Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Te, jotka puette lapsenne sukupuolineutraalisti..

Vierailija

Harmittaako teitä jos teillä on esim tyttö jolla sininen haalari, että joku sanoo häntä pojaksi?
Tuli vaan mieleen, kun näin yhtenä päivänä söpön lapsen ja luulin häntä pojaksi vaatetuksen perusteella, mutta kun hän riisui ulkovaatteet, olikin selvästi tyttö. (Tai no, mistäs minä sen tiedän varmaksi!). Niin että jos olisin vaikka vahingossa möläyttänyt lapsen äidille että "söpö poika sinulla", olisinko ollut täysi tollo?

Älkää sitten käsittäkö väärin, mulle on aivan sama minkä väriset vaatteet kenelläkin on jne, tuli vaan mieleen tämmöinen..

Sivut

Kommentit (27)

Vierailija

Ei harmita. En kyllä pue poikaani "sukupuolineutraalisti", mutta hänellä on mm. vaaleanpunaisia vaatteita (koska vaaleanpunainen on hänen lempivärinsä), enkä pue häntä myöskään Suomen masennusliiton viralliseen värikarttaan, joka tuntuu olevan poikien vaatteissa suuressa suosiossa. Enää ei luulla niin usein tytöksi, kun tukka on lyhyt, mutta silloin, kun tukka oli pitkä, taisi suurin osa luulla tytöksi.

Vierailija

Ei mua ole haitannut. Meillä ei mitään typerää sukupuolisensitiivistä kasvatusta harrasteta, vaan on ihan luonnollista, että pikkusisko käyttää isoveljensä vanhaa musta-harmaata haalaria. Vaaleanpunaista haalaria en kehtaisi pojalle kyllä laittaa, mutta muutoin en ymmärrä väreittäin erottelua. Malliltaanhan monet vaatteet näyttävät mun mielestä tyttöjen tai poikien vaatteilta.

Me varmaan kuljetaan kultaista keskitietä. Meillä lapset leikkii autoilla, nukeilla, pyssyillä, kotileikkeja ym. tytöt ja pojat yhtä lailla. En tee siitä numeroa, ärsyttää sellainen teeskentely, että ollaan vähän "sukupuolineutraaleja kasvatuksessamme", kun me ihmiset emme oikeasti ole sukupuolineutraaleja. Tai no, onhan niitäkin olemassa, mutta todella harvinaisia tapauksia.

En myöskään ymmärrä erilaista kasvatusta:

tytöille - pitää olla kiltti, leikkiä rauhassa, auttaa äitiä

pojille - saa temmeltää, ei pyydetä kotitöihin, "pojat on poikia"

Vierailija

Ohis:

On muuten turhauttavaa kun mulla on tollanen 4v tyttö joka rakastaa mekkoja ja pinkkiä väriä ja haluaa siis pukeutua oikeestaan aina pinkkiin. Sit jotkut äidit ketä tapaa alkaa just selittämään sukupuolineutraalista pukeutumisesta ja tuntuu katsovan kieroon kun tyttöni on pinkeissä. Ihan kun nykyään pitäisjo väkisin pukea se lapsensa niin,että varmasti on sukupuolineutraalia kasvatusta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei mua ole haitannut. Meillä ei mitään typerää sukupuolisensitiivistä kasvatusta harrasteta, vaan on ihan luonnollista, että pikkusisko käyttää isoveljensä vanhaa musta-harmaata haalaria. Vaaleanpunaista haalaria en kehtaisi pojalle kyllä laittaa, mutta muutoin en ymmärrä väreittäin erottelua. Malliltaanhan monet vaatteet näyttävät mun mielestä tyttöjen tai poikien vaatteilta.

Me varmaan kuljetaan kultaista keskitietä. Meillä lapset leikkii autoilla, nukeilla, pyssyillä, kotileikkeja ym. tytöt ja pojat yhtä lailla. En tee siitä numeroa, ärsyttää sellainen teeskentely, että ollaan vähän "sukupuolineutraaleja kasvatuksessamme", kun me ihmiset emme oikeasti ole sukupuolineutraaleja. Tai no, onhan niitäkin olemassa, mutta todella harvinaisia tapauksia.

En myöskään ymmärrä erilaista kasvatusta:

tytöille - pitää olla kiltti, leikkiä rauhassa, auttaa äitiä

pojille - saa temmeltää, ei pyydetä kotitöihin, "pojat on poikia"

Mua taas ärsyttää ihmiset, jotka selvästi kannattavat sukupuolineutraalia kasvatusta kuten sinä, mutta eivät voi myöntää. Sitähän tuo sinun kasvatusmetodisi on, ja se on vain hyvä juttu!
Tulee jotenkin mieleen ihmiset, jotka "kannattaa tasa-arvoa mutta ei ole feministejä". Huoh. Uskaltakaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä

markku100

Olin kaupan parkkipaikalla, kun parkkipaikalle ajoi punainen ferrari. Oletin että sitä ajaa nainen, kun punainen on naisten väri tunnetusti, muttta olinkin väärässä. Autosta nousikin heterolta vaikuttava mies.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei mua ole haitannut. Meillä ei mitään typerää sukupuolisensitiivistä kasvatusta harrasteta, vaan on ihan luonnollista, että pikkusisko käyttää isoveljensä vanhaa musta-harmaata haalaria. Vaaleanpunaista haalaria en kehtaisi pojalle kyllä laittaa, mutta muutoin en ymmärrä väreittäin erottelua. Malliltaanhan monet vaatteet näyttävät mun mielestä tyttöjen tai poikien vaatteilta.

