Luokkaerot kielenkäytössä

Vierailija kirjoitti:

Mäkin oon huomannut, että on kaksi ryhmää, jotka puhuvat huolellisesti. Ne ovat 1) ensimmäisen ja toisen polven keskiluokan nousukkaat ja 2) helsinkiläinen "keskimmäinen" keskiluokka (opettajat, pikkuvirkamiehet yms) aiemmasta taustasta riippumatta. Siis kaikki ne, joille luokka-aseman korostaminen on tärkeää.

Kyllä  opettajien on syytäkin puhua huolellisesti, että kuulijat (oppilaat) saavat puheestaan jotain tolkkua.

Yhdyssanojen oikeinkirjoitus kertoo  mielestäni usein kirjoittajasta aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin oon huomannut, että on kaksi ryhmää, jotka puhuvat huolellisesti. Ne ovat 1) ensimmäisen ja toisen polven keskiluokan nousukkaat ja 2) helsinkiläinen "keskimmäinen" keskiluokka (opettajat, pikkuvirkamiehet yms) aiemmasta taustasta riippumatta. Siis kaikki ne, joille luokka-aseman korostaminen on tärkeää.

Voidaan todeta, että en itse kuulu kumpaankaan ryhmään ja katson niitä omalta kannaltani ylhäältä päin.

Kajepukki sää olet! :D Nolo..

Vierailija kirjoitti:

tuntuu olevan kovinkin yleistä jopa näennäisesti koulutetun väen keskuudessa.

Mitä tarkoitat näennäisesti koulutetulla? Valelääkäreitä?

Se on ku o oppinut jonkun muun säännöt ja noudattaa niitä kirjaimellisesti, niin luulee oevansa parempio. Se antaa vain heikon kuvan avaajasta.

Vierailija kirjoitti:

Harvemmin muuten olen nähnyt duunarin/elämänkoululaisen(huomaa yhdyssana!) kirjoittavan kaunista kieltä. Saati sitten, että isot ja pienet alkukirjaimet ovat kohdillaan, yhdyssanoista puhumattakaan.

Oletko paljonkin heidän kanssaan kirjeenvaihdossa? Nämä ylenkatsomasi duunarit ja elämänkoululaiset voivat olla kielellisesti hyvinkin lahjakkaita ja luovia, he vain eivät kirjoita niin paljon, johtuen siitä, että eivät työssään sitä joudu paljon tekemään.

Kyllä luokkaerot näkyvät kielessä, puheessa ja kirjoituksessa. Alemman luokkatason ihmiset muodostavat huonoja lauseita ja sanavarasto on kovin pieni (niin puheessa kuin kirjoittaessa). Ja tämä on suoraa seurausta huonosta koulutuksesta (ja oppimisesta). Omassa lähipiirissänikin on joitain, jotka tietävät hyvin vähän sivistyssanoja ja synonyymeja. Aikuisille ihmisille pitää jopa selittää jotain ihan yleiseen sivistykseen kuuluvaa asiaa. Tämä toki ei enää liity kielenkäyttöön, mutta on osa tätä alemman luokan ja huono-osaisuuden piirrettä. Ylempi- ja keskiluokkaiset eivät suinkaan puhu kirjakieltä tai viilaa pilkkua. He kuitenkin osaavat käyttää suomenkieltä monipuolisesti, huumorintaju on edistyksellisempää, nokkelampaa ja sivistyksellistä. Alempiluokkaiset eivät usein ymmärrä näitä vitsejä. Ei voi sanoa, että alempiluokkaisilla olisi huonompi huumorintaju - heillä ei vain ole kielellisiä edellytyksiä ymmärtää. Koulutetut, ylemmän luokan ihmiset ovat siis paljon monipuolisempia puhe- ja arkikielessäänkin. Tämän huomaa pienistäkin sanavalinnoista ja lauseenmuodostuksesta. Eikä tähän liity millään tavalla nuorison nettislangi tai sukupolvien väliset kielierot. Ei edes maantieteelliset erot tai murteet. Kyse on jostain paljon laajemmasta.

Mun äiti on suomenkielinen maatalon emäntä Uudellamaalla. Ei kyllä koskaan ole puhunut pennuista tms vaan aina lapsista. Ei myöskään "meidän isäntä" vaan puolisosta puhuu etunimellä.

Niin että se meistä maalaisista ja meidän puhetavasta.

