Älkää tuhlatko ainutta elämäänne seksittömässä suhteessa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos mies on kaikilla muilla tavoin täydellinen kumppani? En usko, että löytäisin parempaa miestä, jonka kanssa tehdä lapset. Seksin vähäisyys kyllä häiritsee, mutta ehkä totun siihen vielä.

Miehen tärkein tehtävä on antaa naiselle seksiä. Et tule tottumaan. Ap

Ja ikä oli?! :D

Mikä seksi palsta tästä on tullut?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Minusta elämää on turha tuhlata pelkästään seksin hakuun. Mies

Jos on parisuhteessa, ei pitäisi joutua hakemaan. Ap

Seksin eteen pitää tehdä parisuhteessakin töitä. Harvinaista on, että pitkässä parisuhteessa kumpikin osapuoli säilyttää halunsa samanlaisina vuosikymmenestä toiseen.

Entäs jos vain se toinen osapuoli tekee töitä? Ostaa kauniita alusvaatteita, yrittää pitää yllä viettelevää ilmapiiriä, järjestää aikaa, hemmottelee miestä... ja sitten vaan mies "ei jaksa". Kauanko luulet, että tätä peliä yksin viitsii pitää yllä? Kyllä sitä aika pian luovuttaa ja kaivautuu jonnekin omaan poteroonsa miettimään, minkälaista kunnon seksielämä voisikaan olla.

Minusta tuossa ei ole enää kysymys seksin puutteesta vaan puolison kunnioittamisesta. Meillä on parisuhteessa ollut hyvin pitkiä aikoja ilman seksiä niin, että toinen on turhautunut tilanteeseen. Ollaan kuitenkin aina puhuttu asiasta, kunnioitettu toisemme tunteita ja sovittu jotain konkreettista, jolla selvitä tilanteesta. 

Jos parisuhteessani toinen vain lakkaisi puhumasta vaikeasta ja kipeästä aiheesta, ajattelisin parisuhteessamme olevan perustavanlaatuista vikaa luottamuksessa, kunnioittamisessa, rakkaudessa ja kommunikaatiossa. 

Kyllä me puhumme asiasta, ihan avoimesti. Säännöllisin väliajoin tuon asian esille, sitten mies tsemppaa hetken, tekee ehkä jonkun puolihuolimattoman aloitteen mikä johtaa siihen "kerran-kuussa" seksiin, sitten taas palaamme takaisin lähtöruutuun.

Vierailija kirjoitti:

Seksi on VAIN yksi osa tasapainoista suhdetta, jos kaiken hakee seksin kautta voiko koskaan olla tyytyväinen?!

Jos seksiin on tosi tyytymätön, mihinkään ei voi olla tyytyväinen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Minusta elämää on turha tuhlata pelkästään seksin hakuun. Mies

Jos on parisuhteessa, ei pitäisi joutua hakemaan. Ap

Seksin eteen pitää tehdä parisuhteessakin töitä. Harvinaista on, että pitkässä parisuhteessa kumpikin osapuoli säilyttää halunsa samanlaisina vuosikymmenestä toiseen.

Entäs jos vain se toinen osapuoli tekee töitä? Ostaa kauniita alusvaatteita, yrittää pitää yllä viettelevää ilmapiiriä, järjestää aikaa, hemmottelee miestä... ja sitten vaan mies "ei jaksa". Kauanko luulet, että tätä peliä yksin viitsii pitää yllä? Kyllä sitä aika pian luovuttaa ja kaivautuu jonnekin omaan poteroonsa miettimään, minkälaista kunnon seksielämä voisikaan olla.

Minusta tuossa ei ole enää kysymys seksin puutteesta vaan puolison kunnioittamisesta. Meillä on parisuhteessa ollut hyvin pitkiä aikoja ilman seksiä niin, että toinen on turhautunut tilanteeseen. Ollaan kuitenkin aina puhuttu asiasta, kunnioitettu toisemme tunteita ja sovittu jotain konkreettista, jolla selvitä tilanteesta. 

