Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haukun miestäni, mies ei suutu
21.11.2015 |
Puran siis omaa pahaa oloa puolisoon, mutta hän ei suutu. Toisaalta hyvä, toisaalta huono. Ei siis helposti saa myöskään riitaa aikaiseksi, vaikka tuskinpa sillä riidallakaan kovin ilmaa puhdistava vaikutus olisi. En vain käsitä ihmistä jolle saa purkaa omaa pahaa oloaan niin että tämä ei suutu. Aika kätevää.
Kommentit (33)
Itse olen aivan samassa tilanteessa (kuin miehesi) juuri lähdin pois kun en jaksanut enää kuunnella kiukkuilua, muka opiskelemaan. Ilkeää nälvintää, kuittailua, syyttelyä, teen kaiken väärin jos yritän ja olen laiska saamaton, jos en tee mitään, nukun liian myöhään ja sotken olemisellani hänen siistin asuntonsa ja aikataulut. Olen kehittänyt niin ikään teflonkuoren päälleni, en provosoidu yleensä, enkä vastaa samalla mitalla. Pyrin olemaan oma iloinen itseni. En halua antaa sitä iloa että suutun, mutta toki huono kohtelu sattuu ja harmittaa. Tosin viimeaikoina olen jo huomannut ajattelevani melko välinpitämättömästi; taas tätä, ihan sama. Myös tapauksessani oletan naisen huonon olon, olemattoman itsetunnon ja pettymyksen itseensä olevan käytöksen syynä, mutta silti sen jatkuva purkaminen minuun tuntuu kohtuuttomalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jospa miehesi onkin vain välinpitämätön. Hän on tottunut meuhkaamiseesi ja se ei häntä kiinnosta.
En tiedä onko välinpitämätön, mutta se ei ainakaan paranna suhtautumistani se asenne, jos näin on. Ehkä se ärsyttääkin, että mies on kehittänyt vuosien myötä suojakuoren ja muuttuessani parempaankin suuntaan se ei purkaudukaan samaa tahtia -> turhaudun, enkä jaksa koittaa hillitä kieltäni.
Tai mietin vain tuon suojakuoren olemassaoloa, se estää lähellepääsyn. Haluaisin jonkun, jonka lähelle päästä, mutta se on itselleni vaikeaa, niin mies ei auta suojautuessaan siinä minua yhtään, tai sitten on niin, että halutessani lähelle (en ole siitä aikaisemmin piitannut omien traumojeni takia) tapamme lähestyä ovat niin erilaiset, että vaikka muurit purettaisiin maan tasalle, niin en osaakaan mennä/päästä tätä miestä lähelle. En tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä, että mies ei välitä enää. Sinustakaan. Taitaa kuulla lepertelyä joltain toiselta naiselta.
Yksi toinen nainen on kysynyt kyllä numeroani. En antanut.
Ja minua ottaa aivoon tuollaiset seurustelijat kuin mies, jotka eivät piittaa läheisyydestä, vaan menevät mieluummin suojakuoren taakse, kuin etsivät puolison, joka kykenee läheisyyteen. Ehkeivät itsekään kykene ja siksi tunnevammaiset naiset viehättävät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minun tarvitse pelätä, että mies kiinnostuisi muista, on sen verran rehti tapaus, että eroaisi ensin. Minä meistä tästä ennemmin lähden, kuin mies. Mutta en minäkään ellen löydä jotakuta jonka kanssa se läheisyys onnistuu eikä se ole helppo rasti, kun on niin paljon vihaa ja katkeruutta sisälläni... Aiemmin kun on erottu niin mulla on ollut muita, miehellä ei. Mutta samaan aikaan ei minullakaan ole ollut. Että siinä teille, lepertelijäfantasoijat!
AP kuulostaa todella mielenvikaiselta. Sääliksi käy miestään. Tuo on se ainoa miestyyppi joka pystyy olemaan ap:n tyyppisten kanssa, tuollaiset jotka eivät edes tunne surua siitä kun heitä kiusataan vaan ovat tuhonneet omat tunteensa itseään kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP kuulostaa todella mielenvikaiselta. Sääliksi käy miestään. Tuo on se ainoa miestyyppi joka pystyy olemaan ap:n tyyppisten kanssa, tuollaiset jotka eivät edes tunne surua siitä kun heitä kiusataan vaan ovat tuhonneet omat tunteensa itseään kohtaan.
Ei minun mieheni ole tuhonnut tunteitaan itseään kohtaan. Miestäni kävi sääliksi ennen kuin sai perheemme, halusi lapsia mutta ei löytynyt ketään naista jonka kanssa haluaisi lapsia tai uskaltaisi ajatella sen olevan mahdollista. Minun kanssani oli erilaista, koska en vaikuttanut vaativan sitä ja tätä, että olen tyytyväinen. Te normaalit ette kelpuuta kuin miehiä, jotka antavat teille kaiken eikä mieheni halunnut sellaista!
