 

Työtönkin oikein PAASASI omasta työttömyydestään, kun sinun olisi pitänyt saada valittaa töihinmenosta.

 

- Huomaatko, että halveksit ihan kaikkea muissa ihmisissä, mutta pidät vain omia asioitasi tärkeinä ja omia asenteitasi ja arvojasi oikeina? Että vain sinun surusi on aiheellista (töihinmeno väsyttää tms), mutta sinun iltasi menee pilalle, kun joku purskahtaa itkemään kuollutta isäänsä?

 

Millaisia viihdytysjoukkoja sinulle pitäisi olla?? Kirjoittamasi perusteella annat aika itsekeskeisen oloisen, muita halveksivan kuvan itsestäsi.

En minä ainakaan saanut ap:n tekstistä tuollaista kuvaa. Hämmentyneen ja nolon, koska osasi valita noin "väärin" jutunaiheita, että juttelukumppani jopa alkaa itkemään.

Jos juhlissa tutustutaan on oletuksena tuntemattomien kesken viettää hauskaa aikaa. On aika rajua, että normaali small talk kääntyy toisen kohdalla itkemiseksi ja siitä hätääntyisi ja nolostuisi kuka tahansa normaali juttelukumppani...

Miksi tuo on niin kummallinen reaktio, että jokin yllättävä lause saa ihmisen äkkiarvaamatta itkemään kuollutta isää? Ihan inhimillistä ja tuollaiset hetket menevät ohi ihan luonnollisesti. ap;n ei olisi tarvinnut kuin esittää osanottonsa ja keskustelu voisi kääntyä muihin aiheisiin, ellei mies sitten olisi tahtonut puhuakin hetken siitä rakkaasta isästään. Kaipaus pehmenee, kun rakastaan saa muistella. MInäkin olen itkenyt äkkkiarvaamatta kuollutta isääni alkuaikoina, myöskin vakavasti sairastunutta äitiäni, mutta kyllä ne itkunpuuskat vähitellen vähenevät.

Miksi työttömyytensä keskellä ei voisi ihan hyvin huoahtaa, että vaihtaisi sen koska tahansa töihin heräämiseen? Miksi sekin oli väärä reaktio ap:n puheenaiheeseen?

Miksi konservatiivinen ihminen ei saisi sanoa omaa mielipidettään, kun se eroaa ap:n näkemyksestä? Pitääkö hänen kanssaan olla vain samaa mieltä?

Kyllä minulle tuli nimenomaan vaikutelma, että ap:lle sopii vain hänen haluamansa vastaukset. Hän kertoili mitä itse on puhunut ja mistä aiheista, mutta kertoiko yhtään mistä aiheista muut puhuivat? Kuunteliko muuta kuin omaa ääntään?

Vierailija kirjoitti:

Vika on sinun asenteessasi. Muiden hmisten vastaukset ovat sinulle vain valitusta, mutta tosiasiassa sinulle on mm. uskouduttu suuresta surusta: lapsettomuus. Tunnustettu jopa, että asia on niin kipeä, ettei toisten lapsista voi juuri sillä hetkellä edes puhua.

Sinun nähtesi on MIES itkenyt, rakasta isäänsä vielä! Mikä luottamuksen osoitus ja miten hienoa, että ihmisillä on tunteita! Rakkaus ja ikäväkin ovat sellaisia.

Erikoisen vanhoillisia ajatuksia tasa-arvosta esittänyt nainen oli ryöpyttäjä, kun päätit suhtautua höneen nuivasti. Olisit mielummin ollut utelias kuuntelemaan millaisessa ympäristössä hän on vaikka elänyt, jos näkemyksenne olivat tyystin vastakkaiset. Eihän sinunkaan mielipiteesi välttämättä ole se ainoa oikea ja paras.

 

Työtönkin oikein PAASASI omasta työttömyydestään, kun sinun olisi pitänyt saada valittaa töihinmenosta.

 

- Huomaatko, että halveksit ihan kaikkea muissa ihmisissä, mutta pidät vain omia asioitasi tärkeinä ja omia asenteitasi ja arvojasi oikeina? Että vain sinun surusi on aiheellista (töihinmeno väsyttää tms), mutta sinun iltasi menee pilalle, kun joku purskahtaa itkemään kuollutta isäänsä?

 

Millaisia viihdytysjoukkoja sinulle pitäisi olla?? Kirjoittamasi perusteella annat aika itsekeskeisen oloisen, muita halveksivan kuvan itsestäsi.

