Haukun miestäni, mies ei suutu
Puran siis omaa pahaa oloa puolisoon, mutta hän ei suutu. Toisaalta hyvä, toisaalta huono. Ei siis helposti saa myöskään riitaa aikaiseksi, vaikka tuskinpa sillä riidallakaan kovin ilmaa puhdistava vaikutus olisi. En vain käsitä ihmistä jolle saa purkaa omaa pahaa oloaan niin että tämä ei suutu. Aika kätevää.
Kommentit (33)
Et osu arkoihin paikkoihin... Tosin ehkä sitten nyrkki lävähtää.
Suosittelisin purkamaan pahaa oloa vaikka kuntoiluun tai tarmokkaaseen opiskeluun
Ei tapa. Mies on pasifisti, käynyt armeijankin aseettomana.
Miehellä ei juuri ole arkoja paikkoja, siksi en varmaan osu niihin. Ja se onkin hyvä, koska tarkoitus ei olekaan osua niihin vaan purkaa vain omaa pahaa oloa pois.
Osta koira ja tee 10 kilometrin lenkkejä sen kanssa. Tuo iloa elämääsi ja opettele rakastamaan miestäsi, joka on osoittanut rakastavansa vastamäessäkin.
On sinun vuorosi.
Sitä "kätevyyttä" voi varmaan miettiä sitten uudestaan, kun mies kyllästyy ja lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat huonolta haukkujalta.
Annatko esimerkkejä? Äsken haukuin miestä siitä, ettei hänestä ole niin väliä, että lapsi oppii kertotaulun ulkoa, vaikka opettaja juuri eilen sanoi, että se on osattava nykyäänkin koulussa ulkoa. Mies itse ei muista mitään, nauroin sille.
Älä tule sitten vuoden päästä vuodattamaan tänne, kuin mies vain ihan yhtäkkiä jätti ja lähti. Kuissillee..
Vierailija kirjoitti:
Ei tapa. Mies on pasifisti, käynyt armeijankin aseettomana.
Niin paljon patoutunutta vihaa ja turhautumista. Jonain päivänä väkivaltaisesta kuolemastasi siis perustetaan ketju mammapalstalle.
Mies ois jo lähtenyt jos ois lähteäkseen. Mutta jotkut on noin tyhmiä, että jaksavat lähtemättä ottaa vastaan toisen pahaa oloakin. Näemmä.
Vierailija kirjoitti:
Älä tule sitten vuoden päästä vuodattamaan tänne, kuin mies vain ihan yhtäkkiä jätti ja lähti. Kuissillee..
En tule.
Miten olisi jos menisit päälääkärille juttelemaan?
Vierailija kirjoitti:
Asperger?
Ai kumpi? No, ei olla kumpikaan, mutta minä enemmän jos piirteitä mietitään.
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi jos menisit päälääkärille juttelemaan?
Käyn terapiassa.
Vierailija kirjoitti:
Osta koira ja tee 10 kilometrin lenkkejä sen kanssa. Tuo iloa elämääsi ja opettele rakastamaan miestäsi, joka on osoittanut rakastavansa vastamäessäkin.
On sinun vuorosi.
Vielä on liian paha olo, jotta ois minun vuoroni. Ikävä kyllä.
Inhottavaa käyttäytymistä tuollainen. En minäkään helposti suutu mistään ja pystyn pitämään itseni viileänä, mutta ei se silti tarkoita, etteikö muhun sattuisi, jos joku jatkuvasti ilkkuisi ja haukkuisi mua päivästä toiseen. Jonain päivänä - toivottavasti - miehesi saa vielä tarpeekseen ja joko lähtee suhteesta, jossa häntä ei kunnioiteta tai saat samalla mitalla takaisin.
Kasva aikuiseksi. Hanki vaikka joku tarpeeksi fyysisesti rasittava harrastus, johon purkaat paineesi ja pahoittele käsittämättömän alhaista ja lapsellista käytöstäsi miestäsi kohtaan, jos se on vielä mahdollista. Aikuiset ihmiset kyllä kykenevät keskustelemaan asioista asiallisesti.
Kyllä kai mieheen sattuukin mutta on hänellä joku suojakuorikin kuulemma ja blaa blaa. En mä välitä jos häneen sattuu, minuun on elämäni aikana sattunut paljon enemmän.
Enemmänkin mietityttää se miksi en pysty arvostamaan ja kunnioittamaan ketään...
Jospa miehesi onkin vain välinpitämätön. Hän on tottunut meuhkaamiseesi ja se ei häntä kiinnosta.
Kuulostat huonolta haukkujalta.