Pahin kiroilija kulmakunnalla oli muuten nyt jo kuollut  eläinlääkäri, nämä nykynuorten v-jutut on kun suoraan pyhäkoululehdestä siihen verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

kyllä nuo kakara, pentu ja mukula ovat omaan korvaani haukkumanimiä (näin lounaissuomalaisena), sen sijaan muksu on enemmän hellittelynimi vaikka mukulasta kai sekin alunperin tulee. Kersa on myös kamala, ärsyttää kun mies sitä joskus käyttää...

Oho. En kyllä ole koskaan ajatellut, että mukulakin olisi jonkun mielestä rumasti sanottu. Samoin emäntä-nimitystä en ole koskaan ajatellut loukkauksena, mutta tällä palstalla olen oppinut, että sitäkin joku kavahtaa. Emäntä on täällä Etelä-Pohjanmaalla ihan neutraali ilmaus. Tiedän toki, että pelkästään täällä asuminen on jonkun mielestä sivistymätöntä ja junttia, mutta jokainen oikeasti ei-juntti kyllä tietää, ettei asia oikeasti ole näin.

Vierailija kirjoitti:

Jotain siitä voi päätellä, kun nainen kertoo lähtevänsä muijien kanssa viihteelle ottaan hiukan samppakaljaa.

Päätttelen että kyseessä on lounaissuomalainen henkilö. Ei kerro mitään koulutustaustasta. Voisi olla kuka vaan mun sukulaisista huumorimielellä. Paitsi miehen sisko joka on muuttanut Helsinkiin.

Kyllä tämä on valitettavasti pilkun viilausta vaikka toisin yritetäänkin väittää ja siksi se juuri sitä onkin. Esimerkiksi kirjailijoidenkin teksteistä tai kääntäjien käännöksistä löytyy näitä kauheita virheitä. Ja heikkoa hirvittää.

Vierailija kirjoitti:

En yleensä ajattele luokkaeroja Suomessa, mutta alimman sosiaaliluokan olemassaolon tiedostan, ja olen kiinnittänyt huomiota siihen, että kyseiseen ryhmään kuuluvat naiset käyttävät peniksestä sanaa "muna". Yleensä sitä sanaa käyttävät vain miehet ja osa lesboista ja teinitytöistä.

Siis sana MUNA saa sinut tiedostamaan tällaisen pikkujutun. :D peenis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotain siitä voi päätellä, kun nainen kertoo lähtevänsä muijien kanssa viihteelle ottaan hiukan samppakaljaa.

Päätttelen että kyseessä on lounaissuomalainen henkilö. Ei kerro mitään koulutustaustasta. Voisi olla kuka vaan mun sukulaisista huumorimielellä. Paitsi miehen sisko joka on muuttanut Helsinkiin.

Joo, Turussa "muija" tosiaan on yleinen eikä mitenkään halveksintaa osoittava synonyymi naiselle. Turus äijä ja muija kaik sanova muijja muijjaks, tiättyki.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä luokkaerot näkyvät kielessä, puheessa ja kirjoituksessa. Alemman luokkatason ihmiset muodostavat huonoja lauseita ja sanavarasto on kovin pieni (niin puheessa kuin kirjoittaessa). Ja tämä on suoraa seurausta huonosta koulutuksesta (ja oppimisesta). Omassa lähipiirissänikin on joitain, jotka tietävät hyvin vähän sivistyssanoja ja synonyymeja. Aikuisille ihmisille pitää jopa selittää jotain ihan yleiseen sivistykseen kuuluvaa asiaa. Tämä toki ei enää liity kielenkäyttöön, mutta on osa tätä alemman luokan ja huono-osaisuuden piirrettä. Ylempi- ja keskiluokkaiset eivät suinkaan puhu kirjakieltä tai viilaa pilkkua. He kuitenkin osaavat käyttää suomenkieltä monipuolisesti, huumorintaju on edistyksellisempää, nokkelampaa ja sivistyksellistä. Alempiluokkaiset eivät usein ymmärrä näitä vitsejä. Ei voi sanoa, että alempiluokkaisilla olisi huonompi huumorintaju - heillä ei vain ole kielellisiä edellytyksiä ymmärtää. Koulutetut, ylemmän luokan ihmiset ovat siis paljon monipuolisempia puhe- ja arkikielessäänkin. Tämän huomaa pienistäkin sanavalinnoista ja lauseenmuodostuksesta. Eikä tähän liity millään tavalla nuorison nettislangi tai sukupolvien väliset kielierot. Ei edes maantieteelliset erot tai murteet. Kyse on jostain paljon laajemmasta.