No kappas, avasin suuni täälläkin väärälle kohderyhmälle :)

Olenpa siis ihan hiljaa koko lopun ikäni. En puhu, enkö kirjoita enää mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vika on sinun asenteessasi. Muiden hmisten vastaukset ovat sinulle vain valitusta, mutta tosiasiassa sinulle on mm. uskouduttu suuresta surusta: lapsettomuus. Tunnustettu jopa, että asia on niin kipeä, ettei toisten lapsista voi juuri sillä hetkellä edes puhua.

Sinun nähtesi on MIES itkenyt, rakasta isäänsä vielä! Mikä luottamuksen osoitus ja miten hienoa, että ihmisillä on tunteita! Rakkaus ja ikäväkin ovat sellaisia.

Erikoisen vanhoillisia ajatuksia tasa-arvosta esittänyt nainen oli ryöpyttäjä, kun päätit suhtautua höneen nuivasti. Olisit mielummin ollut utelias kuuntelemaan millaisessa ympäristössä hän on vaikka elänyt, jos näkemyksenne olivat tyystin vastakkaiset. Eihän sinunkaan mielipiteesi välttämättä ole se ainoa oikea ja paras.

 

Työtönkin oikein PAASASI omasta työttömyydestään, kun sinun olisi pitänyt saada valittaa töihinmenosta.

 

- Huomaatko, että halveksit ihan kaikkea muissa ihmisissä, mutta pidät vain omia asioitasi tärkeinä ja omia asenteitasi ja arvojasi oikeina? Että vain sinun surusi on aiheellista (töihinmeno väsyttää tms), mutta sinun iltasi menee pilalle, kun joku purskahtaa itkemään kuollutta isäänsä?

 

Millaisia viihdytysjoukkoja sinulle pitäisi olla?? Kirjoittamasi perusteella annat aika itsekeskeisen oloisen, muita halveksivan kuvan itsestäsi.

En minä ainakaan saanut ap:n tekstistä tuollaista kuvaa. Hämmentyneen ja nolon, koska osasi valita noin "väärin" jutunaiheita, että juttelukumppani jopa alkaa itkemään.

Jos juhlissa tutustutaan on oletuksena tuntemattomien kesken viettää hauskaa aikaa. On aika rajua, että normaali small talk kääntyy toisen kohdalla itkemiseksi ja siitä hätääntyisi ja nolostuisi kuka tahansa normaali juttelukumppani...

 

Miksi tuo on niin kummallinen reaktio, että jokin yllättävä lause saa ihmisen äkkiarvaamatta itkemään kuollutta isää? Ihan inhimillistä ja tuollaiset hetket menevät ohi ihan luonnollisesti. ap;n ei olisi tarvinnut kuin esittää osanottonsa ja keskustelu voisi kääntyä muihin aiheisiin, ellei mies sitten olisi tahtonut puhuakin hetken siitä rakkaasta isästään. Kaipaus pehmenee, kun rakastaan saa muistella. MInäkin olen itkenyt äkkkiarvaamatta kuollutta isääni alkuaikoina, myöskin vakavasti sairastunutta äitiäni, mutta kyllä ne itkunpuuskat vähitellen vähenevät.

 

Miksi työttömyytensä keskellä ei voisi ihan hyvin huoahtaa, että vaihtaisi sen koska tahansa töihin heräämiseen? Miksi sekin oli väärä reaktio ap:n puheenaiheeseen?

 

Miksi konservatiivinen ihminen ei saisi sanoa omaa mielipidettään, kun se eroaa ap:n näkemyksestä? Pitääkö hänen kanssaan olla vain samaa mieltä?

 

Kyllä minulle tuli nimenomaan vaikutelma, että ap:lle sopii vain hänen haluamansa vastaukset. Hän kertoili mitä itse on puhunut ja mistä aiheista, mutta kertoiko yhtään mistä aiheista muut puhuivat? Kuunteliko muuta kuin omaa ääntään?

Huh huh, paljonpa päättelet yhden viestin perusteella.

Minusta ap lähinnä harmittelee, ettei ilmeisesti osaa small-talkia kovin hyvin (tai sitten kävi harvinaisen kehno tuuri). Minä sympatiseeraan, koska minulle käy yleensä samalla tavalla. Ja minä kuuntelen ehdottomasti enemmän kuin puhun. En tykkää kuunnella omaa ääntäni, mutta yleensä small talk -tilanteissa sitä kuitenkin odotetaan, että minäkin joskus sanon jotain. Ja aina kun sanon, menee jalka suuhun, kuten englanninkieliset sanovat. En tiedä, miten onnistun aina mahdollisimman leppoisassa ja viattomassa keskustelussakin ärsyttämään jotakuta, mutta niin se käy.

