Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Päättäjien pitäisi kuunnella köyhyydessä eläviä lapsia

Vierailija

http://www.hs.fi/mielipide/a1447909751835?jako=c9ced6d4df15b38a12912f86c...

"Suomessa noin joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä.... Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa -tutkimus osoittaa, että kaupallisuus ja kulutuskulttuuri sekä lapsiperheiden väliset taloudelliset erot vaikuttavat monella tapaa nykylapsuuteen. Lasten väliset taloudelliset erot määrittävät lapsen sosiaalista asemaa ja osallisuutta. Erityisesti tämä tulee esille lapsille tärkeissä vertaisryhmissä ja kaverisuhteissa."

Onko muita köyhässä perheessä eläneitä, jotka kokeneet "tasa-arvoisen" yhteiskunnan karumman puolen? Täälä yksi ilmoittautuu. Itselläni ei ollut lapsena koskaan harrastuksia. Minulla ei ollut myöskään kavereita, koska perheemme oli muiden naapuruston vanhempien mielestä "p*skasakkia". Olin sijoituskierteissä. Ja tästä kaikesta ahdistunut.

Mielestäni kaikille lapsille tulisi taata tasa-arvoinen lapsuus riippumatta vanhempien tulotasosta. Mielestäni järjestelmää pitäisi muuttaa ainakin seuraavilta osin:
-Lapsille subjektiivinen oikeus harrastustoimintaan
-Lastensuojelun toimesta sijoitetulle lapselle mahdollisuus pysyvään huostaanottoon niin, että pompottelukierrettä ei synny
-Vanhempien (tai varattomien vanhempien kohdalla yhteiskunnan) taloudellinen tukemisvelvollisuus jatkuu 21-vuotiaaksi asti niinkuin lastensuojelun jälkihuoltonuorilla jo on. Nyt ne lapset, jotka eivät koskaan päässeet lastensuojelun piiriin, vaikka olisi ollut tarve, jäävät oman onnensa nojaan 18 täytettyään.

Mielipiteitä? Kokemuksia?

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Mielipiteeni on, että monen lisää lapsia harkitsevan kannattaisi lukea köyhyyden vaikutuksia. Sen sijaan, että pusketaan taas yksi rakkauden hedelmä maailmaan, punnitaan mitä on tarjota niille lapsille, jotka jo ovat tänne tuoneet.

Muita aikuisia kehotan pohtimaan, miksi yhteiskuntamme on niin sairaalloisen kulutuskeskeinen, että lapsetkin ovat aivan aivopestyjä jo nuorella iällä arvottamaan kaikkea rahassa,

Vierailija

Harrastukset on tärkeä asia, ja kaikilla lapsilla pitäisi olla mahdollisuus harrastaa jotain halutessaan. Kaikki vaan maksaa nykyään, siis kaikki ohjattu toiminta jossa on muita samanikäisiä. Plus harrastusvälineet.

Toinen köyhän perheen lapselle kipeä paikka on se, ettei koskaan pääse lomilla minnekään. Yritetään kotona tappaa aikaa, mutta ei ole mitään tekemistä, kun kaverit on lomamatkoilla. Uimahallit ja muut vastaavat on suljettu heinäkuussa.  Köyhällä perheellä ei ole kesämökkiä tai edes autoa tai matkakortteja, joilla pääsisi uimarannalle. Itse muistan kesät, kun ei kertaakaan saanut edes irtojäätelöä kioskista.

Typeriltähän nuo puutteet kuulostaa, ettei voi harrastaa, ei pääse matkoille eikä saa jäätelöä, kun on suurinpiirtein jotain ruokaa kuitenkin saanut ja asua säällisesti sisätiloissa. Mutta se osattomuuden kokemus on valtava, kun ei yhtään osaa edes kuvitella, minkälaista se matkailu sitten on. Lentokoneessa lentäminen tai eri valuutan käyttö. Tai harrastaminen, joukkuessa pelaaminen ja pelireissut. Tai se kesän uutuusmaku jäätelökioskissa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Muita aikuisia kehotan pohtimaan, miksi yhteiskuntamme on niin sairaalloisen kulutuskeskeinen, että lapsetkin ovat aivan aivopestyjä jo nuorella iällä arvottamaan kaikkea rahassa,

Pitää muistaa se, että rahalla on ihan oikeasti yhteys lasten hyvinvointiin perheessä. Harrastukset tai vaatteet eivät ole vain pinnallisuutta, ne luovat osallisuuden kokemusta, antavat sisältöä elämään ja tukevat lapsen identiteetin kehitystä. Lapsi ei ymmärrä sitä, miksi jollain toisella on oikeus harrastaa ja kun hänellä ei ole.

Vierailija

Harrastukset ovat sikälikin tärkeitä, että niissä voi verkostoitua ja oppia sellaisia loppuelämän kannalta tärkeitä taitoja, joita koulussa ei välttämättä opi. Vaikkapa partiossa johtamista.

Minulla oli pienenä vain yksi halpa taideharrastus.