Tässä se tuli tyhjentävästi selitetyksi. Juuri noin se on.

Itse olen ihmetellyt tälläkin palstalla usein käytettyjä alatyylisiä sanoja kusi, paska, perse jne. Puhutteko te oikeasti noin? Alaluokkaista!

Vierailija kirjoitti:

Se on ku o oppinut jonkun muun säännöt ja noudattaa niitä kirjaimellisesti, niin luulee oevansa parempio. Se antaa vain heikon kuvan avaajasta.

Tässä on oikea syy tähänkin avaukseen. Säälittävää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä luokkaerot näkyvät kielessä, puheessa ja kirjoituksessa. Alemman luokkatason ihmiset muodostavat huonoja lauseita ja sanavarasto on kovin pieni (niin puheessa kuin kirjoittaessa). Ja tämä on suoraa seurausta huonosta koulutuksesta (ja oppimisesta). Omassa lähipiirissänikin on joitain, jotka tietävät hyvin vähän sivistyssanoja ja synonyymeja. Aikuisille ihmisille pitää jopa selittää jotain ihan yleiseen sivistykseen kuuluvaa asiaa. Tämä toki ei enää liity kielenkäyttöön, mutta on osa tätä alemman luokan ja huono-osaisuuden piirrettä. Ylempi- ja keskiluokkaiset eivät suinkaan puhu kirjakieltä tai viilaa pilkkua. He kuitenkin osaavat käyttää suomenkieltä monipuolisesti, huumorintaju on edistyksellisempää, nokkelampaa ja sivistyksellistä. Alempiluokkaiset eivät usein ymmärrä näitä vitsejä. Ei voi sanoa, että alempiluokkaisilla olisi huonompi huumorintaju - heillä ei vain ole kielellisiä edellytyksiä ymmärtää. Koulutetut, ylemmän luokan ihmiset ovat siis paljon monipuolisempia puhe- ja arkikielessäänkin. Tämän huomaa pienistäkin sanavalinnoista ja lauseenmuodostuksesta. Eikä tähän liity millään tavalla nuorison nettislangi tai sukupolvien väliset kielierot. Ei edes maantieteelliset erot tai murteet. Kyse on jostain paljon laajemmasta.

Tässä se tuli tyhjentävästi selitetyksi. Juuri noin se on.

Itse olen ihmetellyt tälläkin palstalla usein käytettyjä alatyylisiä sanoja kusi, paska, perse jne. Puhutteko te oikeasti noin? Alaluokkaista!

Kyllä ne puhuvat. Sukuelimistä ja seksistä käytetään sellaista sanastoa, että tulee mieleen 1970-luvun pornolehdet. Ja aivan hiljattain kuulin, kun ihan siistin näköinen äiti kutsui noin 4-vuotiasta lastaan kaupassa paskaprinsessaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä luokkaerot näkyvät kielessä, puheessa ja kirjoituksessa. Alemman luokkatason ihmiset muodostavat huonoja lauseita ja sanavarasto on kovin pieni (niin puheessa kuin kirjoittaessa). Ja tämä on suoraa seurausta huonosta koulutuksesta (ja oppimisesta). Omassa lähipiirissänikin on joitain, jotka tietävät hyvin vähän sivistyssanoja ja synonyymeja. Aikuisille ihmisille pitää jopa selittää jotain ihan yleiseen sivistykseen kuuluvaa asiaa. Tämä toki ei enää liity kielenkäyttöön, mutta on osa tätä alemman luokan ja huono-osaisuuden piirrettä. Ylempi- ja keskiluokkaiset eivät suinkaan puhu kirjakieltä tai viilaa pilkkua. He kuitenkin osaavat käyttää suomenkieltä monipuolisesti, huumorintaju on edistyksellisempää, nokkelampaa ja sivistyksellistä. Alempiluokkaiset eivät usein ymmärrä näitä vitsejä. Ei voi sanoa, että alempiluokkaisilla olisi huonompi huumorintaju - heillä ei vain ole kielellisiä edellytyksiä ymmärtää. Koulutetut, ylemmän luokan ihmiset ovat siis paljon monipuolisempia puhe- ja arkikielessäänkin. Tämän huomaa pienistäkin sanavalinnoista ja lauseenmuodostuksesta. Eikä tähän liity millään tavalla nuorison nettislangi tai sukupolvien väliset kielierot. Ei edes maantieteelliset erot tai murteet. Kyse on jostain paljon laajemmasta.