Jos parisuhteessani toinen vain lakkaisi puhumasta vaikeasta ja kipeästä aiheesta, ajattelisin parisuhteessamme olevan perustavanlaatuista vikaa luottamuksessa, kunnioittamisessa, rakkaudessa ja kommunikaatiossa. 

Kyllä me puhumme asiasta, ihan avoimesti. Säännöllisin väliajoin tuon asian esille, sitten mies tsemppaa hetken, tekee ehkä jonkun puolihuolimattoman aloitteen mikä johtaa siihen "kerran-kuussa" seksiin, sitten taas palaamme takaisin lähtöruutuun.

Oletteko sopineet jotain konkreettista, jotain mistä miehen on helppo pitää kiinni? Yksi tapa on vaikka sopia, että kerran viikkoon on ns. "hellittelyilta". Silloin ei harrasteta seksiä vaan katsellaan sängyssä vaikka leffa, silitellään toisia, hassutellaan, herkutellaan jne. Meillä ainakin vapautti kun tiesi, että sai koskea toiseen vaikka kuinka paljon mutta ei tarvinnut harrastaa seksiä.

Vierailija kirjoitti:

mitä jos on tyytyväinen tilanteeseen? :)

 

minä harrastan seksiä mieluummin harvoin. Ja silloin se tuntuu minusta paljon paremmalle.

Onko toinen puolisko yhtä tyytyväinen tilanteeseen?

Elämässä on niin paljon muutakin kuin lapset, esimerkiksi työ ja lemmikit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Minusta elämää on turha tuhlata pelkästään seksin hakuun. Mies

Jos on parisuhteessa, ei pitäisi joutua hakemaan. Ap

Seksin eteen pitää tehdä parisuhteessakin töitä. Harvinaista on, että pitkässä parisuhteessa kumpikin osapuoli säilyttää halunsa samanlaisina vuosikymmenestä toiseen.

Entäs jos vain se toinen osapuoli tekee töitä? Ostaa kauniita alusvaatteita, yrittää pitää yllä viettelevää ilmapiiriä, järjestää aikaa, hemmottelee miestä... ja sitten vaan mies "ei jaksa". Kauanko luulet, että tätä peliä yksin viitsii pitää yllä? Kyllä sitä aika pian luovuttaa ja kaivautuu jonnekin omaan poteroonsa miettimään, minkälaista kunnon seksielämä voisikaan olla.

Minusta tuossa ei ole enää kysymys seksin puutteesta vaan puolison kunnioittamisesta. Meillä on parisuhteessa ollut hyvin pitkiä aikoja ilman seksiä niin, että toinen on turhautunut tilanteeseen. Ollaan kuitenkin aina puhuttu asiasta, kunnioitettu toisemme tunteita ja sovittu jotain konkreettista, jolla selvitä tilanteesta. 

Jos parisuhteessani toinen vain lakkaisi puhumasta vaikeasta ja kipeästä aiheesta, ajattelisin parisuhteessamme olevan perustavanlaatuista vikaa luottamuksessa, kunnioittamisessa, rakkaudessa ja kommunikaatiossa. 

Kyllä me puhumme asiasta, ihan avoimesti. Säännöllisin väliajoin tuon asian esille, sitten mies tsemppaa hetken, tekee ehkä jonkun puolihuolimattoman aloitteen mikä johtaa siihen "kerran-kuussa" seksiin, sitten taas palaamme takaisin lähtöruutuun.

Oletteko sopineet jotain konkreettista, jotain mistä miehen on helppo pitää kiinni? Yksi tapa on vaikka sopia, että kerran viikkoon on ns. "hellittelyilta". Silloin ei harrasteta seksiä vaan katsellaan sängyssä vaikka leffa, silitellään toisia, hassutellaan, herkutellaan jne. Meillä ainakin vapautti kun tiesi, että sai koskea toiseen vaikka kuinka paljon mutta ei tarvinnut harrastaa seksiä.

