Lue keskustelun säännöt.
Panot ovat elämän sisältö
17.11.2015 |
Juu mies olen. Kavereita on, harrastuksia on, mutta jotenkin mistään muusta ei saa kunnon kiksejä kuin uuden naisen iskemisestä ja panemisesta. Terapiassa on käyty, aktiivista elämää eletty, kaverisuhteita vaalittu... mutta mikään ei muutu. Yritä tässä nyt jotain parisuhdetta muodostaa, kun ei siitä saa mitään.
Kommentit (40)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ongelmasi? Haluat parisuhdetta mutta et halua?
Ei sitä voi loppuelämääkään vaan iskeä naisia.
Jaa miksei voisi? On se parempi, kuin että aloitat parisuhteen jonkun naisparan vuoksi vain siksi, että "niin kuuluu tehdä". Parempi on jatkaa iskemistä vapaaehtoisten "iskettävien" parissa kuin tehdä joku nainen todella onnettomaksi.
...mutta hän ei jostain syystä halua tätä, koska hän haluaa... parisuhteen?
ap:n on hieman vaikea ilmaista itseään.
Kyllä mä haluan perheen ja lapsia. Mutta miten voit sellaisen hankkia jos et pysty nauttimaan parisuhteesta?
Mitä teetkin, kerro nyt ainakin sille naisellesi näistä ajatuksista. On väärin antaa hänen luulla, että kaikki on ok, jos ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ongelmasi? Haluat parisuhdetta mutta et halua?
Ei sitä voi loppuelämääkään vaan iskeä naisia.
Jaa miksei voisi? On se parempi, kuin että aloitat parisuhteen jonkun naisparan vuoksi vain siksi, että "niin kuuluu tehdä". Parempi on jatkaa iskemistä vapaaehtoisten "iskettävien" parissa kuin tehdä joku nainen todella onnettomaksi.
...mutta hän ei jostain syystä halua tätä, koska hän haluaa... parisuhteen?
ap:n on hieman vaikea ilmaista itseään.
Kyllä mä haluan perheen ja lapsia. Mutta miten voit sellaisen hankkia jos et pysty nauttimaan parisuhteesta?
Anteeksi mutta en edelleenkään ymmärrä (oma vikani, myönnän). Haluat perheen ja lapsia, mutta et halua parisuhdetta? Haluat siis pelkästään lapset, mutta et vaimoa?
Adoptio?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ongelmasi? Haluat parisuhdetta mutta et halua?
Ei sitä voi loppuelämääkään vaan iskeä naisia.
Jaa miksei voisi? On se parempi, kuin että aloitat parisuhteen jonkun naisparan vuoksi vain siksi, että "niin kuuluu tehdä". Parempi on jatkaa iskemistä vapaaehtoisten "iskettävien" parissa kuin tehdä joku nainen todella onnettomaksi.
...mutta hän ei jostain syystä halua tätä, koska hän haluaa... parisuhteen?
ap:n on hieman vaikea ilmaista itseään.
Kyllä mä haluan perheen ja lapsia. Mutta miten voit sellaisen hankkia jos et pysty nauttimaan parisuhteesta?
Mitä teetkin, kerro nyt ainakin sille naisellesi näistä ajatuksista. On väärin antaa hänen luulla, että kaikki on ok, jos ei ole.
Tietää kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ongelmasi? Haluat parisuhdetta mutta et halua?
Ei sitä voi loppuelämääkään vaan iskeä naisia.
Jaa miksei voisi? On se parempi, kuin että aloitat parisuhteen jonkun naisparan vuoksi vain siksi, että "niin kuuluu tehdä". Parempi on jatkaa iskemistä vapaaehtoisten "iskettävien" parissa kuin tehdä joku nainen todella onnettomaksi.
...mutta hän ei jostain syystä halua tätä, koska hän haluaa... parisuhteen?
ap:n on hieman vaikea ilmaista itseään.
Kyllä mä haluan perheen ja lapsia. Mutta miten voit sellaisen hankkia jos et pysty nauttimaan parisuhteesta?
Anteeksi mutta en edelleenkään ymmärrä (oma vikani, myönnän). Haluat perheen ja lapsia, mutta et halua parisuhdetta? Haluat siis pelkästään lapset, mutta et vaimoa?
Adoptio?
Haluan ihan perinteisen ydinperheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa seksiriippuvuuden takia pääsin terapiaan ja pääsin siitä eroon. Pystyn olemaan pitkiäkin aikoja ilman irtosuhteita ja seurustelemaan, mutta elämä vain tuntuu tyhjältä. Mä siis kyllä pystyn hillitsemään käytöstäni, mutta mitä saan siitä palkinnoksi? En mitään. Irtoseksistä sentään saa hymyn naamalle ja energiaa kehoon. Parisuhteessa vaan kuihtuu pois hitaasti.