Me varmaan kuljetaan kultaista keskitietä. Meillä lapset leikkii autoilla, nukeilla, pyssyillä, kotileikkeja ym. tytöt ja pojat yhtä lailla. En tee siitä numeroa, ärsyttää sellainen teeskentely, että ollaan vähän "sukupuolineutraaleja kasvatuksessamme", kun me ihmiset emme oikeasti ole sukupuolineutraaleja. Tai no, onhan niitäkin olemassa, mutta todella harvinaisia tapauksia.

En myöskään ymmärrä erilaista kasvatusta:

tytöille - pitää olla kiltti, leikkiä rauhassa, auttaa äitiä

pojille - saa temmeltää, ei pyydetä kotitöihin, "pojat on poikia"

Komppi tälle, voisi olla omalta näppikseltäni.

Lisään vielä, että ennen kaikkea meillä mennään esim. vaatteiden väreissä lasten toiveiden mukaan.

Vierailija

Ei harmita! Voi kuinkakohan monta kertaa minä olen elämäni aikana pojasta kuullut että onpa nätti tyttö, ihan äitinsä näköinen ;) Nyt poikamme on pian viisi ja koska pukeutuu vähän poikamaisemmin (edelleenkin kaikki värit iloisia ja kirkkaita) ei häntä yleensä enää tytöksi luulla. Viimeisin kerta taisi olla viime talvena vailla päällä oli ruskea haalari ja murrettu oranssi pipo. Kasvot on edelleen aika nätit eikä ne siitä miksikään muutu, söpöläinen :)

Vierailija

Ohis mutta 90 luvun alussa muistan kun mun 3 vuotta nuorempi pikkuveli istui rattaissa vielä, sillä oli pitkät vaaleet hiukset ja punanen takki niin kaikki aina ihasteli kuinka sievä tyttö :D Ite olin max 5 ja jäänyt jotenkin vahvasti mieleen.

Vierailija

Ei harmita. Itse olen pukenut lapset pienenä yleensä "poika tai tyttö" väreihin. Pienellä pojallani oli sininen haalari, mutta monet kerrat luultiin tytöksi. Joten näinkin päin voi sekoittaa, vaikka on poikamainen puku pojalla.

Vierailija

Mun äiti ei koskaan pahastunut, nauroi vaan iloisesti mutta aina se hämmästyi, että joku luuli hänen lyhyttukkaista poikien vaatteisiin pukeutuvaa lastaan pojaksi. Transsukupuolisuuteni tuli yllätyksenä, mutta myöhemmin kyllä pohti, että olisihan sen voinut arvatakin.

Serkkuani luultiin usein tytöksi pitkien kiharoidensa vuoksi, eipä hänenkään äitinsä siitä loukkaantunut.

Vierailija

Ei harmita ollenkaan. Tietenkin sitä toivoo, että ihmisillä ei olis tapana erotella just arjessa turhaan "nätti tyttö" tai "reipas poika"... Aina mieluiten oma lapsi olisi vaan nätti tai reipas omana itsenään ja ilman kytkentää sukupuoleen :) mutta tämä nyt ei ole yksittäisten ihmisten vastuulla, joten ei liity näihin kohtaamisiin niin vahvasti. Itse yritän aina puhua vain lapsista, mutta kyllä multakin on muutama väärä sukupuoli lipsahtanut leikkikentillä. Ei ole ainakaan näkyvästi loukkaannuttu :)

Minulla on tyttö, jota puen enemmän ja vähemmän sukupuolineutraalisti. Lapsella ei ole vielä (2v) hiukset kasvaneet, joten usein sanotaan pojaksi vaikka olisi pinkki paita päällä :D minusta ihan ok, väliäkös sillä.

Enemmän pidän negatiivisena sitä, jos jonkun tyttö "vaan tykkää pinkistä 2-vuotiaana" ja puetaan aina röyhelöihin. Sitten ei jää tädeille kaupungilla epäselväksi että hän on kaunis tyttö jonka ulkonäkö ja viehätysvoima tuodaan usein esille. Ei muuten, mutta varsinkin läheisten lasten kohdalla surettaa että lapsi oppii keräämään kehuja ulkonäkönsä kautta. Tottakai hän tykkää röyhelöistä, kun sillon kaikki ihailee jne.
minusta kehut pitäisi tulla reippaudesta, kiltteydestä, taidoista yms.

Vierailija

En pue lastani mitenkään sukupuolineutraalisti, vaan vaatteisiin jotka miellyttää silmää. Välillä on tummansinistä, välillä pinkkiä ja kukkaa.
Ei minua haittaa, vaikka poikaani sanottaisiin tytöksi. Saa sitten vähän isompana kertoa millaiaia vaatteita haluaa. On nyt 11 kk, joten minä päätän vaatteet vielä hetken.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat