Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Luokkaerot kielenkäytössä
18.11.2015 |
Kyllä vaan kummasti ihmisten taustat käy ilmi kielenkäytöstä. Omassa lähipiirissäni en voisi kuvitella puhuttavan penskoista tai varsinkaan pennuista, mutta Facebookin mammaryhmissä tämä tuntuu olevan kovinkin yleistä jopa näennäisesti koulutetun väen keskuudessa.
Kommentit (83)
En ole elämänkoululainen ja siksi en osaa ottaa huomioon muita ihmisiä ihmisinä, vaan he ovat minulle, oikeammin koulutetulle, eivät edes ihmisiä vaan pthyi elämänkoululaisia. Olen parempi koska MIIIINÄÄÄ sanon niin minä minä minä minä minä ahh kuinka ihanaa minä.
Tietenkin oma elämä olisi suotavaa näille kielipoliisi surkimuksille, mutta minkä sille voi he ovat itsensä(minä), kanssa päivittäin sääliksi käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä luokkaerot näkyvät kielessä, puheessa ja kirjoituksessa. Alemman luokkatason ihmiset muodostavat huonoja lauseita ja sanavarasto on kovin pieni (niin puheessa kuin kirjoittaessa). Ja tämä on suoraa seurausta huonosta koulutuksesta (ja oppimisesta). Omassa lähipiirissänikin on joitain, jotka tietävät hyvin vähän sivistyssanoja ja synonyymeja. Aikuisille ihmisille pitää jopa selittää jotain ihan yleiseen sivistykseen kuuluvaa asiaa. Tämä toki ei enää liity kielenkäyttöön, mutta on osa tätä alemman luokan ja huono-osaisuuden piirrettä. Ylempi- ja keskiluokkaiset eivät suinkaan puhu kirjakieltä tai viilaa pilkkua. He kuitenkin osaavat käyttää suomenkieltä monipuolisesti, huumorintaju on edistyksellisempää, nokkelampaa ja sivistyksellistä. Alempiluokkaiset eivät usein ymmärrä näitä vitsejä. Ei voi sanoa, että alempiluokkaisilla olisi huonompi huumorintaju - heillä ei vain ole kielellisiä edellytyksiä ymmärtää. Koulutetut, ylemmän luokan ihmiset ovat siis paljon monipuolisempia puhe- ja arkikielessäänkin. Tämän huomaa pienistäkin sanavalinnoista ja lauseenmuodostuksesta. Eikä tähän liity millään tavalla nuorison nettislangi tai sukupolvien väliset kielierot. Ei edes maantieteelliset erot tai murteet. Kyse on jostain paljon laajemmasta.
Olen huumoriasiasta täysin eri mieltä. Oon maisteri koulutusta vastaamattomassa työssä, suurin osa kollegoista on mitä vaan merkonomista ehkä toiseen maisteriin. No, en ole kyllä havainnut heillä minkäänlaista huumorin edistyksettömyyttä (jos nää uussanat kerran sallitaan). Ainoa paikka, mistä kaikenkirjavassa työhistoriassani muistan huumorin kapeutta, oli eräs oman alan pieni yhteisö, jota moni pitäisi päällepäin kovinkin akateemisena ja suorastaan sivistyksen kehtona. Tai ehkä se oli sitten niin hienovaraista ja kaikki tyylikkäästi hihittelivät vain sisällään että mun nousukaspersoonaltani jäi mokoma ihan tajuamatta? Huumori on kiinni vaan avarakatseisuudesta ja tietynlaisesta nopeudesta, jotka liittyy yhtä lailla persoonaan kuin koulutukseen tai "luokkaan".
Vierailija kirjoitti:
Pentu oli huono esimerkki, koska se on vain savolaista huumoria. (Hellittelymuoto pennusta on "pentunen.") Muuten olet oikeassa.
Suomeen on syntymässä luokkayhteiskunta, jossa taustan näkee hetkessä puhetavasta ja käytöksestä. Alimman, työväenluokan/toimeentulotuella elävän luokan tunnusmerkkejä ovat v-sanan käyttö missä tahansa tilanteessa (jopa pomolle puhuessa), ja nuoremmilla sukupolvilla omituiset "öööö", "ääääää" jne. ääntelyt, joilla ei ole järkevää merkitystä. Tuossa yhteiskuntaluokassa ei osata puhua suomea kieliopin mukaisesti, ja seassa alkaa olemaan vaikutteita maahanmuuttajien puhetavasta. Käytös on aina hysteeristä, ja nuoret tytöt kirkuvat ilman syytä. Selvin tunnusmerkki tuolla luokalla on vaikeus kirjoittaa yhdysssanat oikein, tunnetuin esimerkki tästä on elämän koulu.
Keskiluokassa on vielä vähän enemmän kielellistä osaamista, ja käyttäytyminen on normaalia esimerkiksi työpaikoilla. Vapaa-ajalla sitten menee välillä rellestämiseksi. Asioiden arvot mitataan rahassa.
Akateeminen yläluokka on erottautunut jo monen sukupolven ajan kirjakieltä käyttämällä. Akateemisiin piireihin on turha yrittää, ellei puhu jatkuvasti tarkkaa kirjakieltä. Käyttäytyminen ei ole yläluokassakaan aina sivistynyttä, mutta pukeutuminen on. Siellä ei näe leggingsejä eikä suoristettuja värjättyjä hiuksia tai muita työväenluokkaisen kuluttamisen merkkejä. Sivistys ja henkiset arvot menevät rahan edelle, siksi on olemassa myös akateemista köyhälistöä.
Lähitulevaisuudessa saattaa syntyä vielä näitäkin alempi yhteiskuntaluokka, jos maahanmuuttajien joukossa on paljon pelkän peruskoulun käyviä lähes kielitaidottomia ihmisiä, jotka keskittyvät elämässään ainoastaan suurperheen perustamiseen, ja elävät joko matalapalkkatöillä, puuhasteluilla tai tukirahoilla. Tämä on pelkkätosiasia. Jos pakolaiskriisi jatkuu, huonosti suomalaista koululaitosta hyödyntäneiden aikuisten määrä kasvaa nopeasti.
Nyt kyllä oli niin yleistävää roskaa etten sanotuksi saa. Itseäni lähinnä huvittavat nämä, jotka kokevat niin suurta ylemmyyttä opeteltuaan tietyn puhetavan tai sivistyssanan joka oikeuttaa yläluokan titteliin. Ei se puhetyyli, vaan se puheen sisältö. Vaikka sekä kirjoittaisit, että puhuisit yhdys______sana_____virheitä. Keskustelukulttuurin oppii kotona. Ihan samoin kuin kasvojen mimiikan. "Ilmeettömillä vanhemmilla on ilmeettömät lapset".
Se on tietysti eri asia, jos ihminen on oikeasti keskivertoa tyhmempi ja sanojen, saati järkevien lauseiden muodostaminen on vaikeaa. Nämä sitten erikseen, ja huomautettakoon, että ovat melko marginaaliryhmää.
Se o elämäm koulu exä ees osaa kirjottaa?!!
Kyllähän minä sen toki tiesin, halusin vain tällä pienellä esimerkillä tuoda anekdootinomaisesti esiin sen tosiasian, että kielenkäyttö on kulttuuristen konventioiden sanelemaa. Siksi teemme paljon päätelmiä toistemme sosiaalisista positioista vain pienten lauselmien nojalla.
Et mikä mää ny sit oon? Käytän sanoja pentu, v'ttu ja konstruktio jokapäiväisessä elämässäni. Yhdestä täplästä ei vielä paljon tiedä, kolmestakymmenestä voi veikata leopardia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä luokkaerot näkyvät kielessä, puheessa ja kirjoituksessa. Alemman luokkatason ihmiset muodostavat huonoja lauseita ja sanavarasto on kovin pieni (niin puheessa kuin kirjoittaessa). Ja tämä on suoraa seurausta huonosta koulutuksesta (ja oppimisesta). Omassa lähipiirissänikin on joitain, jotka tietävät hyvin vähän sivistyssanoja ja synonyymeja. Aikuisille ihmisille pitää jopa selittää jotain ihan yleiseen sivistykseen kuuluvaa asiaa. Tämä toki ei enää liity kielenkäyttöön, mutta on osa tätä alemman luokan ja huono-osaisuuden piirrettä. Ylempi- ja keskiluokkaiset eivät suinkaan puhu kirjakieltä tai viilaa pilkkua. He kuitenkin osaavat käyttää suomenkieltä monipuolisesti, huumorintaju on edistyksellisempää, nokkelampaa ja sivistyksellistä. Alempiluokkaiset eivät usein ymmärrä näitä vitsejä. Ei voi sanoa, että alempiluokkaisilla olisi huonompi huumorintaju - heillä ei vain ole kielellisiä edellytyksiä ymmärtää. Koulutetut, ylemmän luokan ihmiset ovat siis paljon monipuolisempia puhe- ja arkikielessäänkin. Tämän huomaa pienistäkin sanavalinnoista ja lauseenmuodostuksesta. Eikä tähän liity millään tavalla nuorison nettislangi tai sukupolvien väliset kielierot. Ei edes maantieteelliset erot tai murteet. Kyse on jostain paljon laajemmasta.
