Ihanaa kotiäitien syyllistämistä tämä varhaiskasvatuskeskustelu.

Vierailija

Keskustelu on täyttä vastakkainasettelua. Mitä enemmän lapsi on päiväkodissa, sitä laadukkaampaa varhaiskasvatusta lapsi saa. Kotiäidit tarjoavat siis pahimman mahdollisen lapsuuden omille lapsilleen, koska he eivät vie lapsiaan ollenkaan päiväkotiin.

Miten tästä on tullut tällainen asia? Miksei kotihoitoa kielletä lailla, jos varhaiskasvatus päiväkodissa on muka niin laadukasta (mitä se ei ole), että lapsen on sitä saatava niin paljon kuin ikinä vain on mahdollista saada.

Tämän päivän Helsingin Sanomat:
Hallitus esittää oikeutta varhaiskasvatukseen rajattavaksi 20 viikkotuntiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvin toimeentulevien perheiden lapset saisivat laadukkaampaa varhaiskasvatusta kuin vähävaraisten perheiden lapset.

Lain toteutuessa lapsella olisi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen vain, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät, opiskelevat tai toimivat yrittäjinä päätoimisesti – tai mikäli kokopäiväistä hoitoa pidetään tarpeellisena lapsen omien tarpeiden tai perheen olosuhteiden takia.

Vanhemmat, joiden lapsella ei ole oikeutta kokopäiväiseen hoitoon, joutuisivat valitsemaan, osallistuuko lapsi varhaiskasvatukseen joka päivä osapäiväisesti vai muutamana päivänä viikossa kokopäiväisesti.

Asetuksen muutoksen jälkeen kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen osallistuvia yli 3-vuotiaita lapsia saa olla yhtä kasvattajaa kohti korkeintaan kahdeksan, kun taas osapäiväisen varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia voi olla yhtä kasvattajaa kohti enimmillään kolmetoista.

Kolmen aikuisen ryhmässä voi olla 24 kokopäivähoidossa olevaa lasta, kun osapäivähoidossa olevia voi olla kolmen aikuisen vastuulla jopa 39. Mitä enemmän ryhmässä on lapsia yhtä aikuista kohti, sitä enemmän lapsilta odotetaan mukautumista – esimerkiksi oman vuoron odottamista – ja sen heikommin lasten tekemiin aloitteisiin kyetään vastaamaan. Leikin tukeminen vähenee.

Voidaan siis sanoa, että vanhempien työssäkäynti tai opiskelu oikeuttaisi lapsen pääsyn pienempään ryhmään saamaan laadukkaampaa varhaiskasvatusta.

Vain 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevat perheet voisivat valita myös osaviikkoisen varhaiskasvatuksen. Lapsi olisi päiväkodissa muutamana päivänä viikossa ja henkilökunnan määrä olisi sama kuin lapsilla, jotka ovat laajemman varhaiskasvatusoikeuden piirissä. Kehitystä ja oppimista tavoitteellisesti tukevan toiminnan määrä kuitenkin supistuisi.

Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta ei ole merkityksetöntä, milloin lapsi osallistuu päiväkodin toimintaan. Osalla lapsista ei olisi enää oikeutta osallistua jumppasalivuoroon tai olla osallisena useita päiviä kestävissä yhteisöllisissä projekteissa.

Osaviikkoinen varhaiskasvatus ei saavuta samoja tavoitteita kuin päivittäin paikalla olevien ikätoverien saama varhaiskasvatus – ellei linjata, että varhaiskasvatuksen tavoitteita tukevaa toimintaa ei järjestetä kokopäiväisessä toiminnassa kaikkina arkipäivinä.

Jos päiväkodin varhaiskasvatukseen osallistuu lapsia, jotka eivät ole paikalla viikon jokaisena päivänä, päiväkoti saa ottaa ryhmään suuremman määrän lapsia.

Pienten lasten kehitykselle on tärkeää, että päiväkodissa vuorovaikutussuhteiden laatu on hyvä ja määrä rajattu. Vuorovaikutussuhteiden määrä muodostuisi keskimääräistä suuremmaksi ja laatu heikommaksi alueilla, joilla työttömyysaste on korkea ja kotiäitejä ja -isiä on paljon – riippumatta siitä, valitsevatko vanhemmat jokapäiväisen ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen vai kokopäiväisen varhaiskasvatuksen muutamana päivänä viikossa. Kumpikin vaihtoehto on keskimäärin heikkolaatuisempi kuin varhaiskasvatus kokopäivämitoituksella.