Mikä siinä seksissä on niin kamalaa, että sitä pitää vältellä? Onko joku trauma taustalla? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mitä jos on tyytyväinen tilanteeseen? :)

 

minä harrastan seksiä mieluummin harvoin. Ja silloin se tuntuu minusta paljon paremmalle.

Viikon esileikki<3

Ja kyllä olemme molemmat tyytyväisiä tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Minusta elämää on turha tuhlata pelkästään seksin hakuun. Mies

Jos on parisuhteessa, ei pitäisi joutua hakemaan. Ap

Seksin eteen pitää tehdä parisuhteessakin töitä. Harvinaista on, että pitkässä parisuhteessa kumpikin osapuoli säilyttää halunsa samanlaisina vuosikymmenestä toiseen.

Entäs jos vain se toinen osapuoli tekee töitä? Ostaa kauniita alusvaatteita, yrittää pitää yllä viettelevää ilmapiiriä, järjestää aikaa, hemmottelee miestä... ja sitten vaan mies "ei jaksa". Kauanko luulet, että tätä peliä yksin viitsii pitää yllä? Kyllä sitä aika pian luovuttaa ja kaivautuu jonnekin omaan poteroonsa miettimään, minkälaista kunnon seksielämä voisikaan olla.

Minusta tuossa ei ole enää kysymys seksin puutteesta vaan puolison kunnioittamisesta. Meillä on parisuhteessa ollut hyvin pitkiä aikoja ilman seksiä niin, että toinen on turhautunut tilanteeseen. Ollaan kuitenkin aina puhuttu asiasta, kunnioitettu toisemme tunteita ja sovittu jotain konkreettista, jolla selvitä tilanteesta. 

Jos parisuhteessani toinen vain lakkaisi puhumasta vaikeasta ja kipeästä aiheesta, ajattelisin parisuhteessamme olevan perustavanlaatuista vikaa luottamuksessa, kunnioittamisessa, rakkaudessa ja kommunikaatiossa. 

Kyllä me puhumme asiasta, ihan avoimesti. Säännöllisin väliajoin tuon asian esille, sitten mies tsemppaa hetken, tekee ehkä jonkun puolihuolimattoman aloitteen mikä johtaa siihen "kerran-kuussa" seksiin, sitten taas palaamme takaisin lähtöruutuun.

Oletteko sopineet jotain konkreettista, jotain mistä miehen on helppo pitää kiinni? Yksi tapa on vaikka sopia, että kerran viikkoon on ns. "hellittelyilta". Silloin ei harrasteta seksiä vaan katsellaan sängyssä vaikka leffa, silitellään toisia, hassutellaan, herkutellaan jne. Meillä ainakin vapautti kun tiesi, että sai koskea toiseen vaikka kuinka paljon mutta ei tarvinnut harrastaa seksiä.

Meillä on tosi paljon läheisyyttä, joka ilta katsomme telkkaria sängyssä sylikkäin, mies myös halailee ja pussailee paljon joten ei tuosta paljon ole apua. Läheisyyttä on niin paljon, että minun on ajoittain välteltävä sitä. Turhauttaa entistä enemmän, kun itsellä on haluja, mutta koskettelu ei kuitenkaan johda seksiin.

Vierailija kirjoitti:

Elämässä on niin paljon muutakin kuin lapset, esimerkiksi työ ja lemmikit. 

Siis elämässä on paljon muutakin kuin seksi, esimerkiksi lapset, työ ja lemmikit * 

Seksi on aivan liian yliarvostettua nykyään. Pitkässä suhteessa on paljon muitakin ja tärkeämpiä asioita kuin seksi. Olennaista on, että keskenään ollaan tyytyväisiä kokonaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vastahan oli aloitus jossa ap toitotti ettei seksi ole ihmisoikeus ollenkaan. Kai sama sääntö pätee myös parisuhteessakin, ettei seksiä voi keneltäkään vaatimalla vaatia.

m41

Ei sitä kuulukkaan vaatimalla vaatia, mutta jos toisen himot ovat sammuneet, niin ihan turha siinä on enää kärvistellä. Siis jos itse on hyvinkin seksuaalinen ihminen ja kaipaa kiihkeyttä.

Kun sosiaalinen arvopohja, kaikki sosiaaliset arvot, asenteet, lähimmäisenrakkaus ja välittäminen katoavat, tulee tilalle yhä enenevässä määrin seksin kaikkinainen ylikaupallistava vaikutus, seksin ylikorostaminen ja -ihannointi sekä satunnaisissa että parisuhteissa. On todella säälittävää, jos koko inhimillisen elämän "arvopohja" projisioidaan seksiin, ja jos kaikki esitetyt ratkaisut inhimillisessä kanssakäymisessä kuvitellaan palautuviksi siihen. Eli on vain muna ilman kanaa!

Vierailija kirjoitti:

Seksi on aivan liian yliarvostettua nykyään. Pitkässä suhteessa on paljon muitakin ja tärkeämpiä asioita kuin seksi. Olennaista on, että keskenään ollaan tyytyväisiä kokonaisuuteen.

Voi lässyn lässyn taas. Entä jos ei ole tyytyväinen kokonaisuuteen kun parisuhteesta puuttuu jotain olennaista? Siis se seksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksi on aivan liian yliarvostettua nykyään. Pitkässä suhteessa on paljon muitakin ja tärkeämpiä asioita kuin seksi. Olennaista on, että keskenään ollaan tyytyväisiä kokonaisuuteen.

Voi lässyn lässyn taas. Entä jos ei ole tyytyväinen kokonaisuuteen kun parisuhteesta puuttuu jotain olennaista? Siis se seksi.

Ei ole parisuhdetta ilman seksiä. On korkeintaan ystävyyssuhde. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Minusta elämää on turha tuhlata pelkästään seksin hakuun. Mies

Jos on parisuhteessa, ei pitäisi joutua hakemaan. Ap

Seksin eteen pitää tehdä parisuhteessakin töitä. Harvinaista on, että pitkässä parisuhteessa kumpikin osapuoli säilyttää halunsa samanlaisina vuosikymmenestä toiseen.

Entäs jos vain se toinen osapuoli tekee töitä? Ostaa kauniita alusvaatteita, yrittää pitää yllä viettelevää ilmapiiriä, järjestää aikaa, hemmottelee miestä... ja sitten vaan mies "ei jaksa". Kauanko luulet, että tätä peliä yksin viitsii pitää yllä? Kyllä sitä aika pian luovuttaa ja kaivautuu jonnekin omaan poteroonsa miettimään, minkälaista kunnon seksielämä voisikaan olla.

Minusta tuossa ei ole enää kysymys seksin puutteesta vaan puolison kunnioittamisesta. Meillä on parisuhteessa ollut hyvin pitkiä aikoja ilman seksiä niin, että toinen on turhautunut tilanteeseen. Ollaan kuitenkin aina puhuttu asiasta, kunnioitettu toisemme tunteita ja sovittu jotain konkreettista, jolla selvitä tilanteesta. 

Jos parisuhteessani toinen vain lakkaisi puhumasta vaikeasta ja kipeästä aiheesta, ajattelisin parisuhteessamme olevan perustavanlaatuista vikaa luottamuksessa, kunnioittamisessa, rakkaudessa ja kommunikaatiossa. 

Kyllä me puhumme asiasta, ihan avoimesti. Säännöllisin väliajoin tuon asian esille, sitten mies tsemppaa hetken, tekee ehkä jonkun puolihuolimattoman aloitteen mikä johtaa siihen "kerran-kuussa" seksiin, sitten taas palaamme takaisin lähtöruutuun.