Olen huumoriasiasta täysin eri mieltä. Oon maisteri koulutusta vastaamattomassa työssä, suurin osa kollegoista on mitä vaan merkonomista ehkä toiseen maisteriin. No, en ole kyllä havainnut heillä minkäänlaista huumorin edistyksettömyyttä (jos nää uussanat kerran sallitaan). Ainoa paikka, mistä kaikenkirjavassa työhistoriassani muistan huumorin kapeutta, oli eräs oman alan pieni yhteisö, jota moni pitäisi päällepäin kovinkin akateemisena ja suorastaan sivistyksen kehtona. Tai ehkä se oli sitten niin hienovaraista ja kaikki tyylikkäästi hihittelivät vain sisällään että mun nousukaspersoonaltani jäi mokoma ihan tajuamatta? Huumori on kiinni vaan avarakatseisuudesta ja tietynlaisesta nopeudesta, jotka liittyy yhtä lailla persoonaan kuin koulutukseen tai "luokkaan".
Huumorintaju, se että "leikkaa", on yksi älykkyyden muodoista.
Itse olen jutuiltani mieluummin elämän kantapääyli opiston mais teriprimu, kuin rautakanki perseessä, naama jännittyneelle virneelle viritettynä istuva, itseään parempana pitävä kusilutka kullihylje.
tissit, pillu, perse, kakkakikkelis, muna, emmerdale, hottikset, viina ja karjalalippis, en oo gynekologi mutta voin vilkaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se o elämäm koulu exä ees osaa kirjottaa?!!
Kyllähän minä sen toki tiesin, halusin vain tällä pienellä esimerkillä tuoda anekdootinomaisesti esiin sen tosiasian, että kielenkäyttö on kulttuuristen konventioiden sanelemaa. Siksi teemme paljon päätelmiä toistemme sosiaalisista positioista vain pienten lauselmien nojalla.
Et mikä mää ny sit oon? Käytän sanoja pentu, v'ttu ja konstruktio jokapäiväisessä elämässäni. Yhdestä täplästä ei vielä paljon tiedä, kolmestakymmenestä voi veikata leopardia.
Suoraan kysymykseen suora vastaus: olet pseudofiksu idiootti.
Itse en kyllä ikinä käyttäisi muija sanaa kenestäkään, ketä kunnioittaisin täysin. Muija menee samaan luokkaan kuin ämmä tai akka, vähän halventavia nimityksiä kaikki. Turussa siis asun, ja olen kyllä huomannut, että muija -sanaa käytetään useinkin. Itse pidän sitä kuitenkin alatyylisenä. Pentu, kakara, penska tai kersa kaikki kuuluu myös alayyliin, enkä ikinä puhuisi tuttavien lapsista niillä nimillä. Jotain naapurin viisi tuntia putkeen parkunutta ärsyttävää kakaraa kutsuisin juurikin näillä nimillä. Tämä kuitenkin edellisistä kommenteista päätellen riippuu murteista. Itse saattaisin puhua nätisti lapsien lisäksi muksuista. Lieneekö se sitten turun murretta. En kuulu mielestäni mihinkään yhteiskuntaluokkaan vaan olen ihan tavallinen kaunista kieltä arvostava köyhä opiskelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en kyllä ikinä käyttäisi muija sanaa kenestäkään, ketä kunnioittaisin täysin. Muija menee samaan luokkaan kuin ämmä tai akka, vähän halventavia nimityksiä kaikki. Turussa siis asun, ja olen kyllä huomannut, että muija -sanaa käytetään useinkin. Itse pidän sitä kuitenkin alatyylisenä. Pentu, kakara, penska tai kersa kaikki kuuluu myös alayyliin, enkä ikinä puhuisi tuttavien lapsista niillä nimillä. Jotain naapurin viisi tuntia putkeen parkunutta ärsyttävää kakaraa kutsuisin juurikin näillä nimillä. Tämä kuitenkin edellisistä kommenteista päätellen riippuu murteista. Itse saattaisin puhua nätisti lapsien lisäksi muksuista. Lieneekö se sitten turun murretta. En kuulu mielestäni mihinkään yhteiskuntaluokkaan vaan olen ihan tavallinen kaunista kieltä arvostava köyhä opiskelija.
