Nainen - varo akateemisia miehiä, jos...

Vierailija

...tahdot sivistyneen miehen. Jutun juoni on näet siinä, että akateeminen sivistys on lähes aina pelkkä puhetapa. Kun kaivaa pintaa syvemmältä ja pyytää akateemiselta mieheltä tiedollisia perusteluja, niitä ei tule, koska niitä ei ole.

Jos tahdot sivistyneen miehen, ota lukenut mies. Sivistys syntyy kovasta työstä ja sen herättämästä ajattelusta eikä akateemisesta tutkinnosta, jonka suorittaminen tasonsa menettäneessä yliopistolaitoksessa perustuu pikemminkin tylsyyden sietoon kuin ajattelun aktiivisuuteen ja terävyyteen.

Tässä jutussa ilmiö on kuvattu hyvin, koko juttu linkissä: http://www.hs.fi/tiede/a1376875812781

"Tietäminen on yksi asia, tietämisen tunne toinen asia.

Onko teille käynyt koskaan niin, että luette lehdestä jostakin uudesta teoriasta. Teoria voi koskea mitä vain, sanotaan vaikka supersymmetriaa, esi-isiemme oletettua hyperseksuaalisuutta tai rikottujen ikkunoiden hypoteesia.

Kun tulette kotiin, kerrotte siitä innoissanne puolisollenne, mutta kaikki ei menekään niin kuin pitäisi.

On­gel­ma ei ole suu­ren suu­ri niin kauan kuin pu­hum­me vain WC-pön­töis­tä ja ter­mos­taa­teis­ta. Va­li­tet­ta­vas­ti tie­tä­mi­sen il­luu­sio jyl­lää myös po­li­tii­kas­sa, jos­sa ky­sy­myk­set ovat usein mon­ta mit­ta­luok­kaa mo­ni­mut­kai­sem­pia.

Kuvitellaan siis, kuinka istutte pöydän ääreen ja aloitatte. Puolisonne touhuaa jotakin, pilkkoo vaikka vihanneksia. Lehdessä kaikki vaikutti niin johdonmukaiselta, mutta nyt huomaatte, että puheenne takeltaa ja ajatus katkeilee. Puolisonne antaa teille armollisen jatka vain -katseen, ja koetatte napata teorian päästä kiinni. Samalla teidät kuitenkin valtaa valitettava tietoisuus siitä, miten vähän asiasta tiedätte.

Mutta sitten tapahtuu jotain, mikä muuttaa pelin. Puolisonne tarttuu johonkin, mitä olette juuri sanonut ja väittää vastaan. Ottaen huomioon, ettei hän tiedä asiasta pöläystäkään, hän löytää kadehdittavan sujuvasti monta vasta-argumenttia. Millä vaivattomuudella hän pyyhkäiseekään roskakoriin olettamukset, jotka überälykkäät aivot jossakin Princetonissa ovat kehittäneet.

Sepä saa teidät sisuuntumaan. Mikä asiantuntija hän luulee olevansa? Korotatte ääntänne. Nousette ehkä seisomaan. Ja väitätte nyt vastaan niin, että täältä pesee. Puheenne juoksee kuin noiduttuna. Uskottavalta kuulostavat perustelut putoavat suustanne kuin kaupan hyllyltä.

Jos puolisonne edelleen tohtii väittää vastaan, on edessä nolo loppunäytös. Näytös, jossa huomaatte puolustavanne suu vaahdossa näkemystä, joka vielä hetki sitten oli teille täysin tuntematon. Näytös, jossa vain muutamassa minuutissa olette hypähtäneet lähes täydellisestä tietämättömyydestä lähes täydelliseksi asiantuntijaksi ja teorian vankkumattomaksi kannattajaksi."

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Ilman kokonaan tekstisis lukemista olen samaa mieltä. Viisaus ei synny sivistyneestä olemuksesta lainkaan. Joskus jopa päinvastoin, mitä ronskimpi puhetapa ja häiriityneempi käytös sitä ymmärtäväisempi ja maailmantietoinen ihminen on <3

Vierailija

Tuo on tuttu tunne - siis tuo että luulee tietävänsä, mutta ei oikeasti kunnolla tiedä. Itse tosin olen sen verran kriittinen älyllisen rehellisyyden suhteen, että pysyn nöyränä uuden hienon oppimani teorian edessä.

Usein luen jostain jotain mielenkiintoista, ja heti sen jälkeen tulen tänne tekemään provon asiasta, esittäen kärjistetyn kysymyksen. Lopulta saan paljon vasta-argumentteja ja pian huomaan oppineeni taas lisää. Keskustelu ja väittely on parasta jos haluaa oppia. Monet huippuälykkäätkin paljastuvat typeriksi kun joutuvat väittelyyn (esim Dawkins, joka ei uskalla väitellä jumalan olemassaolosta, vaikka on kirjoittanut ääriateistisia kirjoja).

Vierailija

Yliopistossa juuri opetetaan kriittisyyteen, eri tietolähteiden vertailemiseen, korostetaan hillittyä katsantokantaa lopullisiin "totuuksiin" ja vältetään mustavalkoista ajattelutapaa sekä oletetaan, että asioita väittävä kykenee perustelemaan tietonsa. Ja useinpa koulutettu henkilö on juuri todennäköisemmin lukenut verrattuna akateemista loppututkintoa omaamattomaan henkilöön.

Mutta eiköhän ap:n teksti ollutkin provo :)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa juuri opetetaan kriittisyyteen, eri tietolähteiden vertailemiseen, korostetaan hillittyä katsantokantaa lopullisiin "totuuksiin" ja vältetään mustavalkoista ajattelutapaa sekä oletetaan, että asioita väittävä kykenee perustelemaan tietonsa. Ja useinpa koulutettu henkilö on juuri todennäköisemmin lukenut verrattuna akateemista loppututkintoa omaamattomaan henkilöön.

Mutta eiköhän ap:n teksti ollutkin provo :)

Varmasti yliopistossa opetetaan, mutta älyllinen rehellisyys on oikeasti vaikeaa. Vaikka olisi tieto siitä, että pitäisi pysyä maltillisena, se ei usein toteudu käytännössä.

Vierailija

Tämä oli hyvä vertaus. Akateeminen ihminen on tuo, joka pystyy esittämään monta hyvää kysymystä tai argumenttia itselleen tuntemattomasta aiheesta. Suu vaahdossa räyhäävä yhden totuuden ihminen on duunari.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ilman kokonaan tekstisis lukemista olen samaa mieltä. Viisaus ei synny sivistyneestä olemuksesta lainkaan. Joskus jopa päinvastoin, mitä ronskimpi puhetapa ja häiriityneempi käytös sitä ymmärtäväisempi ja maailmantietoinen ihminen on <3
Myös naisilla...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa juuri opetetaan kriittisyyteen, eri tietolähteiden vertailemiseen, korostetaan hillittyä katsantokantaa lopullisiin "totuuksiin" ja vältetään mustavalkoista ajattelutapaa sekä oletetaan, että asioita väittävä kykenee perustelemaan tietonsa. Ja useinpa koulutettu henkilö on juuri todennäköisemmin lukenut verrattuna akateemista loppututkintoa omaamattomaan henkilöön.

Mutta eiköhän ap:n teksti ollutkin provo :)

Varmasti yliopistossa opetetaan, mutta älyllinen rehellisyys on oikeasti vaikeaa. Vaikka olisi tieto siitä, että pitäisi pysyä maltillisena, se ei usein toteudu käytännössä.

Se on kaikille vaikeaa ja vaikeinta alimmin koulutetuille, joille tutkimukset ja tieto näyttäytyvät kaukaisina asioina ja koskettavat omaa elämää korkeintaan iltalehden sivuilta luettujen uutisartikkeleiden muodossa. Niistä yksittäisistä sensaatiohakuisista tiedeuutisista on kiva sitten valita ne parhaat ja dramaattisimmat, jotka voi todeta kattaviksi totuuksiksi seuraaviksi 10 vuodeksi eteenpäin. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tämä oli hyvä vertaus. Akateeminen ihminen on tuo, joka pystyy esittämään monta hyvää kysymystä tai argumenttia itselleen tuntemattomasta aiheesta. Suu vaahdossa räyhäävä yhden totuuden ihminen on duunari.

Paljastit olevasi duunari (mikäli teoriasi pitää paikkansa).

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Varmasti yliopistossa opetetaan, mutta älyllinen rehellisyys on oikeasti vaikeaa. Vaikka olisi tieto siitä, että pitäisi pysyä maltillisena, se ei usein toteudu käytännössä.

Älyllisen rehellisyyden vaikeus johtunee ainakin osaksi siitä, että ihmisen on hyvin vaikea tunnustaa, kuinka vähän hän tietää. Ammattitaitoisella duunarilla on sentään tekemänsä työn käytännön osaaminen. Perusmaisterin käsitys oman alansa kokonaisuudesta voi sen sijaan olla hyvin hatara. Se johtuu osaksi akateemisen opetuksen surkeasta tasosta. Tenttikirjat ovat huonoja lähteitä oppimiseen.

Vierailija

Ap on saanut idean tähän aloitukseen toisesta ketjusta. Kuinka monta aloitusta tai kommenttia aioit kirjoittaa akateemisten huonoudesta?! Keksi jo uusi aihe tälle illalle.

Vierailija

Tämä palsta on ehkä kaikista maailman palstoista akatemiamyönteisin. Tuntuu että tänne ovat kerääntyneet ne kaikki paperilla ansioituneet, mutta sisältä tavattoman tyhjät pikkusieluiset pyrkyrit. He sitten hehkuttavat olevansa jotain, vain koska ovathan he maisterita yms. :D:D:D

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti yliopistossa opetetaan, mutta älyllinen rehellisyys on oikeasti vaikeaa. Vaikka olisi tieto siitä, että pitäisi pysyä maltillisena, se ei usein toteudu käytännössä.

Älyllisen rehellisyyden vaikeus johtunee ainakin osaksi siitä, että ihmisen on hyvin vaikea tunnustaa, kuinka vähän hän tietää. Ammattitaitoisella duunarilla on sentään tekemänsä työn käytännön osaaminen. Perusmaisterin käsitys oman alansa kokonaisuudesta voi sen sijaan olla hyvin hatara. Se johtuu osaksi akateemisen opetuksen surkeasta tasosta. Tenttikirjat ovat huonoja lähteitä oppimiseen.

 

Näinhän se menee. Jos maisteri tunnustaa olevansa tietämätön, hän tulee tunnustaneeksi vuosien työn menneen haaskuun, tutkinnon epäpätevyyden ja oman tyhmyytensä. Tietämättämyyden tunnustaminen saa ihmisen laittamaan paljon likoon.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat