Lue keskustelun säännöt.
Olen katkera ämmä ja siksi vihaan helpolla pääseviä.
20.11.2015 |
Ottaa aivoon lukea Facesta tai kuulla ihan livenä kuinka ihmisiä autetaan. Vaikka joku mummo hoitaa lapsenlapsia tai vasta synnyttäneelle äidille tulee joku siivoamaan. Tulen ihan äärettömän ärsyyntyneeksi semmoisesta, tekisi mieli hieroa sen ihmisen naamaan paskaa. Minä olen aina joutunut pärjäämään yksin. Viidentoista vuoden aikana en nukkunut yhtään kokonaista yötä. Vaikka sairastin vakavaa, psykoottista masennusta, kukaan ei auttanut vaan hoidin itse lapset ja kotityöt. Vaikeasti allergisen lapsen itkut, ihottumat ja kolmen ruoka-aineen dieetin hoidin yksin. Talokin rakennettiin miehen kanssa niin, että tein 10-tuntista työpäivää, valvoin yöt heräilevien lasten takia ja joka ilta sirkkelöin ja sahasin raksalla monta tuntia. Rakennettiin muuten melkein ennätysajassa... Nyt käyn kahdessa työssä, kasvatan useampaa lasta ja opiskelen kolmessa koulussa, eikä kukaan auta ikinä missään. Saatana että ottaa aivoon nuo pilalle lellityt mammat joilla on heti joku sisko tai äiti auttamassa kun on perheessä vauva, se ensimmäinen. >:(
Kommentit (32)
Onhan sulla mies, kaikilla ei sitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap sopii hyvin mukaan tänne muitten epävakaitten miesvihaajien joukkoon
Vierailija kirjoitti:
Elämä on usein sellaista kuin siitä tekee.
Tämä. Kerrohan kenen pitäisi auttaa ja miten?
Onhan niitä akkoja jotka on helvetin kitkeriä mutta yleensä se liittyy siihen että ei yhtään arvosteta muita ihmisiä ja sitä mitä ne tekee, olla kiinnostuneita toisten elämästä tai ollaan jopa sellaisia että kenenkään muun tekemä ei oo koskaan oikein.
Ap sanoi otsikossaan, että hän katkera ämmä ja SIKSI vihaa helpolla pääseviä. Hän olisi katkera joka tapauksessa, vaikkei joku pääsisikään helpolla, tai itse pääsisi helpolla. Sellainen on kyllä jokseenkin vastenmielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas tunsin yhden todella katkeran ämmän, ja hän oli se joka pääsi kaikesta aidan matalimmalta kohdalta. Ei vaan reppana tajunnut sitä koskaan itse. Kuoli nuorena yhtä kitkeränä ja välinsä joka paikkaan katkoneena.
Mistäs sää tiiät mitä ihmissuhteita sillä oli, joista sää et vaan tiennyt mitään.. Enkä ihmettele mikset..
Ihmettele mitä haluat.
Tunsin tämän naisen lapsesta asti hyvin. Hautajaisissaan oli kahdeksan ihmistä: äitinsä, miehensä, lapsensa, veli ja sisar puolisoineen. Ei ollut ketään muuta joita kutsua, ja puolet näistäkin meni paikalle vaan hänen äitinsä tueksi. Joskus ihmiset vaan elävät elämänsä katkeruuden kautta, ja lopputulos on tuo. Tämä nainen oli kyllä poikkeuksellisen hankala: ei oikeasti tullut toimeen kenenkään kanssa. Jopa sisarensa ja äitinsä sanovat että varhaislapsuuteen asti pitää mennä, että hän olisi ollut iloinen mistään, tai että hänellä olisi ollut mitään hyvää sanottavaa. Surullista, mutta ei hän apuakaan vastaanottanut. Hän vaan ei ollut koskaan tyytyväinen mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja minä haluaisin hieroa todellisuudentajua oman elämänsä hankalaksi tehneiden katkerien ruikuttajien naamaan. Elämästä kannattaa tehdä onnellista ja helppoa samalla vaivalla. Tai pitää päänsä kiinni typeryydestään jos ei osaa edes olla edes onnellinen omista saavutuksistaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja minä haluaisin hieroa todellisuudentajua oman elämänsä hankalaksi tehneiden katkerien ruikuttajien naamaan. Elämästä kannattaa tehdä onnellista ja helppoa samalla vaivalla. Tai pitää päänsä kiinni typeryydestään jos ei osaa edes olla edes onnellinen omista saavutuksistaan.
Niinpä elämä on just sellaista minkälaiseksi sen tekee! Minä tiedän olevani tavallista herkempi ihminen, ja olenkin valinnut itselleni maailman kilteimmän miehen. Se käytti jo koiran ulkona ja nyt lepäilen vielä itse sängyssä koira kainalossa ja nautin elämästä ja hiljaisuudesta :)
Töissäkään en tee kuin pakolliset hommat, ei pidä rasittaa itseään liikaa! Meillä on ihana oma koti ja tarpeeksi varallisuutta, olen onnellinen elämäämme näin. Olisit sinäkin omaasi Ap!
n26
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettei vain sinullakin olisi ollut ja olisi vieläkin pahempi sairaus kuin masennus: Olet sairastunut pahanlaatuiseen vahvuuteen. Et osaa pyytää apua, koska ylpeytesi kieltää sen. Etkä salli itsellesi olla heikko, koska se on mielestäsi häpeällistä. Sinun pitää vain puurtaa niska limassa itse. Olisit varmasti saanut apua, jos sitä olisit pyytänyt. Kaikilla ei ole onni omistaa sellaisia vanhempia tai sisaruksia, jotka voivat ja haluavat pörähtää paikalle heti, kun joku tarvitsee tukea ja apua. Mutta apua saa myös yhteiskunnalta. Eikö sinulle koskaan ehdotettu neuvolassa kotiavun pyytämistä? Vai esititkö sinä aina ja kaikessa pärjäävää sankariäitiä. Yritä ymmärtää, että ei ole häpeä olla heikko ja pyytää apua. Katkeruus ja kiukku myrkyttävät vain mielen. Ja vielä: mistä tiedät, että jotkut pääsevät helpolla? Taustalla voi olla millaisia vaikeuksia tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattiko rakentaa?
No mikä kysymys tuo nyt on? Kannatti, saatiin meille sopiva talo halvemmalla kuin mitä se olisi ostettuna maksanut. On tässä nyt jo asuttu monta vuotta. Ap
Mietin vaan tuota tilannettasi, että eikö nyt mistään olisi löytynyt sopivaa valmista kotia. En ymmärrä, miksi sitä pitäisi pitää jonain meriittinä, että on itse rakentanut talonsa henkihieverissä, kun niitä saa ihan valmiinakin. Ei ole muiden vika, jos sinulla on raskasta omien valintojesi tähden. Sulle ei taida oikein mikään riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsisitko sä apua? Ootko koskaan ilmaissut avuntarvettasi jollekin?
Vierailija kirjoitti:
Jos on kiva, saa apua. Jos on paska muita kohtaan, tuskin saa. Vedät puolesi paskaa, koska palvot paskaa ja katkeruutta.
Arvostan ap:n purkausta, siinä ei ollut yhtään turhaa lieventävää muttaa. Hän sanoi niin kuin asian tuntee. Surullista se on ja hänelle kuluttavaa ilmiselvästi. Toivoisin, että hän pääsisi vihastaan.