Yksinäisyys oma valinta
http://www.iltalehti.fi/mieli/2015111920694917_md.shtml
Miehet valittelevat, kun ovat yksinäisiä, sillä eivät viitsi pitää yhteyttä - erityisesti perheelliset/pariutuneet ja sittemmin eronneet. Artikkeli käsettelee vain miehiä, mutta uskon saman koskevan naisiakin. Ihmiset menevät naimisiin, hankkivat perheen ja luulevat, että onni ja idylli kestää ikuisesti. Eivät enää viitsi pitää ystäviinsä (usein lapsettomiin/sinkkuihin) yhteyttä ja huomaavat yht'äkkiä oman elämänkäännöksen myötä jääneensä yksinäisiksi. Minun mielestäni se on ihan oikein. Jos ei osaa heti alkuun arvostaa ystävyyssuhteita ja kontakteja, ei sitä myöskään ansaitse myöhemmin.
Itse olen lapseton, reilu parikymppinen sinkku ja jo nyt on erottunut jyvät akanoista niin sanotusti. Olen itsekin ollut pitkässä parisuhteessa, mutta en koskaan hylännyt ystäviäni enkä järjestänyt naurettavia "couples night"-illanistujaisia. Tiiviiseen ystäväpiiriini kuuluu niin sinkkuja kuin perheen perustaneitakin. Osa tutuista ja kavereista on karsiutunut täysin pois. Kaikki jäljelle jääneistä ottavat toisensa huomioon ja perheellisetkin pystyvät lähtemään kahville/illanviettoon/reissuun yms ihan ilman niitä lapsiakin. Ne pariskunnat ja perheelliset, jotka kykenevät pitämään yhteyttä ystäviinsä, ovat jopa sanoneet, että se on ihan itsestä kiinni. Ei se perhe-elämä niin kiireistä tai vaativaa ole (yhdellä ystävälläni on jopa erityislapsi), että se menisi ystävyyssuhteiden edelle. Ystäväthän ovat juurikin avuksi ja tukena. Suurin ongelma on, että jotkut pariutuneet/perheelliset heittäytyvät ylimielisiksi ja luulevat olevansa "parempia ihmisiä", kun ovat löytäneet kumppanin tai saaneet lapsia. Sitten alkaa se tahallinen jankkaaminen ja kyseleminen muiden lapsentekosuunnitelmista ja lapsettomien/sinkkujen vähättely ("teillä on niin paljon aikaa, ei teillä varmaa ole mitään tekemistä", "mihin teidän illat kuluu kun ei oo lapsiakaan". Ihan niinkuin lapsettomien aika ei kuluisi työhön, harrastuksiin, opiskeluun, vastuuhommiin, vapaa-ajan aktiviteetteihin..). Ja sitten myöhemmin salaa ovat katkeria, kun kaverit vielä reissaavat ja nauttivat elämästä vapaina - kun oma parisuhde alkaa rakoilla ja karu arki iskee vasten kasvoja.
Ja sitten vielä vähän sivu aiheen: tiedän joitain nuoria, parisuhteessa olevia miehiä, jotka suhtautuvat hyvin tylysti moniin ihmisiin, erityisesti naispuolisiin. Esim. yliopistossa olen törmännyt paljon siihen ilmiöön, että pariutuneet miehet eivät uskalla tai halua puhua muille naisille (siis ihan arkipäiväisissä tilanteissa, esim. kurssilla), joskus ovat jopa hyvin töykeitä ja jotenkin pyrkivät korostamaan omaa naistaan ja parisuhdettaan. Onko kyse tosiaan vain ylpistymisestä ("olen saanut vihdoinkin naisen ja aion pitää siitä kiinni, haistakaa ** kaikki muut naiset, jotka hylkäsitte minut") vai onko takana kenties mustasukkainen nainen ("en voi puhua tai olla ystävällinen muille naisille, koska oma naiseni saa mustasukkaisuuskohtauksen")?? Nämä miehet ovat myös niitä, jotka eivät ikinä osallistu mihinkään tapahtumiin tai vapaa-ajanviettoon. He ovat huonosti ryhmäytyneet, vaikka sosiaalisia lahjoja ja potentiaalia olisi. Heillä on kaikista verkostoitumismahdollisuuksista huolimatta hyvin pieni läheispiiri.
Kommentit (26)
En jaksanut lukea loppuun mutta ajattelin vain sanoa ettei yksinäisyys ole oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea loppuun mutta ajattelin vain sanoa ettei yksinäisyys ole oma valinta.
On, jos yksinäisyyden taustalla on esim. puutteelliset sosiaaliset taidot ja kyvyttömyys ottaa vastuu omasta seuraelämästä.