Tämä lienee myös ikäseikka. Oman ikäisen, noin kolmikymppiset, käyttävät muijaa niin vaimosta kuin yleisestikin naisista. Tähän ei siis sisälly mitään ilkeilyä, sama kuin jotain poikaa sanottaisiin jätkäksi. Olen tosin huomannut hieman iäkkäämpien rouvien kakovan rusinat pullasta henkeensä kun tätä sanaa käyttää.
Pentu, muksu, vekara tms. en koe loukkaavana, lähinnä yhteydessä missä sanaa käytetään ja miten, tekee sen haukkumasanaksi. Vähän kuin mustalainen, voit käyttää neutraalisti tai haukkumasanana.
Kersa on kyllä jotenkin, no, en pidä. Makuasioita.
Vierailija kirjoitti:
En ole elämänkoululainen ja siksi en osaa ottaa huomioon muita ihmisiä ihmisinä, vaan he ovat minulle, oikeammin koulutetulle, eivät edes ihmisiä vaan pthyi elämänkoululaisia. Olen parempi koska MIIIINÄÄÄ sanon niin minä minä minä minä minä ahh kuinka ihanaa minä.
Tietenkin oma elämä olisi suotavaa näille kielipoliisi surkimuksille, mutta minkä sille voi he ovat itsensä(minä), kanssa päivittäin sääliksi käy.
Minä ä olen viisaampi minä ää minä ä minä ää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttävää ymmärtämättömyyttä on kyllä pitää pentua rumana sanana, kuten edellä jo perusteltiinkin! Koulutuksesta on apua myös kielen vivahteiden tajuamisessa.
[/quote]
Ai pentuko on vain mukavan huoletonta kielenkäyttöä? En voi sille mitään mutta minulle se vain on ihan kammottavan rumasti sanottu.[/quote]
Ei se ole rumasti sanottu, päinvastoin. Pennuista ja kakarista puhutaan kun kyseessä ovat ihastuttavat ja hyvät lapset, joiden olemassaoloon ei haluta kiinnittää kateellisten voimien huomiota. Pennut ja kakarat ovat omia, minun ja meidän, rakkaita ja arvostettuja yhteisönsä osasia. "Lapsi" taas on yleissana, johon ei sisälly sidettä itseen, minuun. Se on sana, jota täytyy korrektisti käyttää naapurin jälkikasvusta, siitä, jota kukaan ei taatusti heiltä kadehdi. "Lapsi" on päiväkodintädin, opettajan ja sosiaalitoimen huolehtima...[/quote]
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää ymmärtämättömyyttä on kyllä pitää pentua rumana sanana, kuten edellä jo perusteltiinkin! Koulutuksesta on apua myös kielen vivahteiden tajuamisessa.
Ai pentuko on vain mukavan huoletonta kielenkäyttöä? En voi sille mitään mutta minulle se vain on ihan kammottavan rumasti sanottu.
Ei se ole rumasti sanottu, päinvastoin. Pennuista ja kakarista puhutaan kun kyseessä ovat ihastuttavat ja hyvät lapset, joiden olemassaoloon ei haluta kiinnittää kateellisten voimien huomiota. Pennut ja kakarat ovat omia, minun ja meidän, rakkaita ja arvostettuja yhteisönsä osasia. "Lapsi" taas on yleissana, johon ei sisälly sidettä itseen, minuun. Se on sana, jota täytyy korrektisti käyttää naapurin jälkikasvusta, siitä, jota kukaan ei taatusti heiltä kadehdi. "Lapsi" on päiväkodintädin, opettajan ja sosiaalitoimen huolehtima...