Tässä se tuli tyhjentävästi selitetyksi. Juuri noin se on.

Itse olen ihmetellyt tälläkin palstalla usein käytettyjä alatyylisiä sanoja kusi, paska, perse jne. Puhutteko te oikeasti noin? Alaluokkaista!

Kyllä ne puhuvat. Sukuelimistä ja seksistä käytetään sellaista sanastoa, että tulee mieleen 1970-luvun pornolehdet. Ja aivan hiljattain kuulin, kun ihan siistin näköinen äiti kutsui noin 4-vuotiasta lastaan kaupassa paskaprinsessaksi.

Selkeästi bättre folk-rouva!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä luokkaerot näkyvät kielessä, puheessa ja kirjoituksessa. Alemman luokkatason ihmiset muodostavat huonoja lauseita ja sanavarasto on kovin pieni (niin puheessa kuin kirjoittaessa). Ja tämä on suoraa seurausta huonosta koulutuksesta (ja oppimisesta). Omassa lähipiirissänikin on joitain, jotka tietävät hyvin vähän sivistyssanoja ja synonyymeja. Aikuisille ihmisille pitää jopa selittää jotain ihan yleiseen sivistykseen kuuluvaa asiaa. Tämä toki ei enää liity kielenkäyttöön, mutta on osa tätä alemman luokan ja huono-osaisuuden piirrettä. Ylempi- ja keskiluokkaiset eivät suinkaan puhu kirjakieltä tai viilaa pilkkua. He kuitenkin osaavat käyttää suomenkieltä monipuolisesti, huumorintaju on edistyksellisempää, nokkelampaa ja sivistyksellistä. Alempiluokkaiset eivät usein ymmärrä näitä vitsejä. Ei voi sanoa, että alempiluokkaisilla olisi huonompi huumorintaju - heillä ei vain ole kielellisiä edellytyksiä ymmärtää. Koulutetut, ylemmän luokan ihmiset ovat siis paljon monipuolisempia puhe- ja arkikielessäänkin. Tämän huomaa pienistäkin sanavalinnoista ja lauseenmuodostuksesta. Eikä tähän liity millään tavalla nuorison nettislangi tai sukupolvien väliset kielierot. Ei edes maantieteelliset erot tai murteet. Kyse on jostain paljon laajemmasta.

Tässä se tuli tyhjentävästi selitetyksi. Juuri noin se on.

Itse olen ihmetellyt tälläkin palstalla usein käytettyjä alatyylisiä sanoja kusi, paska, perse jne. Puhutteko te oikeasti noin? Alaluokkaista!

Kyllä ne puhuvat. Sukuelimistä ja seksistä käytetään sellaista sanastoa, että tulee mieleen 1970-luvun pornolehdet. Ja aivan hiljattain kuulin, kun ihan siistin näköinen äiti kutsui noin 4-vuotiasta lastaan kaupassa paskaprinsessaksi.

Teidän pymppynnekin kai tuoksahtavat sangen ruusuisilta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä luokkaerot näkyvät kielessä, puheessa ja kirjoituksessa. Alemman luokkatason ihmiset muodostavat huonoja lauseita ja sanavarasto on kovin pieni (niin puheessa kuin kirjoittaessa). Ja tämä on suoraa seurausta huonosta koulutuksesta (ja oppimisesta). Omassa lähipiirissänikin on joitain, jotka tietävät hyvin vähän sivistyssanoja ja synonyymeja. Aikuisille ihmisille pitää jopa selittää jotain ihan yleiseen sivistykseen kuuluvaa asiaa. Tämä toki ei enää liity kielenkäyttöön, mutta on osa tätä alemman luokan ja huono-osaisuuden piirrettä. Ylempi- ja keskiluokkaiset eivät suinkaan puhu kirjakieltä tai viilaa pilkkua. He kuitenkin osaavat käyttää suomenkieltä monipuolisesti, huumorintaju on edistyksellisempää, nokkelampaa ja sivistyksellistä. Alempiluokkaiset eivät usein ymmärrä näitä vitsejä. Ei voi sanoa, että alempiluokkaisilla olisi huonompi huumorintaju - heillä ei vain ole kielellisiä edellytyksiä ymmärtää. Koulutetut, ylemmän luokan ihmiset ovat siis paljon monipuolisempia puhe- ja arkikielessäänkin. Tämän huomaa pienistäkin sanavalinnoista ja lauseenmuodostuksesta. Eikä tähän liity millään tavalla nuorison nettislangi tai sukupolvien väliset kielierot. Ei edes maantieteelliset erot tai murteet. Kyse on jostain paljon laajemmasta.