Vierailija

Aikuisen maailma koostuu merkityksellisestä työstä, elämänkatsomuksesta, syvällisistä arvoista, yhteiskuntaan vaikuttamisesta. Usein se, mitä pidämme "pinnallisena" on lastemme elämän sisältö. Heidän maailmansa koostuu trendikkäistä vaatteista, kavereista, kesän uutuus-jäätelöstä, linnamäen reissusta ja uudesta koulurepusta. Emme voi aliarvioida niiden merkitystä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Aikuisen maailma koostuu merkityksellisestä työstä, elämänkatsomuksesta, syvällisistä arvoista, yhteiskuntaan vaikuttamisesta. Usein se, mitä pidämme "pinnallisena" on lastemme elämän sisältö. Heidän maailmansa koostuu trendikkäistä vaatteista, kavereista, kesän uutuus-jäätelöstä, linnamäen reissusta ja uudesta koulurepusta. Emme voi aliarvioida niiden merkitystä.

Lapsella on niin erilainen ajantajukin. Joskus ekaluokalla yksi vuosi tuntui vielä ikuisuudelta, nykyään ne vain hujahtavat ohi. Ei vielä pienenä tajunnut, että joskus voisi opiskella rahakkaan ammatin ja lopulta päästä käsiksi kaikkeen ihanaan ja mahdottomaan.

Vierailija

Muutoin ihan hyvä. Lapsi ilse ei ole valinnut syntyä tänne. Ihan tasa-arvoista lapsuutta ei voi tavoitella kaiille, koska vanhemmilla pitää olla sijoittaa lapseensa.

Tusta listasta unohtui kuitenkin kaikkein tärkein  eriarvoistava seikka. Koulusta ei missään tapauksessa saisi antaa kotitehtäviä. Kaikkien kotiolot eivät yksinertaisesti ole sellaiset, että kotitehtävien teko onnistuisi.

Vierailija

MInusta toimeentulotukea hakeva perhe saisi päättää, minkä lapsista se pitää ja mitkä annetaan sijoitukseen. Niin tehtiin 1900-luvulla ja homma toimi. Jos perheessä ei ollut rahaa lapsista huolehtimiseen, ensisijaisesti sijoitettiin lapset sukulaisille ja sen jälkeen vieraampiin perheisiin. Näin lapset saivat harrastuksensa, hoivansa ja osuutensa yhteiskunnasta. Turha tukea perheitä, jotka tekee lapsia rahaa saadakseen.

Vierailija

Lasten maailma on armoton. Olen oppinut että ei saa asua huonolla alueella jos koulukaverit asuu paremmalla, ei saa käyttää halpoja vaatteita, pitää olla vanhempi viemässä joka paikkaan autolla bussi ei kelpaa jos haluaa että lasta ei kiusata jne. Näin hienosto-Espoossa.

Vierailija

Minulla ei ollut lapsena yhtään mitään harrastuksia, ruokaa sai vain silloin tällöin. Onneksi koulussa sai sit syödäkseen. Koko elämän tuo "huonommuus" on seurannut. Olen jo 40+. Ihan ok elämä nykyään. Itsetunto ei vain koskaan pääsyt kasvamaan. Kotona ja koulussa rääkättiin. 

Nämä joululahjakeskustelutkin on ihan absurdeja minulle. Olen itse lapseton, ehkä ihan hyvistä syistä.

Vierailija

Samaa mieltä.

Omassa elämässä köyhyytemme ei näkynyt muutoin kun asumalla "huonommalla" asuinalueella, harrastuksia ei ollut/ne olivat hyvin halpoja, meillä ei ollut autoa (kaupungissa, jossa sisäistä liikennettä ei ollut), äitini sai ostettua minulle tarvittavat asiat kuten talvikengät syömällä pääasiassa jotain puuroa...

Kiusaamista en kokenut, mutta sain pysyvän identiteetin ns. toisena kansalaisena elämisestä. Ei ole auttanut sekään, että kävin yliopiston ja nykyisin oman alan hommissa mukavalla palkalla, vaan aina se pelko takaisin köyhyyteen vajoamisesta kolkuttaa. Lapsia en uskalla hankkia.

Vierailija

Aivan. Mut mitäs sitten kun on ollu lapsia hankkiessa ja avioliitossa vielä kaikki hyvin ja sitten tullu eroa, sairastamista, työttömyyttä?  Silloinko pitäs sitten vielä luopua lapsistaan? Sehän se onkin lapsille tosi hyvä elämän eväs tulla otetuksi pois vanhemmiltaan.  MInusta aika aivoton tämä ketju. Tietysti on tärkeää että perustarpeet tulevat tyydytetyksi ja olis mahdollisuudet olla samanveroinen kaverien kanssa. Mut kyllä elämän rikkaus sitten on ihan muuta kuin ne merkkivaatteet tai lelut. Ja ne eväät millä elämässä pärjätään, tulevat muutenkin vähän syvemmältä, kuin myös se kenestä kasvaa kuinkakin fiksu. Kaikkein ratkaisevinta on vanhempien henkinen kapasiteetti. Ja sitä tuskin on siellä missä ehdotellaan tällaisia.

Vierailija

Ja tosiaan, vanhempien kyky rakkauteen, läheisyyteen, vanhemmuuteen. ne EIVÄT MAKSA MITÄÄN. Eikä niitä rahalla edes saa.

Vierailija

Yhden lapsen tuet ovatkin ihan liian pienet. En ymmärrä miksi ensimmäisestä saa vähiten rahaa kun silloinhan sitä rahaa menee eniten, mutta monen lapsen kanssa tuet ovat jo niin isot että köyhyydestä on turha edes puhua.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat