Lue keskustelun säännöt.
Paniikki...en jaksa!!
nopanic
21.11.2015 |
Onko kellään muulla paniikkihäiriötä ja/ ahdustuneisuushäiriötä?
Olen lähemmäks 30v nainen ja koko ikäni kärsinyt jonkinlaisesta ahdistuksesta. Välillä ollut lääkityskin apuna, mutta muutaman vuoden pysyi pahimmat kohtaukset poissa. Nyt stressin ja hankalien ihnissuhteiden vuoksi (kiusaamista mm.) olen alkanut taas saada kohtauksia. Tuntuu kuin palan tunne olisi kurkussa ja en saa hengitettyä, keuhkot lyhistyy, silmissä sumenee, äänet muuttuu oudoiksi, vapisuttaa ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa ja vatsaa kouristaa.
Välillä pelkään että tämä onkin jotain vakavempaa? Tai entä jos pyörryn/menetän tajuntani tai alan kouristelee julkisilla paikoilla? Pelkään hirveästi että minulle iskee joku epilepsia kohtaus, vaikka järki yrittää sanoa että mieli tekee taas kepposiaan..
Onko kellään samanlaisia kokemuksia? Miten olette onnistuneet rauhoittumaan, ilman että tarvitsee rajata elämänsä neljän seinän sisään?
Tämä on niin hirveää, että tuntuu ettei enää jaksa :(
Kommentit (19)
Olisiko siitä, mitään apua, että koettaisi tulla niin sanotusti "sinuiksi" itsensä kanssa, itseä turhaan syyllistämättä? Vähän vaikea selittää mutta jotain siihen suuntaan.. :D.
Harvemmin mitään hyvää pysyvää kuitenkaan tapahtuu kädenkäänteessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kans tuommosta..olen sua hieman vanhempi nainen. Koko elämä oikeestaan kärsinyt noista oireista vaihtelevasti. Välillä.ei lääkityskään täysin pidä poissa. Mulla on tarvittaessa otettavaksi rauhottavaa, siitä mulla riittää puolikaskin tabletti kun niin harvoin tarvitsen.
Etsi käsiisi työkirja Vapaaksi ahdistuksesta. Erinomainen itsehoito-opas kuvailemiisi ongelmiin. Kokemusta on.
Ap, mene lääkäriin. Nyt. Ainakin työterveyslääkärille pääsee yleensä heti. Ahdistuksesi ei parane kirjoittamalla siitä nettiin, vain terveydenhoidon ammattilaiset voivat auttaa.
Kävin lääkärissä ja verikokeissa. Tuloksia odotellaan. Ihmettelen vain kun ei päätä kuvata. Nimittäin pelkään myös että minulla onkin aivokasvain eikä mitään ph... Niin ja oireluetteloon lisäykseksi vielä vähän aikaa sitten alkanut pään nykiminen, muistivaikeudet (en muista välttämättä mitä olen sanonut äskettäin) sekä joskus en haista normaalisti kaikkia hajuja?
Voiko nämä muka olla myös ahdistuneisuutta? Tai sitten olen vain luulosairas :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, mene lääkäriin. Nyt. Ainakin työterveyslääkärille pääsee yleensä heti. Ahdistuksesi ei parane kirjoittamalla siitä nettiin, vain terveydenhoidon ammattilaiset voivat auttaa.
Tämähän ei pidä paikkaansa. Ahdistusta voi työstää monella eri tavalla, ja esim sairauden peloissa jo tieto siitä, että moni muukin panikoi samaa asiaa, auttaa. Tuo työkirja "Vapaaksi ahdistuksesta", on itsehoito-opas, jossa käydään läpi sitä prosessia, mistä ahdistus nousee. Siihen puuttumalla ahdistus voidaan saada hallintaan. Mielialalääkitys on myös yksi keino varsinkin alkuun. Mutta tuo fyysisen/psyykkisen sairauden pelko on hyvin yleinen ahdistuneisuuden ilmenemismuoto, ja et todellakaan ole sen kanssa yksin. Mieli voi kehittää niin uskomattomia oireita, että nuo kuvailemasi ovat vielä aika kesyjä.
No on sekin aika kamalaa jos aina vaan leimataan kaikki oireet psyykkisiksi. Entäs jos onkin fyysinen sairaus? En nyt tarkoita sua ap, että sulla olis välttämättä, vaan yleistä pohdiskelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löytyykö tuota kirjaa netistä?
Kiitos kun jaksatte auttaa! Pahinta on ihmisten vähättely :/ ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos! Täytyy käydä katsomassa.
Voi kun joku osais vain vakuuttaa minut ettei tämä ole mitään aivokasvaimen yms ä. seurausta :( lääkäritkää ei varmaan herkästi lähde päätä tutkimaan
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Täytyy käydä katsomassa.
Voi kun joku osais vain vakuuttaa minut ettei tämä ole mitään aivokasvaimen yms ä. seurausta :( lääkäritkää ei varmaan herkästi lähde päätä tutkimaan
En tiedä kovin paljon aivokasvaimista, mutta eikös ne oireet ole kovaa päänsärkyä, oksentelua...?
Toiseksi, jos pelkäät jotain kohtausta julkisella paikalla (pyörtyminen jne.) eikö se ole toisaalta parempi siellä, kuin yksin kotona, jossa kukaan ei voi soittaa ambulanssia? Miksi jännität sitä kohtausta juuri taphtuvaksi julkisella paikalla? Olisiko se "kasvojen menetys" tms.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juurikin se! Minut on lapsena opetettu häpeämään ph:ta. Jos kotona saisin kohtauksen niin kukaan ei saisi tietää tapahtuneesta
Ja lisäyksenä että siihen ei yleensä tarvitse ambulanssia, jos vaan osaa rauhoitella itsensä. Ap
Juu, ei aivan aivokasvaimelta kuulosta nuo oireet. Pelkosi on suhteetonta oireisiin nähden, ja sitä olisi tärkeintä hoitaa ensiksi. Voit miettiä, jos joku tuntematon kertoisi sinulle nuo "oireet", ajattelisitko hänen kohdallaan pahinta? Todennäköisesti et.
Essitalopram on hyvä lääke paniikkihäiriöön. Mee kysymään lääkäriltä. Mä en ilman pärjäisi
Lääkkeistä tuli silloin niin tasaisen turta /hällä väliä olo..kokeilin eri valmisteita ja söin montaa vuotta :( Rentoutumisharjoitteista en ole saanut niin isoa hyötyä. Oikeastaan ainut mikä auttaa, on vetää itsensä liikunnan avulla fyysisesti poikki...mutta enpä paniikin iskiessä kesken työpäivän pysty lähtee mitään "maratoonia" juoksemaan :/
Terapiasta työkaluja mielenrauhoittamiseen! Se kaikki on vain oman pääsi sisällä ja vain sinä voit niihin ajatuksiin vaikuttaa mutta terapialla ja lääkityksellä saat itsellesi apua.