Tässä se tuli tyhjentävästi selitetyksi. Juuri noin se on.

Itse olen ihmetellyt tälläkin palstalla usein käytettyjä alatyylisiä sanoja kusi, paska, perse jne. Puhutteko te oikeasti noin? Alaluokkaista!

Osittain koulun ansiota, toisaalta myös ihmisen älykkyyteen liittyvää. Toiset ovat kielellisesti lahjakkaampia. 

Ps. sivistyssanojen ulkoaopettelu ei tee kenestäkään fiksua. Enemmänkin typeryksen, jos niitä viljelee seurassa jossa niitä ei ymmärretä.

A ja O on puheensa sopeuttaminen tilanteeseen.

Näin ilmaisee itseään tyypillinen matalasti kouluttautunut tai elämänkoululainen:

"Saa*ana oli taas karmee ryysis kaupassa. Joku muija vei mun nenän edestä viimesen ranskis-pussin. Kassalla huomasin onneks, että hei mullahan ei oo röökii ja otin pari askii sitäkin. Ja muistin viime hetkillä hakee muutaman kaljan, et voin illalla juoda, kun muksut nukkuu ja telkasta tulee Hottikset. Ei v*ttu ne on muuten noloja tyyppejä siinä ohjelmassa. Mutta haluaisin kyl botoksii huuliin niin kuin siin jollain. Ja solariumii kans "

Pentu oli huono esimerkki, koska se on vain savolaista huumoria. (Hellittelymuoto pennusta on "pentunen.") Muuten olet oikeassa.

Suomeen on syntymässä luokkayhteiskunta, jossa taustan näkee hetkessä puhetavasta ja käytöksestä. Alimman, työväenluokan/toimeentulotuella elävän luokan tunnusmerkkejä ovat v-sanan käyttö missä tahansa tilanteessa (jopa pomolle puhuessa), ja nuoremmilla sukupolvilla omituiset "öööö", "ääääää" jne. ääntelyt, joilla ei ole järkevää merkitystä. Tuossa yhteiskuntaluokassa ei osata puhua suomea kieliopin mukaisesti, ja seassa alkaa olemaan vaikutteita maahanmuuttajien puhetavasta. Käytös on aina hysteeristä, ja nuoret tytöt kirkuvat ilman syytä. Selvin tunnusmerkki tuolla luokalla on vaikeus kirjoittaa yhdysssanat oikein, tunnetuin esimerkki tästä on elämän koulu.

Keskiluokassa on vielä vähän enemmän kielellistä osaamista, ja käyttäytyminen on normaalia esimerkiksi työpaikoilla. Vapaa-ajalla sitten menee välillä rellestämiseksi. Asioiden arvot mitataan rahassa.

Akateeminen yläluokka on erottautunut jo monen sukupolven ajan kirjakieltä käyttämällä. Akateemisiin piireihin on turha yrittää, ellei puhu jatkuvasti tarkkaa kirjakieltä. Käyttäytyminen ei ole yläluokassakaan aina sivistynyttä, mutta pukeutuminen on. Siellä ei näe leggingsejä eikä suoristettuja värjättyjä hiuksia tai muita työväenluokkaisen kuluttamisen merkkejä. Sivistys ja henkiset arvot menevät rahan edelle, siksi on olemassa myös akateemista köyhälistöä.

Lähitulevaisuudessa saattaa syntyä vielä näitäkin alempi yhteiskuntaluokka, jos maahanmuuttajien joukossa on paljon pelkän peruskoulun käyviä lähes kielitaidottomia ihmisiä, jotka keskittyvät elämässään ainoastaan suurperheen perustamiseen, ja elävät joko matalapalkkatöillä, puuhasteluilla tai tukirahoilla. Tämä on pelkkätosiasia. Jos pakolaiskriisi jatkuu, huonosti suomalaista koululaitosta hyödyntäneiden aikuisten määrä kasvaa nopeasti.