Oletkohan yrittänyt parisuhdetta väärän naisen kanssa? Oletko koskaan rakastunut? Pystytkö rakastamaan? Ehkä oletkin jonkin sortin sosiopaatti? Onko persoonallisuuttasi koskaan tutkittu? <- Huom. nämä ovat vain mahdollisia syitä, hypoteeseja, eikä niitä ole tarkoitettu loukkaaviksi. Se, ettet koe saavasi parisuhteesta mitään, vaikuttaa todella omituiselta. Kaikki ihmiset, joiden kanssa asia on tullut puheeksi - niin miehet kuin naiset - pitävät seurustelua rakastetun kanssa aivan upeana, elähdyttävänä kokemuksena, josta saa virtaa jokaiseen päivään. Kertomasi perusteella vaikuttaa siltä, ettet pysty tällaisiin tunteisiin. Mutta HUOM! minä en ole mikään psykologia ammattilainen eikä tämä ole diagnoosi - kerron tässä vain, miltä se minusta vaikuttaa.
Olen voimakkaasti kiintynyt, pidän kyllä naisesta jonka kanssa seurustelen, mutta voi olla etten kuitenkaan tiedä mitä rakkaus on. Tuntuu että en löydä naista jonka kanssa tulemme yhtä hyvin juttuun ja jonka kanssa tuntisin samanlaista yhteyttä, jos lähden vaihtamaan. Mutta en jotenkin vain saa parisuhteesta sitä mitä pitäisi. Ei tule sellaista oloa että nyt asiat ovat niin kuin pitääkin ja haluaisin vain olla toisen vieressä.
Sosiopaatti en ole. Olen joskus ottanut liikaakin paineita siitä että olen kaikille mieliksi ja suunnilleen menettänyt yöuneni pelosta että olen loukannut jotakuta. Toi ei oikein sovi yhteen sosiopatian kanssa.
Kuulostat niin hämmästyttävän paljon minulta, että oli pakko kertoa siitä sinulle.
Minulla on täysin samanlaisia ongelmia miesten kanssa, ja olen siis nainen.
Miehiä on ollut, mutta turhaudun aina, kun olen niiden kanssa. Toki olen nytkin turhautunut, kun miestä ei ole, mutta eri tavalla. Tunnen itseni täysin turhaksi ja masentuneeksi. Kun sitten taas tutustun johonkuhun mieheen, alan kiinnostua elämästä juuri sen verran, että haluan seksiä ja ajattelen sitä jatkuvasti. Tietysti asioiden tekeminen on miehen kanssa kivaa, mutta vain koska niiden jälkeen saan munaa.
Minulla ei ole mitään harrastuksia ja minusta tuntuu aina siltä, etten osaa tai edes halua jutella ihmisille, sillä en ole kiinnostunut oikeastaan mistään. Ihmiset eivät ole kiinnostavia ja tuntuu, ettei heillä ole mitään annettavaa minulle.
T. N 28v.
Kyllä mä haluan perheen ja lapsia. Mutta miten voit sellaisen hankkia jos et pysty nauttimaan parisuhteesta?[/quote]Mitä teetkin, kerro nyt ainakin sille naisellesi näistä ajatuksista. On väärin antaa hänen luulla, että kaikki on ok, jos ei ole.[/quote]
Tietää kyllä.[/quote]
Vai tietääkö siltikään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat niin hämmästyttävän paljon minulta, että oli pakko kertoa siitä sinulle.
Minulla on täysin samanlaisia ongelmia miesten kanssa, ja olen siis nainen.
Miehiä on ollut, mutta turhaudun aina, kun olen niiden kanssa. Toki olen nytkin turhautunut, kun miestä ei ole, mutta eri tavalla. Tunnen itseni täysin turhaksi ja masentuneeksi. Kun sitten taas tutustun johonkuhun mieheen, alan kiinnostua elämästä juuri sen verran, että haluan seksiä ja ajattelen sitä jatkuvasti. Tietysti asioiden tekeminen on miehen kanssa kivaa, mutta vain koska niiden jälkeen saan munaa.
Minulla ei ole mitään harrastuksia ja minusta tuntuu aina siltä, etten osaa tai edes halua jutella ihmisille, sillä en ole kiinnostunut oikeastaan mistään. Ihmiset eivät ole kiinnostavia ja tuntuu, ettei heillä ole mitään annettavaa minulle.