Oletteko sopineet jotain konkreettista, jotain mistä miehen on helppo pitää kiinni? Yksi tapa on vaikka sopia, että kerran viikkoon on ns. "hellittelyilta". Silloin ei harrasteta seksiä vaan katsellaan sängyssä vaikka leffa, silitellään toisia, hassutellaan, herkutellaan jne. Meillä ainakin vapautti kun tiesi, että sai koskea toiseen vaikka kuinka paljon mutta ei tarvinnut harrastaa seksiä.

Meillä on tosi paljon läheisyyttä, joka ilta katsomme telkkaria sängyssä sylikkäin, mies myös halailee ja pussailee paljon joten ei tuosta paljon ole apua. Läheisyyttä on niin paljon, että minun on ajoittain välteltävä sitä. Turhauttaa entistä enemmän, kun itsellä on haluja, mutta koskettelu ei kuitenkaan johda seksiin.

No sopikaa sitten, että esimerkiksi joka toinen viikonloppu tiettynä iltana yritätte harrastaa seksiä. Toinen juttu on myös hyväksyä se, että olet yhdessä miehen kanssa, jolle riittää vähemmän seksiä tai että täysin spontaania seksiä ei välttämättä teillä enää harrasteta. Itse en pysty spontaaniin seksiin vaan tarvin aikaa "sulatella" asiaa. En niin välitä seksistä ja mieheni on joutunut hyväksymään ajatuksen, että meillä kyllä on seksiä mutta sitä on harvemmin kuin hän haluaisi (useammin kuin itse haluaisin) ja minua ei oikeastaan pysty sytyttämään vaan sen täytyy lähteä itsestäni ja tarvitsen siihen aikaa. Ehkä teillä on vähän sama tilanne toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Plää plää meillä seksiä ehkä 3 kertaa kuussa, mut parisuhde mitä mainion <3 toki meillä kummallakin alhainen libido ja kumpikaan ei koskaan sano ei. Toki toinen ei ehdotakkaan jos toinen on vaikkapa sairaana tms :)

Ja taas. Se ongelma on silloin, kun halujen erot ovat liian isot. Jos kumpikaan ei ikinä halua seksiä, niin se on ihan ok. Mutta jos toinen haluaa ja toinen ei, niin silloin suhde on taputeltu.

Vierailija kirjoitti:

Nää, ei se elämä ole pelkkää parisuhdeseksiä, Mä saan orgasmin helposti itse ja teenkin sen monta krt viikossa. Mies haluaa kyllä seksiä, mutta laukeaa alle minuutissa, joten se ei tyydytä minua.

Mutta mies on muuten hyvä mies, elämänkumppani ja parasta mahdollista seuraa. Miksi ihmeessä rikkoisin perheemme tuollaisesta syystä?

Tässä on se ero, että miehesi kuitenkin haluaa sinua ja mahdollisesti voisi kehittyäkin asiassa, mutta ilmeisesti sinä haluat voimia vain patjana.

Mutta jos toisen himot ja halut ovat täysin kateissa, niin silloin ollaan ongelmissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos mies on kaikilla muilla tavoin täydellinen kumppani? En usko, että löytäisin parempaa miestä, jonka kanssa tehdä lapset. Seksin vähäisyys kyllä häiritsee, mutta ehkä totun siihen vielä.

Miehen tärkein tehtävä on antaa naiselle seksiä. Et tule tottumaan. Ap

Voin ihan kokemuksesta sanoa, että kyllä siihen tottuu. Muutama kuukausi ilman eikä enää kauheasti tunnu. Henkisellä puolella se pahempaa on, mutta siihenkin oppii. Erota toki vois, mutta kun muuten menee ihan ok niin miksi. Lisäksi lapsille meidän ero olis kova pala. Voiko sitä omat lapsensa pistää kahden kodin rumbaan vain oman seksinsä tähden. Ainakaan toistaiseksi en voi. Eikä se ero edes takaisi, että saisin seksiä tämän enempää. Nyt sitä sentään saa kerran-pari vuodessa, lapsilla on yksi koti. Lisäksi onhan tuo mies tässä jakamassa muilta osin tätä elämää ja vastuuta.