Ymmärrän, että ihmisille voi tehdä hyvää purkaa syvimpiä tunteitaan, purkautua työttömyydestään ja alkaa väitellä arvoista, mutta on kyllä jokseenkin epäreilua purkaa tuollaiset asiat tuntemattoman niskaan ohimenevässä small talk -tilanteessa, jonka on tarkoitus olla kepeää ajanvietettä molemmille osapuolille. Itkunpuuskan sentään ymmärtää, koska se voi tulla surevalle täysin yllättäen vaikka kuinka yrittäisi hillitä itsensä. Itku olisi voinut tulla surijalle vaikka siitä, että ap mainitsee ohimennen pesäpallon ja se assosioituu edesmenneeseen isään, joka oli pesäpallofani. Noita muita en kuitenkaan ymmärrä. Sori.

Ap "juttelee, keskustelee, sattuu mainitsemaan", mutta muut ihmiset "ryöpyttävät, paasaavat, itkevät" ja sata muuta. Olisiko pikkuisen oma asenne vääränlainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vika on sinun asenteessasi. Muiden hmisten vastaukset ovat sinulle vain valitusta, mutta tosiasiassa sinulle on mm. uskouduttu suuresta surusta: lapsettomuus. Tunnustettu jopa, että asia on niin kipeä, ettei toisten lapsista voi juuri sillä hetkellä edes puhua.

Sinun nähtesi on MIES itkenyt, rakasta isäänsä vielä! Mikä luottamuksen osoitus ja miten hienoa, että ihmisillä on tunteita! Rakkaus ja ikäväkin ovat sellaisia.

Erikoisen vanhoillisia ajatuksia tasa-arvosta esittänyt nainen oli ryöpyttäjä, kun päätit suhtautua höneen nuivasti. Olisit mielummin ollut utelias kuuntelemaan millaisessa ympäristössä hän on vaikka elänyt, jos näkemyksenne olivat tyystin vastakkaiset. Eihän sinunkaan mielipiteesi välttämättä ole se ainoa oikea ja paras.

 

Työtönkin oikein PAASASI omasta työttömyydestään, kun sinun olisi pitänyt saada valittaa töihinmenosta.

 

- Huomaatko, että halveksit ihan kaikkea muissa ihmisissä, mutta pidät vain omia asioitasi tärkeinä ja omia asenteitasi ja arvojasi oikeina? Että vain sinun surusi on aiheellista (töihinmeno väsyttää tms), mutta sinun iltasi menee pilalle, kun joku purskahtaa itkemään kuollutta isäänsä?

 

Millaisia viihdytysjoukkoja sinulle pitäisi olla?? Kirjoittamasi perusteella annat aika itsekeskeisen oloisen, muita halveksivan kuvan itsestäsi.

En minä ainakaan saanut ap:n tekstistä tuollaista kuvaa. Hämmentyneen ja nolon, koska osasi valita noin "väärin" jutunaiheita, että juttelukumppani jopa alkaa itkemään.

Jos juhlissa tutustutaan on oletuksena tuntemattomien kesken viettää hauskaa aikaa. On aika rajua, että normaali small talk kääntyy toisen kohdalla itkemiseksi ja siitä hätääntyisi ja nolostuisi kuka tahansa normaali juttelukumppani...

 

Miksi tuo on niin kummallinen reaktio, että jokin yllättävä lause saa ihmisen äkkiarvaamatta itkemään kuollutta isää? Ihan inhimillistä ja tuollaiset hetket menevät ohi ihan luonnollisesti. ap;n ei olisi tarvinnut kuin esittää osanottonsa ja keskustelu voisi kääntyä muihin aiheisiin, ellei mies sitten olisi tahtonut puhuakin hetken siitä rakkaasta isästään. Kaipaus pehmenee, kun rakastaan saa muistella. MInäkin olen itkenyt äkkkiarvaamatta kuollutta isääni alkuaikoina, myöskin vakavasti sairastunutta äitiäni, mutta kyllä ne itkunpuuskat vähitellen vähenevät.

 

Miksi työttömyytensä keskellä ei voisi ihan hyvin huoahtaa, että vaihtaisi sen koska tahansa töihin heräämiseen? Miksi sekin oli väärä reaktio ap:n puheenaiheeseen?

 

Miksi konservatiivinen ihminen ei saisi sanoa omaa mielipidettään, kun se eroaa ap:n näkemyksestä? Pitääkö hänen kanssaan olla vain samaa mieltä?

 

Kyllä minulle tuli nimenomaan vaikutelma, että ap:lle sopii vain hänen haluamansa vastaukset. Hän kertoili mitä itse on puhunut ja mistä aiheista, mutta kertoiko yhtään mistä aiheista muut puhuivat? Kuunteliko muuta kuin omaa ääntään?