T. N 28v.
Mulla on varmaan parempi itsetunto kuin sulla (ei tosin ole aina ollut), mutta muuten kuulostaa kyllä tutulta. Pidän naisten seurasta, sekä kaverina että seksimielessä, mutta en saa parisuhteesta sitä mitä siitä ilmeisesti pitäisi saada. Parisuhteessa en itse asiassa ole kovin seksikeskeinen, vaan seksiä on (minun takiani) aika harvoin, yleensä vain 2-3 kertaa kuukaudessa.
Mulla on harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, mutta ei oikein mitään sellaista mikä saisi minut tuntemaan eläväni tai mille kokisin eläväni. Harvasta asiasta tulee sellainen olo että "tänään on hyvä päivä, nyt kannatti herätä". Paitsi naisista. Ihmiset eivät muakaan sillä tavalla kiinnosta, toki kavereita on, mutta en tunne suurtakaan tarvetta tutustua uusiin ihmisiin tai tunne sellaista suurta yhteenkuuluvuutta jonkun ystävän tai kaveriporukan kanssa, niin kuin monet tuntuu tuntevan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä haluan perheen ja lapsia. Mutta miten voit sellaisen hankkia jos et pysty nauttimaan parisuhteesta?
Mitä teetkin, kerro nyt ainakin sille naisellesi näistä ajatuksista. On väärin antaa hänen luulla, että kaikki on ok, jos ei ole.
Tietää kyllä.
Vai tietääkö siltikään?
Tietää enemmän kuin olen tässä ketjussa kertonut.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten, joskus nuorempana kun olin tosi ujo ja pelkäsin ihmisiä yli kaiken, en mitään muuta toivonut kuin että onnistuisin kerrankin nappaamaan sen naisen johon olen ihastunut. Uskoin että se toisi valon ja onnen mun elämään. Nykyään, itsevarmempana ja sosiaalisempana, mä en enää sitten tunnistakaan noita tunteita alkuunkaan itsessäni. Go figure.
Hanki vauva, siinä karisee kaikki halut, ainoa himo on nukkumaan pääseminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat niin hämmästyttävän paljon minulta, että oli pakko kertoa siitä sinulle.
Minulla on täysin samanlaisia ongelmia miesten kanssa, ja olen siis nainen.
Miehiä on ollut, mutta turhaudun aina, kun olen niiden kanssa. Toki olen nytkin turhautunut, kun miestä ei ole, mutta eri tavalla. Tunnen itseni täysin turhaksi ja masentuneeksi. Kun sitten taas tutustun johonkuhun mieheen, alan kiinnostua elämästä juuri sen verran, että haluan seksiä ja ajattelen sitä jatkuvasti. Tietysti asioiden tekeminen on miehen kanssa kivaa, mutta vain koska niiden jälkeen saan munaa.
Minulla ei ole mitään harrastuksia ja minusta tuntuu aina siltä, etten osaa tai edes halua jutella ihmisille, sillä en ole kiinnostunut oikeastaan mistään. Ihmiset eivät ole kiinnostavia ja tuntuu, ettei heillä ole mitään annettavaa minulle.
T. N 28v.
Mulla on varmaan parempi itsetunto kuin sulla (ei tosin ole aina ollut), mutta muuten kuulostaa kyllä tutulta. Pidän naisten seurasta, sekä kaverina että seksimielessä, mutta en saa parisuhteesta sitä mitä siitä ilmeisesti pitäisi saada. Parisuhteessa en itse asiassa ole kovin seksikeskeinen, vaan seksiä on (minun takiani) aika harvoin, yleensä vain 2-3 kertaa kuukaudessa.
Mulla on harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, mutta ei oikein mitään sellaista mikä saisi minut tuntemaan eläväni tai mille kokisin eläväni. Harvasta asiasta tulee sellainen olo että "tänään on hyvä päivä, nyt kannatti herätä". Paitsi naisista. Ihmiset eivät muakaan sillä tavalla kiinnosta, toki kavereita on, mutta en tunne suurtakaan tarvetta tutustua uusiin ihmisiin tai tunne sellaista suurta yhteenkuuluvuutta jonkun ystävän tai kaveriporukan kanssa, niin kuin monet tuntuu tuntevan.
ap
Mielenkiintoista, että olet otsikoinut ketjun "Panot ovat elämän sisältö" mutta sitten kerrot ettet edes harrasta seksiä naisesi kanssa kovinkaan usein -panemistahan sekin on. Mistäköhän se mahtaa johtua?