Ihmissuhteet eivät tipahda taivaasta, vaan niiden eteen tulee tehdä töitä.
Joskus nuorena ja viattomana vaihdoin työpaikan naisen kanssa puhelinnumerot ja ajattelin, että jos joskus tulee jotain työasiaa, niin on hyvä soittaa. Naiseni kun vahingossa löysi tämän numeron, niin sai kilarit ja haukkui minut pystyyn siitä, että sillä naisella on taka-ajatuksia. No koita siinä sitten olla luontevasti ystävää ;) Mies
Senkun kotkotat ja kaakatat kavereittes kans. Aivan sama mitä mieltä oot.
Loppuu se liito pinnaltakin joskus ja hyvä niin. Saattaa aiheuttaa aivotoimintaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea loppuun mutta ajattelin vain sanoa ettei yksinäisyys ole oma valinta.
On, jos yksinäisyyden taustalla on esim. puutteelliset sosiaaliset taidot ja kyvyttömyys ottaa vastuu omasta seuraelämästä.
Ihmissuhteet eivät tipahda taivaasta, vaan niiden eteen tulee tehdä töitä.
Kaikesta erimieltä. Edelleenkään jotkut eivät ymmärrä, että ne hyvän päivän tutut eivät korvaa kunnon suhdetta.
Onko pikaviestittely somessa jo johtanut siihen, ettei paria vähän pidempää kappaletta jakseta lukea?
Aloittajan kirjallinen ilmaisu ei kyllä parasta mahdollista ole, mutta luettavaa kuitenkin. Ei minusta kovin kiva, että kommentoidaan aloittaen: "En jaksanut lukea, mutta... "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea loppuun mutta ajattelin vain sanoa ettei yksinäisyys ole oma valinta.
On, jos yksinäisyyden taustalla on esim. puutteelliset sosiaaliset taidot ja kyvyttömyys ottaa vastuu omasta seuraelämästä.
Ihmissuhteet eivät tipahda taivaasta, vaan niiden eteen tulee tehdä töitä.
Kaikesta erimieltä. Edelleenkään jotkut eivät ymmärrä, että ne hyvän päivän tutut eivät korvaa kunnon suhdetta.
Se, että sinä et kykene halustasi huolimatta luomaan syvällisiä ihmissuhteita juuri on yksi merkki huonoista sosiaalisista taidoista.
Otapa oma elämä haltuusi ja paranna itseäsi, taitojasi ja asennettasi niin tilanteesi on huimasti parempi parin vuoden kuluttua. Useimmiten sinun kaltaisesi valittajat eivät ole tehneet juuri mitään konkreettista sen eteen, että saavuttaisi haluamiaan asioita :) Toki voit kumota oletukseni listaamalla viestiisi kaikki ne keinot, joita olet kokeillut viimeisten kuluneiden 12 kk aikana. Odotan mielenkiinnolla!
Tää on niitä how do you do little dildo tyyppejä.
Hampaat ja ikenet irvessä vääntää hymyä ja nyökyttelee.
Vierailija kirjoitti:
Onko pikaviestittely somessa jo johtanut siihen, ettei paria vähän pidempää kappaletta jakseta lukea?
Aloittajan kirjallinen ilmaisu ei kyllä parasta mahdollista ole, mutta luettavaa kuitenkin. Ei minusta kovin kiva, että kommentoidaan aloittaen: "En jaksanut lukea, mutta... "
Aloittajan kirjoitti 3 eri aihetta yhteen aloitukseen. Olisiko voinut miettiä, että mistä haluaa keskustella, ennenkuin lataa kaiken aivotoimintansa yhteen aloitukseen. Mies
Ystävyyden näkökulmasta olen samaa mieltä. Minulla on paljon hyviä ystäviä ja kavereita ja jokaisen kestävän suhteen olen joutunut tekemään töitä. Jos en olisi ikinä heidän eteensä mitään tehnyt, niin tuskin olisivat elämässäni.
Romanttisen suhteen näkökulmasta olen taas erimieltä. Ihmisillä on eri "syitä" olla sinkkuna, toiset on ehkä itsestä lähtöisin ja toiset ei. Minä en ole löytänyt rakasta itselleni, vaikka kuinka olen etsinyt. Omasta valinnasta ei siis voi puhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea loppuun mutta ajattelin vain sanoa ettei yksinäisyys ole oma valinta.
On, jos yksinäisyyden taustalla on esim. puutteelliset sosiaaliset taidot ja kyvyttömyys ottaa vastuu omasta seuraelämästä.
Ihmissuhteet eivät tipahda taivaasta, vaan niiden eteen tulee tehdä töitä.