Ei se ole ymmärtämättömyyttä, jos jollakin alueella käytetään samaa sanaa eri tarkoituksella kuin omallasi. Sen sijaan tuo "mä tiedän niin kaikkien pitäis siis tietää niinku ööö" on "Järkyttävää ymmärtämättömyyttä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää ymmärtämättömyyttä on kyllä pitää pentua rumana sanana, kuten edellä jo perusteltiinkin! Koulutuksesta on apua myös kielen vivahteiden tajuamisessa.
Ai pentuko on vain mukavan huoletonta kielenkäyttöä? En voi sille mitään mutta minulle se vain on ihan kammottavan rumasti sanottu.
Ei se ole rumasti sanottu, päinvastoin. Pennuista ja kakarista puhutaan kun kyseessä ovat ihastuttavat ja hyvät lapset, joiden olemassaoloon ei haluta kiinnittää kateellisten voimien huomiota. Pennut ja kakarat ovat omia, minun ja meidän, rakkaita ja arvostettuja yhteisönsä osasia. "Lapsi" taas on yleissana, johon ei sisälly sidettä itseen, minuun. Se on sana, jota täytyy korrektisti käyttää naapurin jälkikasvusta, siitä, jota kukaan ei taatusti heiltä kadehdi. "Lapsi" on päiväkodintädin, opettajan ja sosiaalitoimen huolehtima...
Ei se ole ymmärtämättömyyttä, jos jollakin alueella käytetään samaa sanaa eri tarkoituksella kuin omallasi. Sen sijaan tuo "mä tiedän niin kaikkien pitäis siis tietää niinku ööö" on "Järkyttävää ymmärtämättömyyttä"
Olen kyllä asunut aika monella paikkakunnalla, paitsi en siellä mainitussa Savossa. En tiedä missä sinä asut, jos tiedät paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se o elämäm koulu exä ees osaa kirjottaa?!!
Kyllähän minä sen toki tiesin, halusin vain tällä pienellä esimerkillä tuoda anekdootinomaisesti esiin sen tosiasian, että kielenkäyttö on kulttuuristen konventioiden sanelemaa. Siksi teemme paljon päätelmiä toistemme sosiaalisista positioista vain pienten lauselmien nojalla.
Et mikä mää ny sit oon? Käytän sanoja pentu, v'ttu ja konstruktio jokapäiväisessä elämässäni. Yhdestä täplästä ei vielä paljon tiedä, kolmestakymmenestä voi veikata leopardia.
Suoraan kysymykseen suora vastaus: olet pseudofiksu idiootti.
Ja sähän olet suorastaan nero, kun pystyt noin paljon kertomaan ihmisestä kolmen tekstikappaleen perusteella! Kannattaa harkita uraa myynnissä, psykoterapeuttina tai poliisin kuulustelijana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se o elämäm koulu exä ees osaa kirjottaa?!!
Kyllähän minä sen toki tiesin, halusin vain tällä pienellä esimerkillä tuoda anekdootinomaisesti esiin sen tosiasian, että kielenkäyttö on kulttuuristen konventioiden sanelemaa. Siksi teemme paljon päätelmiä toistemme sosiaalisista positioista vain pienten lauselmien nojalla.
Et mikä mää ny sit oon? Käytän sanoja pentu, v'ttu ja konstruktio jokapäiväisessä elämässäni. Yhdestä täplästä ei vielä paljon tiedä, kolmestakymmenestä voi veikata leopardia.
Suoraan kysymykseen suora vastaus: olet pseudofiksu idiootti.
Ja sähän olet suorastaan nero, kun pystyt noin paljon kertomaan ihmisestä kolmen tekstikappaleen perusteella! Kannattaa harkita uraa myynnissä, psykoterapeuttina tai poliisin kuulustelijana.
Lainaan suoraan omaa tekstiäsi: "Et mikä mää ny sit oon?" Tähän vastasin koska sitä kysyit. Ja vastauksesi todisti sen, voimme tipauttaa pseudofiksun pois, jolloin jäljelle jää pelkkä idiootti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää ymmärtämättömyyttä on kyllä pitää pentua rumana sanana, kuten edellä jo perusteltiinkin! Koulutuksesta on apua myös kielen vivahteiden tajuamisessa.