Minäkään en saa parisuhteesta mitään erikoisia tuntemuksia. Hän on minulle rakkain ystävä ja perheenjäsen. Uskon että kohdallani on kysymys ollut siitä, että olen romantisoinut käsitykseni parisuhteesta. Ei se ole mitään loputonta intohimoa ja rakastumisen huumaa se parisuhde, vaan ihan tavallista elämää joka on arkista ja tylsää. Päädyin suhteeseen samalla ajatusmaailmalla varustetun henkilön kanssa, ja yhteistuumin olemme sopineet sivusuhteiden olevan sallittua hupia, puolin ja toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla voi olla epävakaa persoonallisuushäiriö kertomasi perusteella. Tyhjyyden tunnetta, vaikeuksia läheisissä ihmissuhteissa, addiktioita..
Tällaiset Charlie Sheenit - kyllähän ne säälittää tai oikeammin nolostuttaa. Ukko on jyystänyt ja jyystänyt, eikä tule tyydytystä. Ja kehuskelee asialla, voiko whitetrashimpaa olla? Oksettaa ajatellakin, millainen loppuunkaluttu bakteeripesä tuokin on.
Mut et elämänsisältö olisi jyystäminen. Ai kammottavaa, toivottavasti en ikinä törmää tällaisiin, kuolisin varmasti tylsyyteen. En voi käsittää, miksi nämä ovat niin riippuvaisia toisista ihmisistä, mikä niissä toisissa ihmisissä on niin koukuttavaa? Onko se oman mielen autius ja tyhjyys, se että itsekin tylsistyy itsestä. Ja kun ei pysty rakastamaan tai hyväksymään itseään, etsii muista sitä sisältöä tai sitten materiasta. Kyllähän tämän tyylin ihmiset ovat usein sen materiankin perään kovasti. Kaiken pinnallisen ja ulkokohtaisen.
Mut kukin tyylillään - ainakin niin kauan kuin maailmamme eivät kohtaa ;-)).
Vaikutat ihan ok:lta, jopa älykkäältä. Olethan kovasti miettinyt asiaa, käynyt terapiassakin ja yrittänyt päästä irti riippuvuudestasi. Ja sitäkin ymmärrän, uutuuden viehätystä. Et ole seksiriipuvainen vaan koukuttunut iskemiseen ja sen tuomaan ”ensi-ihastuksen jännitykseen, mikä saa täyttymyksensä” seksissä. Ymmärsinkö jotakuinkin oikein? Oletko muuten minkä ikäinen? Ihminen nimittäin voi muutua, ja usein muuttuukin kaiken ikänsä. Nuoruutenhan kuluu erilaisiin mahdollisuuksiin tutustuminen. Olen aikuisempi nainen ja tunnistan etenkin nuorena aikuisena olleeni samantyyppinen. Ja vaikka olen jo yli 50 v ja yli 30v parisuhteessa ja olen ehkä juuri sen takia kerryttänyt hieman ylipainoakin. Niin jos lähden esim. matkalle naisporukassa, palattuani perääni jää ruikuttamaan ainakin yksi mies, jolle en hennonnut olla antamatta yhteystietojani. Mutta älä turhaan kiduta itseäsi liialla miettimisellä, nauti elämästäsi loukkaamatta muita ja hanki perhe myöhemmällä iällä. Miehellehän se on helponpaa, itse sain ekan lapseni 35-vuotiaana. Odotan innolla kommettejasi!
Vierailija kirjoitti:
Sinulla voi olla epävakaa persoonallisuushäiriö kertomasi perusteella. Tyhjyyden tunnetta, vaikeuksia läheisissä ihmissuhteissa, addiktioita..
Huvittavaa, kun kaikki pitää diagnosoida nykyään. Mun mielestä tuo kuulostaa vaan ihan tavalliselta suomalaiselta tässä marraskuun kaamoksessa :)
Ei tuos mitään ihmeellistä tai outoa ole jos jätkällä on pillu mielessä . Aina on häntäheikkejä ollut ja tulee olemaan aina uusia kun vanhat heittää veivinsä. Tarvii naisetkin heitä. Kaikki eivät ole koskaan vakiosuhteessa ja seksiä kuitenkin kaipaavat. Että sillee.
Mullakin on päivästä toiseen mielessä eräs jo varttuneempi rouva jota himoitsen ja panen heti jos tilanne syntyy.
Tv. Eräs varttuneempi häntäheikki
Olen seksuaalisesti hyvin aktiivinen nainen ja samanlainen mies on vaikea löytää. Parisuhteen haluaisin, en hae mitään kertapanoja. Viimeisin suhde kesti vuosia ja seksielämä oli aktiivista ja antoisaa. Suhde kuitenkin päättyi.
Ja uskon että tulee todella yksinäinen olo ilman kumppaniani. Mutta toisaalta en ole tyytyväinen nykyiseenkään. Yritin kerran jättää naiseni, mutta tuntui kuin olisin hylännyt sielunkumppanini ja tulisin katumaan ratkaisua loppuelämäni. Peruinkin sitten sanani hyvin nopeasti.