Kaikesta erimieltä. Edelleenkään jotkut eivät ymmärrä, että ne hyvän päivän tutut eivät korvaa kunnon suhdetta.
Se, että sinä et kykene halustasi huolimatta luomaan syvällisiä ihmissuhteita juuri on yksi merkki huonoista sosiaalisista taidoista.
Otapa oma elämä haltuusi ja paranna itseäsi, taitojasi ja asennettasi niin tilanteesi on huimasti parempi parin vuoden kuluttua. Useimmiten sinun kaltaisesi valittajat eivät ole tehneet juuri mitään konkreettista sen eteen, että saavuttaisi haluamiaan asioita :) Toki voit kumota oletukseni listaamalla viestiisi kaikki ne keinot, joita olet kokeillut viimeisten kuluneiden 12 kk aikana. Odotan mielenkiinnolla!
Ei tarvitse parantaa mitään, koska mitään parannettavaa ei ole. Edelleenkään hyvänpäivän tutut eivät määritä elämääni. Elämä on aina kotona. Voisin siis saavuttaa sinun haluamia asioita, mutta en mitään mitä minä itse haluan, joten taidan jättää väliin.
Mitähän keinoja tähän pitäisi listata asioista joita en halua tehdä. Juu en ole käynyt golffaamassa viimeiseen 12 kuukauteen, ja sinä ehdotat minulle golffaamista.
Onko mielenkiintosi nyt täytetty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea loppuun mutta ajattelin vain sanoa ettei yksinäisyys ole oma valinta.
On, jos yksinäisyyden taustalla on esim. puutteelliset sosiaaliset taidot ja kyvyttömyys ottaa vastuu omasta seuraelämästä.
Ihmissuhteet eivät tipahda taivaasta, vaan niiden eteen tulee tehdä töitä.
Kaikesta erimieltä. Edelleenkään jotkut eivät ymmärrä, että ne hyvän päivän tutut eivät korvaa kunnon suhdetta.
Se, että sinä et kykene halustasi huolimatta luomaan syvällisiä ihmissuhteita juuri on yksi merkki huonoista sosiaalisista taidoista.
Otapa oma elämä haltuusi ja paranna itseäsi, taitojasi ja asennettasi niin tilanteesi on huimasti parempi parin vuoden kuluttua. Useimmiten sinun kaltaisesi valittajat eivät ole tehneet juuri mitään konkreettista sen eteen, että saavuttaisi haluamiaan asioita :) Toki voit kumota oletukseni listaamalla viestiisi kaikki ne keinot, joita olet kokeillut viimeisten kuluneiden 12 kk aikana. Odotan mielenkiinnolla!
Niin, tai sitten kuten minulla, sosiaalisissa taidoissa ei ole mitään vikaa, mutta kuuntelin koko lapsuuden ja nuoruuden äitini paasausta siitä, kuinka yksikään suhde ei tule ikinä kestämään, kukaan ei minua katsele koko elämää, miehet jättää kuitenkin, teen mitä tahansa niin jään yksin... The list goes on. Heitäpä lonkalta, olenko sinkku vai en?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea loppuun mutta ajattelin vain sanoa ettei yksinäisyys ole oma valinta.
On, jos yksinäisyyden taustalla on esim. puutteelliset sosiaaliset taidot ja kyvyttömyys ottaa vastuu omasta seuraelämästä.
Ihmissuhteet eivät tipahda taivaasta, vaan niiden eteen tulee tehdä töitä.
Kaikesta erimieltä. Edelleenkään jotkut eivät ymmärrä, että ne hyvän päivän tutut eivät korvaa kunnon suhdetta.
Se, että sinä et kykene halustasi huolimatta luomaan syvällisiä ihmissuhteita juuri on yksi merkki huonoista sosiaalisista taidoista.
Otapa oma elämä haltuusi ja paranna itseäsi, taitojasi ja asennettasi niin tilanteesi on huimasti parempi parin vuoden kuluttua. Useimmiten sinun kaltaisesi valittajat eivät ole tehneet juuri mitään konkreettista sen eteen, että saavuttaisi haluamiaan asioita :) Toki voit kumota oletukseni listaamalla viestiisi kaikki ne keinot, joita olet kokeillut viimeisten kuluneiden 12 kk aikana. Odotan mielenkiinnolla!
Niin, tai sitten kuten minulla, sosiaalisissa taidoissa ei ole mitään vikaa, mutta kuuntelin koko lapsuuden ja nuoruuden äitini paasausta siitä, kuinka yksikään suhde ei tule ikinä kestämään, kukaan ei minua katsele koko elämää, miehet jättää kuitenkin, teen mitä tahansa niin jään yksin... The list goes on. Heitäpä lonkalta, olenko sinkku vai en?
Eli annat ulkopuolisen ihmisen määritellä mielipiteesi. Sinulle sopii sama mitä sanoin aiemmin: korjaa asenteesi, selviä traumasi ja vahvista itsetuntoasi.
Nyt esität uhria elämässäsi etkä käyttäydy kuten omista valinnoistaan vastuussa oleva kypsä aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea loppuun mutta ajattelin vain sanoa ettei yksinäisyys ole oma valinta.
On, jos yksinäisyyden taustalla on esim. puutteelliset sosiaaliset taidot ja kyvyttömyys ottaa vastuu omasta seuraelämästä.
Ihmissuhteet eivät tipahda taivaasta, vaan niiden eteen tulee tehdä töitä.
Kaikesta erimieltä. Edelleenkään jotkut eivät ymmärrä, että ne hyvän päivän tutut eivät korvaa kunnon suhdetta.
Se, että sinä et kykene halustasi huolimatta luomaan syvällisiä ihmissuhteita juuri on yksi merkki huonoista sosiaalisista taidoista.
Otapa oma elämä haltuusi ja paranna itseäsi, taitojasi ja asennettasi niin tilanteesi on huimasti parempi parin vuoden kuluttua. Useimmiten sinun kaltaisesi valittajat eivät ole tehneet juuri mitään konkreettista sen eteen, että saavuttaisi haluamiaan asioita :) Toki voit kumota oletukseni listaamalla viestiisi kaikki ne keinot, joita olet kokeillut viimeisten kuluneiden 12 kk aikana. Odotan mielenkiinnolla!
Niin, tai sitten kuten minulla, sosiaalisissa taidoissa ei ole mitään vikaa, mutta kuuntelin koko lapsuuden ja nuoruuden äitini paasausta siitä, kuinka yksikään suhde ei tule ikinä kestämään, kukaan ei minua katsele koko elämää, miehet jättää kuitenkin, teen mitä tahansa niin jään yksin... The list goes on. Heitäpä lonkalta, olenko sinkku vai en?
Minkä ikäinen olet?
Yksinäisyys on yleensä joko juuri itseaiheutettua tai sitten vain ihan puhtaasti paskaa mäihää.
Itseaiheutettua ovat juuri nämä, jotka eivät edes pyynnöistä huolimatta lähde mihinkään, eivät pidä yhteyttä tai muuten vain eristäytyvät.
Paskaa mäihää puolestaan ovat suurimmilta osin ne, jotka eivät löydä romanttista intressiä, vaikka olisivat ihan mukavia perusjamppoja. Kohdalle ei ole vain sattunut oikeanlaista ihmistä: Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Loppujen lopuksi elämässä asiat menee tietyllä tavalla usein ihan sattumalta.
Voi itku taas. :( Oi empatia, missä olet? Toki omaan yksinäisyyteensä voi vaikuttaa monella tavalla, mutta onpa taas hitusen ajattelematonta syyllistää kaikkia täysin omasta tilanteestaan. Taustatekijöitä ja tarinoita on niin monia! Itse en onnekseni ole yksinäinen, mutta tunnen pari siitä kärsivää ihmistä... Kaikki tukeni teille, yksinäiset! <3
Ihme sosiaalisen elämän ylistyspuhe.
Silloin kun saan perheestä vapaata, vietän se ihan yksin ja lataan akkuja...en tosiaan järjestä mitään sosiaalista niihin päiviin, päinvastoin yritän saada töistäkin vapaata ettei tarvitse nähdä kuin korkeitaan kaupan kassa.
Mutta sinänsä ihan asiaa, jos niitä kavereita haluaa nähdä, se onnistuu jos niin haluaa.
Monta kertaa paikkakuntaa vaihtaneena voin kertoa, että ei se yksinäisyys todellakaan ole oma valinta. Ihmiset on kiireisiä, jo sovittuja tapaamisia perutaan viimehetkellä eikä ihmisiä kiinnosta niin kyllä sitä yksin joutuu paljon kotona viettämään aikaa, vaikka mielellään juttelisi vaikka naapurin mummolle. Mutta kun senkin on hänen omaisensa kieltäneet.
Vierailija kirjoitti:
Senkun kotkotat ja kaakatat kavereittes kans. Aivan sama mitä mieltä oot.
Loppuu se liito pinnaltakin joskus ja hyvä niin. Saattaa aiheuttaa aivotoimintaa...
Oletko sä se katkera joka luulee, että kaikki muutkin on katkeria?
En jaksanut lukea, mutta olen kanssasi erimieltä. Nimittäin ne hyvän päivän tutut on elämän rinnalla aivan yhdentekeviä ja minulle on aivan sama onko niitä tuttuja vai ei. Minulle elämä on aina kotona.