Voihan se olla noinkin,mutta mä ainakin ymmärsin avauksen niin,että ap yritti jutella niitä näitä uusien ihmisten kanssa ja keskustelu tyrehtyi heti alkuunsa.Ehkä se on hämmentävä tilanne,jos toinen osapuoli alkaa itkeä tai paasata jos toinen viattomasti alkaa jutella jostakin ajankohtaisesta aiheesta.

Harmi, että juhlat meni noin. Aika hämmentäviä reaktioita nuo ihan yleiset kommenttisi saivat Kun ethän sinä tahallasi ketään loukannut.

Erään tutun kanssa keskustelu oli sellaista, että ihan arkipäiväiseenkin kommenttiin tuli aina jokin outo kommentti. Luultavasti jos olisit noissa juhlissa puhunut näiden ihmisten kanssa vaikka säästä, niin siitäkin olisi heille voinut tulla jokin negatiivinen asia mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vika on sinun asenteessasi. Muiden hmisten vastaukset ovat sinulle vain valitusta, mutta tosiasiassa sinulle on mm. uskouduttu suuresta surusta: lapsettomuus. Tunnustettu jopa, että asia on niin kipeä, ettei toisten lapsista voi juuri sillä hetkellä edes puhua.

Sinun nähtesi on MIES itkenyt, rakasta isäänsä vielä! Mikä luottamuksen osoitus ja miten hienoa, että ihmisillä on tunteita! Rakkaus ja ikäväkin ovat sellaisia.

Erikoisen vanhoillisia ajatuksia tasa-arvosta esittänyt nainen oli ryöpyttäjä, kun päätit suhtautua höneen nuivasti. Olisit mielummin ollut utelias kuuntelemaan millaisessa ympäristössä hän on vaikka elänyt, jos näkemyksenne olivat tyystin vastakkaiset. Eihän sinunkaan mielipiteesi välttämättä ole se ainoa oikea ja paras.

 

Työtönkin oikein PAASASI omasta työttömyydestään, kun sinun olisi pitänyt saada valittaa töihinmenosta.

 

- Huomaatko, että halveksit ihan kaikkea muissa ihmisissä, mutta pidät vain omia asioitasi tärkeinä ja omia asenteitasi ja arvojasi oikeina? Että vain sinun surusi on aiheellista (töihinmeno väsyttää tms), mutta sinun iltasi menee pilalle, kun joku purskahtaa itkemään kuollutta isäänsä?

 

Millaisia viihdytysjoukkoja sinulle pitäisi olla?? Kirjoittamasi perusteella annat aika itsekeskeisen oloisen, muita halveksivan kuvan itsestäsi.

No kappas, avasin suuni täälläkin väärälle kohderyhmälle :)

Olenpa siis ihan hiljaa koko lopun ikäni. En puhu, enkö kirjoita enää mitään.

MY MAMA WAS A MARTYYYYY-YYYYR!

Parasta varmaan on olla puhumatta, koska ihmisten vastaukset ja reaktiot eivät koskaan tule miellyttämään sataprosenttisesti. Et voi ohjailla heitä puhumaan vain sinulle mieluisia asioita. Toivottavasti sinulla kuitenkin on oikeanlainen ystäväpiiri, joka on hyvä kohderyhmä ajatuksillesi.

Tästä ketjusta kyllä tajuaa sen miten se mukava, iloinen small talk -kulttuuri (sosiaalisten tapojen ohella) on täysin olematonta Suomessa.

Esimerkiksi jos joku aihe on kipeä, niin sitten vastakumppani voi ohjata keskustelun fiksusti toiseen aihe-alueeseen saattamatta toista noloon tilanteeseen. Mistäpä ap tiesi, että toisella on taustalla lapsettomuutta? Jne.

Lisäksi todella, todella hyökkääviä kommentteja tässä ketjussa ja ap:n yksipuolista syyttelyä. Ei voi kuin ihmetellä.

ap, onko sinulla ystäviä?

Osaavatko he small talkin?

Vierailija kirjoitti:

ap, onko sinulla ystäviä?

Osaavatko he small talkin?

Mitä vikaa näit tämän avauksen perusteella ap:n small talk-taidoissa? Minusta hänellä oli vain huonoa tuuria.Lapset,työt,halloween ja Anttila-gate ovat ihan hyviä aiheita avata keskustelu.Esimerkiksi tuohon  "En voi olla myöhään kun herään aamulla aikaisin töihin" se työtön olisi voinut vastata,että hän saa onneksi nukkua pitkään,koska ei ole töitä.Sen sijaan rupesi nillittämään.Miten tuollaisessa tilanteessa hoidetaan small talkia eteenpäin tyylikkäästi?

En ymmärrä näitä ap:n mollausviestejä.Kertokaa ihmeessä te sosiaalisesti lahjakkaat miten olisitte hoitaneet ap:n mainitsemat kiusalliset tilanteet.