Vierailija kirjoitti:
Enemmänkin mietityttää se miksi en pysty arvostamaan ja kunnioittamaan ketään...
Ai sä oot taas tämä tyyppi. Meinasin jo tsempata mutta en taida viitsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP kuulostaa todella mielenvikaiselta. Sääliksi käy miestään. Tuo on se ainoa miestyyppi joka pystyy olemaan ap:n tyyppisten kanssa, tuollaiset jotka eivät edes tunne surua siitä kun heitä kiusataan vaan ovat tuhonneet omat tunteensa itseään kohtaan.
Ei minun mieheni ole tuhonnut tunteitaan itseään kohtaan. Miestäni kävi sääliksi ennen kuin sai perheemme, halusi lapsia mutta ei löytynyt ketään naista jonka kanssa haluaisi lapsia tai uskaltaisi ajatella sen olevan mahdollista. Minun kanssani oli erilaista, koska en vaikuttanut vaativan sitä ja tätä, että olen tyytyväinen. Te normaalit ette kelpuuta kuin miehiä, jotka antavat teille kaiken eikä mieheni halunnut sellaista!
Jos mies vain ottaa haukut nöyrästi vastaan, niin ei kyllä välitä itsestään kovinkaan paljoa. Sä taas et kykene normaaliin empatiaan, vaan olet aikamoinen kusipää. Kukaan täyspäinen mies ei sua katselisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP kuulostaa todella mielenvikaiselta. Sääliksi käy miestään. Tuo on se ainoa miestyyppi joka pystyy olemaan ap:n tyyppisten kanssa, tuollaiset jotka eivät edes tunne surua siitä kun heitä kiusataan vaan ovat tuhonneet omat tunteensa itseään kohtaan.
Ei minun mieheni ole tuhonnut tunteitaan itseään kohtaan. Miestäni kävi sääliksi ennen kuin sai perheemme, halusi lapsia mutta ei löytynyt ketään naista jonka kanssa haluaisi lapsia tai uskaltaisi ajatella sen olevan mahdollista. Minun kanssani oli erilaista, koska en vaikuttanut vaativan sitä ja tätä, että olen tyytyväinen. Te normaalit ette kelpuuta kuin miehiä, jotka antavat teille kaiken eikä mieheni halunnut sellaista!
Jos mies vain ottaa haukut nöyrästi vastaan, niin ei kyllä välitä itsestään kovinkaan paljoa. Sä taas et kykene normaaliin empatiaan, vaan olet aikamoinen kusipää. Kukaan täyspäinen mies ei sua katselisi.
Ei ota nöyrästi vastaan, ei vain provosoidu niistä. Välittää kyllä itsestään. Harmittaako, kun olen löytänyt oikean kunnon miehen? Nimenomaan sellainen jaksaa minua, itkevät vellihousut eivät jaksa. Mies rakastaa minua enemmän kuin mä häntä. Sinänsä harmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP kuulostaa todella mielenvikaiselta. Sääliksi käy miestään. Tuo on se ainoa miestyyppi joka pystyy olemaan ap:n tyyppisten kanssa, tuollaiset jotka eivät edes tunne surua siitä kun heitä kiusataan vaan ovat tuhonneet omat tunteensa itseään kohtaan.
Ei minun mieheni ole tuhonnut tunteitaan itseään kohtaan. Miestäni kävi sääliksi ennen kuin sai perheemme, halusi lapsia mutta ei löytynyt ketään naista jonka kanssa haluaisi lapsia tai uskaltaisi ajatella sen olevan mahdollista. Minun kanssani oli erilaista, koska en vaikuttanut vaativan sitä ja tätä, että olen tyytyväinen. Te normaalit ette kelpuuta kuin miehiä, jotka antavat teille kaiken eikä mieheni halunnut sellaista!
Jos mies vain ottaa haukut nöyrästi vastaan, niin ei kyllä välitä itsestään kovinkaan paljoa. Sä taas et kykene normaaliin empatiaan, vaan olet aikamoinen kusipää. Kukaan täyspäinen mies ei sua katselisi.
Ei ota nöyrästi vastaan, ei vain provosoidu niistä. Välittää kyllä itsestään. Harmittaako, kun olen löytänyt oikean kunnon miehen? Nimenomaan sellainen jaksaa minua, itkevät vellihousut eivät jaksa. Mies rakastaa minua enemmän kuin mä häntä. Sinänsä harmi.
Epävakaa persoonallisuushäiriösi löyhkää tänne saakka.
Alue: Aihe vapaa
Johtuu siitä, että mies ei välitä enää. Sinustakaan. Taitaa kuulla lepertelyä joltain toiselta naiselta.