Ai pentuko on vain mukavan huoletonta kielenkäyttöä? En voi sille mitään mutta minulle se vain on ihan kammottavan rumasti sanottu.
Ei se ole rumasti sanottu, päinvastoin. Pennuista ja kakarista puhutaan kun kyseessä ovat ihastuttavat ja hyvät lapset, joiden olemassaoloon ei haluta kiinnittää kateellisten voimien huomiota. Pennut ja kakarat ovat omia, minun ja meidän, rakkaita ja arvostettuja yhteisönsä osasia. "Lapsi" taas on yleissana, johon ei sisälly sidettä itseen, minuun. Se on sana, jota täytyy korrektisti käyttää naapurin jälkikasvusta, siitä, jota kukaan ei taatusti heiltä kadehdi. "Lapsi" on päiväkodintädin, opettajan ja sosiaalitoimen huolehtima...
Ei se ole ymmärtämättömyyttä, jos jollakin alueella käytetään samaa sanaa eri tarkoituksella kuin omallasi. Sen sijaan tuo "mä tiedän niin kaikkien pitäis siis tietää niinku ööö" on "Järkyttävää ymmärtämättömyyttä"
Olen kyllä asunut aika monella paikkakunnalla, paitsi en siellä mainitussa Savossa. En tiedä missä sinä asut, jos tiedät paremmin.
No hienoa että tiedät koska olet asunut monella paikkakunnalla. Subjektiivinen kokemus ja tieto on parasta ja luotettavinta.
Vrt. Suomessa ei ole rasisteja koska MINÄ en tunne yhtäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yleensä ajattele luokkaeroja Suomessa, mutta alimman sosiaaliluokan olemassaolon tiedostan, ja olen kiinnittänyt huomiota siihen, että kyseiseen ryhmään kuuluvat naiset käyttävät peniksestä sanaa "muna". Yleensä sitä sanaa käyttävät vain miehet ja osa lesboista ja teinitytöistä.
Siis sana MUNA saa sinut tiedostamaan tällaisen pikkujutun. :D peenis
No on tullut kiinnitettyä huomiota tähän asiaan. Mietin voisko jopa olla niin, että äijämäisyys on altistava tekijä päihdeongelman synnylle naisessa, vai tuleeko syrjäytyneiden miesten porukoissa naisestakin äijä.
Kyllä kielenkäyttö ja tilannetaju kertovat hyvinkin paljon puhujasta.
Minä en mm. oikein pidä poikani tyttöystävästä hänen puheidensa ja käyttäytymisensä vuoksi: olemme esim. kahvipöydässä, niin hän voi tokaista, että: "Täytyy käydä kusella."
Joka lauseessa on vittu jossain kohtaa, samoin hän käyttää paljon muitakin kirosanoja. Miksi ihmeessä, en ymmärrä.
Ravintolassa hän ei osaa käyttäytyä lainkaan. Ei odota, että muut saavat lämpimän ruoan, puhuu ruoka suussa, juo viinilasillisen kahdella hörpyllä yms... en kestä katsoakaan häneen päin.
Ei osaa olla millään tavalla kohtelias.
On kunnon pissis ja luulee vielä olevansa jokin ihmeen "loistopakkaus." Leuhkuus paistaa pitkälle. Todella säälittävää.
Usein Facebookissa lukee juurikin elämän kova koulu, siitäkin voi johtua tapa kirjoittaa sanat erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yleensä ajattele luokkaeroja Suomessa, mutta alimman sosiaaliluokan olemassaolon tiedostan, ja olen kiinnittänyt huomiota siihen, että kyseiseen ryhmään kuuluvat naiset käyttävät peniksestä sanaa "muna". Yleensä sitä sanaa käyttävät vain miehet ja osa lesboista ja teinitytöistä.
Siis sana MUNA saa sinut tiedostamaan tällaisen pikkujutun. :D peenis
No on tullut kiinnitettyä huomiota tähän asiaan. Mietin voisko jopa olla niin, että äijämäisyys on altistava tekijä päihdeongelman synnylle naisessa, vai tuleeko syrjäytyneiden miesten porukoissa naisestakin äijä.
Että kumpi oli ensin, muna vai penis?
Alue: Aihe vapaa
Meidän ylilääkärimme puhuu näin. En nyt varsinaisesti pidä elämänkouluna.