Osapäiväinen tai -viikkoinen varhaiskasvatus voi sopia joillekin perheille loistavasti: Suomessa toteutetaan nytkin tällaisia ratkaisuja onnistuneesti. Jos kunnat ovat halunneet järjestää varhaiskasvatusta osapäivä- tai kerhotoimintana, niiden on pitänyt tarjota toimintaa, joka vetää vertoja tavalliselle päiväkodille, koska vanhemmilla on ollut mahdollisuus valita toisinkin.

Vanhempien työllisyystilanne ja perheen muiden lasten hoitojärjestelyt eivät käy varhaiskasvatuksen laadun vaihtelun perusteiksi. Perustuslaki estää asettamasta ihmisiä eriarvoiseen asemaan sosioekonomisen taustan perusteella. Erityisesti todetaan, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti. Tilannetta ei muuta, että perheet saavat valita kahdesta laadullisesti heikommasta vaihtoehdosta heille paremmin sopivan vaihtoehdon.

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen olisi ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Oletusarvoisesti kotiäiti on aina masentunut, työtön, alkoholisti ja sadisti eikä suinkaan täyspäinen ihminen, joka osaa ja haluaa olla lapsensa paras kasvattaja. Jotenkin tyhmänä uskoisin, että yksi aikuinen 2 lapsen kanssa on parempi varhaiskasvatuskombinaatio kuin yksi aikuinen noin 8 lapsen kanssa, jos molemmilla aikuisilla on normaali aivotoiminta ja arvot kunnossa. Mutta ei, kotona kasvatettu lapsi ei saa lapsuudessaan kokea riittävästi lyömistä, kiusaamista, pakkonukutusta, huutoa, kirkumista, odottamista ja täysin järjettömiä sääntöjä. Siksi kaikki lapset pitää saada laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin seisomaan päiväkodin pihaan vedenpitävissä ulkoiluhaalareissaan, joiden päälle on vedetty kurahousut. Kun meillä on tällainen tapa.

Vierailija

Alle viisi vuotias ei saa päiväkodista yhtään mitään enempää kuin mitä kodista. Tämä varhaiskasvatus on ihan sitä samaa mitä jokainen terve vanhempi lapsensa kanssa normaalisti tekee. Oletteko koskaan miettineet miksi päiväkodin työntekijät itseni mukaan lukien hoitaa yleensä lapsensa mahdollisimman pitkään kotona, jos päiväkodista saisi jotain mitä ei kotona voi lapselle tarjota.

Vierailija

Demografiset selvitykset osoittavat, että kotiäideiksi päätyy nimenomaan se vähiten sopiva aines - pienituloiset, kouluttamattomat, työttömyystaustaiset, psyykkisesti sairaat... Kaikki eivät tietenkään kuulu näihin luokkiin, mutta suuremmalla todennäköisyydellä se amis-dropout 21-vuotias äiti hoitaa lapsiaan kotona kuin 34-vuotias maisteri. 

Vierailija

Tätä minä en ymmärrä, että miksei ne työttömät ym. kotona olevat vie sitä lastaan johonkin kerhotyyppiseen saamaan sitä laadukasta varhaiskasvatusta? Tuskin sitä tarvitsee paria tuntia enempää päivässä, eikä sen takia todellakaan tarvi viedä muilta paikkaa päiväkodissa.

Vierailija

Heh, mä olen 34-vuotias maisteri ja olen tehnyt lisäksi jatko-opintojakin, ja hoidan lapsiani kotona kouluikään asti=) Mutta, pakko sanoa että mun tuntemat matalan koulutustason omaavat nuoretkin äidit, ovat järjestään oikein mukavia, täyspäisiä ja järjestävät lapsilleen paljon aktiviteetteja ja touhuavat heidän kanssaan aktiivisesti. Usein askartelevat enemmän kuin minä ja varmaan joissain asioissa ottavat asiat lunkimmin ja arkijärkisemmin. Joten sanoisin että äidin koulutustaustasta ja iästä riippumatta kotihoito on oikein hyvä ja toimiva ratkaisu jos vaan äidillä ei ole vaikeaa päihde- tai mielenterveysongelmaa.

Vierailija

Omat kokemukseni pk:n varhaiskasvatuksesta nyt 1,5 vuoden kokemuksella (3-4-vuotias) on, että kotona ehtii "varhaiskasvattamaan" enemmän ja syvemmin kuin tarhassa ikinä. Tarhan parasta antia on isossa lapsilaumassa juoksentelu (ihan ok sopivina annoksina olla isossa lössissä eikös). Muuta en tule päiväkodista kaipaamaan kun otan lapseni kotiin kun aloita äitiysvapaan. Onneksi on vielä perhepuistoja ja vilkkaita leikkipaikkoja joissa pääsee silloin tällöin hulisemaan isommalla porukalla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tätä minä en ymmärrä, että miksei ne työttömät ym. kotona olevat vie sitä lastaan johonkin kerhotyyppiseen saamaan sitä laadukasta varhaiskasvatusta? Tuskin sitä tarvitsee paria tuntia enempää päivässä, eikä sen takia todellakaan tarvi viedä muilta paikkaa päiväkodissa.

Kaikilla paikkakunnilla ei ole kerhotoimintaa. Tuliko yllätyksenä?

Vierailija

Varhaiskasvatus on luotu helpottamaan sitä, että vanhemmat voivat käydä töissä, tienata elantonsa, ja siksi on hyvä että lasta hoitaa joku vanhempien työn ajan.

Ihmetyttää suuresti, että millä ihmeen tavalla päiväkodissa oleminen on lapsen oikeus? Kyse on oikeasti vanhempien oikeudesta valita ja päättää (usein myös haluta) olla töissä, kehittää itseään ja tienata enemmän rahaa. Te ketkä lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen paasaatte, niin kuinka paljon olette päiväkodissa olleet? Eskarilaiset voivat jo hyötyäkin päiväkodissa olemisesta ja saada sieltä ihan hyviä valmiuksia koulua varten, mutta pienempien lapsien kanssa päiväkotimaailma on aika kaaos. Päiväkodista ei saa mitään mitä ei kunnon vanhempi pystyisi lapselleen antamaan. Välillä ihmetyttää, miten vanhemmat eivät halua viettää aikaansa lasten kanssa. Ja mielestäni tähän asiaan tulisi puuttua yhteiskunnan tasolla siten, että vanhempien kotona oleminen lasten kanssa olisi taloudellisesti kannattavampaa.

Tässä keskustelussa on lähdetty liikkeelle ihan väärästä päästä. Vanhempia ensisijaisina kasvattajina ei arvosteta eikä huomioida tarpeeksi. Ja jos ja kun valitettavasti on niin, että kaikista vanhemmista ei vanhemmiksi/kasvattajiksi ole, niin tähän ongelmaan pitäisi puuttua. Eikä jälkikäteen siihen, että kaikki saavat hankkia lapsiaan vapaasti, kasvattaa miten tykkää, tyrkätä päiväkotiin, ja kitistä siitä miten ei oman elämän toteutuminen enää onnistukaan. Vanhempi, olet itse vastuussa lapsestasi ja silloin sinun tarpeesi ovat silloin toissijaiset.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä minä en ymmärrä, että miksei ne työttömät ym. kotona olevat vie sitä lastaan johonkin kerhotyyppiseen saamaan sitä laadukasta varhaiskasvatusta? Tuskin sitä tarvitsee paria tuntia enempää päivässä, eikä sen takia todellakaan tarvi viedä muilta paikkaa päiväkodissa.

Kaikilla paikkakunnilla ei ole kerhotoimintaa. Tuliko yllätyksenä?

Varmaan nyt nimeät vaikka 5 paikkakuntaa, joilla ei ole mitään kerhotoimintaa alle kouluikäisille lapsille. Itse en tiedä ainuttakaan, mutta asunkin maalla, missä kerhoja on valittavaksi asti.

Vierailija

Aika harva täti siellä päiväkodissakaan on 34-vuotias maisteri. Suurin osa on lähihoitajia. Jos siis meinaatte, että koulutettu äiti on parempi äiti, mutta kotona ovat vaan amikset. Miten se amis muuttuu paremmaksi kasvattajaksi, kun se menee kotoa päiväkotiin?
Päiväkoti on lapsen säilytyspaikka siksi aikaa, kun ollaan töissä tai opiskellaan. On naivia luulla muuta.

Vierailija

Ainakin itse kun muistelen lapsuuttani,niin kyllä oli parasta saada jäädä äidin kanssa kotia. Sai nukkua myöhempään. Lastentarha oli toiseksi paras paikka. Eniten inhosin perhepäivähoitoajia, joista osa oli täysiä natseja ja lasten välistä kiusaamista esiintyin eniten. 

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat