Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
5 työhaastattelua, 5 ei-vastausta. Missä vika?
17.11.2015 |
Olen vastavalmistunut ja saanut ihan kiitettävästi haastatteluja työkokemukseeni ja tähän nykyiseen työllisyystilanteeseen nähden. Se, että kelpaan persoonattomalla paperilla, mutta en itsenäni työhaastattelutilanteessa syö kyllä itsetuntoa vielä enemmän kuin se, että olisin lähettänyt 100 hakemusta saamatta vastauksia.. :/
Viimeisimpiin haastatteluihin olen valmistautunut huolellisesti. Vastaan kysymyksiin kattavasti, kerron esimerkkejä, että miten joku mainitsemani ominaisuus näkyy työssäni yms. Suullinen ulosantini on tietääkseni selkeää, ja ääneni normaali, tosin hermostuneena alan helposti puhua liikaakin/liian nopeasti. Yritän korostaa motivaatiotani juuri kyseistä tehtävää varten, ja antaa kuvan että juuri tämä tehtävä on ensisijainen minulle ja sopii täydellisesti elämäntilanteeseeni ym.
Pukeudun perussiististi, olen nuori nainen, kauniskin. Tosin siitä tuskin on mitään hyötyä, sillä kaikki haastattelijat ovat olleet itseäni n. 5-20 v vanhempia naishenkilöitä. Näytän kyllä (mielestäni) lähes aina vähän väsyneeltä, mutta sille en mahda mitään. Koitan olla olematta liian näyttävä ja meikkaan todella huomaamattomasti, etten vaikuta pynttäytyjältä.
Mitähän voisi parantaa, epävarmuus ehkä näkyy? Ja lisääntyy vaan jatkuvasti ei-vastausten myötä.
Kommentit (51)
Jos ei tule haastattelun jälkeen valituksi, kannattaa kysyä haastattelijalta hyvässä hengessä, mikä ratkaisi valinnan. Monestikin käy niin, että firmassa aukeaa uusia tehtäviä ja näihin sinulla on etulyöntiasema, kun olet ollut aktiivinen. I
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella epäinhimillistä tuollainen "nukkehaastattelu".
Leikkikää barbeilla 'haastattelijat' jos ette oikeasti ketään hae paikkaan jonka väitätte olevan avoin, älkääkä oikeilla ihmisillä joiden aikaa ja resursseja tuhlaatte turhan takia.
Antakaa nuorille ihmisille mahdollisuus saada jalansijaa työelämässä.
No, tätä se nyt vaan on nykyään, valitettavasti. Suurin osa työpaikoista on jo täytetty ennen ensimmäistäkään haastattelua, mutta silti pitää tuhlata toisten ihmisten aikaa näihin turhiin haastatteluihin.
Ja Ap:lle sanoisin, että joku viisi hakemusta ja haastatelua ei ole vielä mitään! Itse olen parin vuoden sisällä tehnyt varmasti yli 20 hakemust ja melkein yhtä monta kertaa käynyt haastattelussa, joista suuri osa on ollut juuri näitä turhia. Kasvata paksumpi nahka, työllisyystilannekin on nyt tosi haastava, eli yhtä paikkaa voi hakea monta sataa ihmistä.
Minulle tuli aloituksesta mieleen että oletko "liian hyvin" valmistautunut ja vaikutat sen takia jotenkin epäaidolta?
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli aloituksesta mieleen että oletko "liian hyvin" valmistautunut ja vaikutat sen takia jotenkin epäaidolta?
Samaa mietin että vaikuttaako tilanne siltä että ap esittää jotain muuta kuin mitä on oikeasti.
Ihmisethän näitä töitä tekee ja persoona on se millä töitä saadaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole välttämättä mistään epävarmuudesta kyse. Kyse voi olla ihan siitä, että sinulla on ollut huono tuuri, ja toisaalta siitä että tällä hetkellä Suomessa ei rekrytä. Paras oli kun itse olin haastattelussa, en saanut paikkaa, mutta ei saanut ilmeisesti kukaan muukaan. Miksi joku firma edes vaivautuu kutsumaan haastatteluun jos ei ole aikomuskaan palkata KETÄÄN? Kyseessä ei ollut se etteikö kyvykästä, ansioitunutta sekä muutenkin fiksua porukkaa olisi ollut tarjolla :D
Ajat nyt vain ovat tällaiset.
Meillä joskus pomo laittoi ilmoituksen nettiin, eikä sitten vaivautunut asiasta kertomaan meille esimiehille. Ihmeteltiin sitten kun väkeä soitteli alvariinsa ja kyseli töitä, vaikka ei oltu sovittu, että juuri nyt palkataan ketään. Se oli vain tuntunut pomosta hyvältä idealta. Mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen joskus kuullut työtä hakeneilta että he ovat käyneet "haastatteluharjoutuksessa".
Eli jossain on työpaikka auki ja siellä haastatellaan valtava määrä työnhakijoita mutta välttämättä ei palkata ketään. Joku vain harjoittelee näin työelämän sosiaalisia tilanteita ja niissä toimimista, haastattelemalla paljon työnhakijoita.
Vierailija kirjoitti:
Lyhyillä ja nasevilla hakemuksilla minäkin olen päässyt haastatteluihin. Olen jo niin kyllästynyt niiden kirjoittamiseen että kaikki turhat runoilut on saaneet jäädä.
Vielä pitäisi haastattelussa sisäistää tuo asenne että en oikeastaan teidän tarjoamaanne paikkaa tarvitse, mutta armosta voin tulla teille töihin. Jos entinen "teen kaikkeni teidän eteenne"-asenne ei toimi, niin kokeillaan seuraavaksi sitten tuota:)
Iisisti sitten sen asenteen kanssa. Raja osoittaa ettei ole kiinnostunut on hiuksenhieno asenteen: olen niin ammattitaitoinen että voin saada muitakin töitä, kanssa. Haluat että työnantaja myy työn sulle eikä niin että sinä myyt itsesi työnantajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinussa mitään vikaa tarvitse olla. Jos hakijoita on paljon ja esim. vain 4 haastatellaan, niin on pienestä kiinni kenet valitaan. Minkä tasoista työtä haet? Sekin kertoo jotain millaisia asioita painotetaan paikkaa täytettäessä.
Nimenomaan. Isosta hakijamäärästä haastateltaviksi valikoituu hyvinkin tasaväkinen kärki ja siinä vaiheessa pieni nyanssi voi ratkaista kaiken.
Todennäköisesti näistä haastatteluun selviävistä kaikki kelpaisivat töihin heti jos kilpailu ei olisi niin kovaa.
Haastateltavat ovat paperien perusteella työhän sopivimmat, Huomio! Ei siis välttämättä absoluuttisesti parhaat hakijat millään muulla mittarilla.
Luultavasti kuka tahansa haastatteluun pääsevistä olisi hakemuksen perusteella työhän sopiva ja ihan vihoviimeinen valintaperuste on se että miten haastattelija kuvittelisi tulevansa toimeen hakijan kanssa ja miten hyvin hän sopii työyhteisöön.
Yhden ainoan kerran en ole saanut työpaikkaa haastatteluun pääsytyäni. Työ olisi sopinut minulle kuin hansikas käteen, mutta emme tulleet toimitusjohtajan kanssa juttuun, meillä oli vähän eri käsitys monessakin asiassa. Tuolloinkin tulin tosin hyvin juttuun henkilön kanssa, joka olisi tullut esimieheksi, mutta senhän tietään että kumman sana painaa enemmän valinnassa, tj tietysti päätti viimekädessä.
Mielenkiintoisia vastauksia tullut taas ja avautunut ihan uusia näkökulmia, kiitos siitä. Olen siis opiskellut niinkin tyhjänpäiväistä alaa kuin kauppatieteitä yliopistossa, nyt kädessä kandin tutkinto ja työkokemus asiakaspalvelutehtävistä, sekä joistain vähäpätöisistä toimistojutuista. Kokemusta n. 6v. Oman alan kokemusta 0 v. Tosin haen todella monipuolisesti eri tehtäviin, suuri osa haastatteluista ollut ihan perus asiakaspalvelu/toimistotehtäviä, palkka sen 10e/tunti ja se riittää minulle.
En mielestäni "yliyritä" haastattelutilanteessa, pääni sisällä ehkä kylläkin epätoivon kasvaessa. Ensimmäisiin haastatteluihin menin liiankin valmistautumattomana: en ollut todellakaan miettinyt mitään kolmea vahvuutta itsestäni jne. Nyt haastattelukysymysten "peruspilarit" ovat siis jotenkin kunnossa. Olen luonteeltani oikeasti aika luova pohdiskelija/älykkötyyppi, ja ystäväni ja vanhempani kuvailevat minua esimies- ja yrittäjätyyppseksi. Olen aika korkealentoinen ihminen, mutta koitan olla haastattelutilanteessa perusfiksu ja erittäin ahkera Liisa-Marjatta. Eli tavallaanhan esitän? Mutta totuus on että pärjään hyvin myös rutiinihommissa, ja niistähän on nykyään jokaisen aloitettava jos mielii joskus vaativampiin tehtäviin.
En kuitenkaan (enää) ole lainkaan kunnianhimoinen minkään huiman urakehityksen suhteen, vaan voin kuvitella itseni ihan pitkällä tähtäimellä tekemässä jotain rutiinihommaa, missä ei voi vaikuttaa oikein mihinkään. Jääpähän enemmän henkisiä resursseja vapaa-ajalle!
Mielenkiintoinen myös tuo näkemys, että kun ei yritä niin saa paikan. Huomasin saman, kun eräs yritys halusi haastatella minut, vaikka heillä ei juuri sillä hetkellä ollut tarjota mitään työtä. Se oli elämäni paras ja itsevarmin työhaastattelu. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa. Hain viimeksi alani työpaikkaa. Muita hakijoita oli reilut 60, kaikki hyvin koulutettuja kokeneita ammattilaisia. Eipä siinä juuri peiliin katsominen auta. Työn hakeminen menee jo ihan veikkaamisen puolelle. Yksi kuudestakymmenestä voittaa, kunhan on riittävästi valmis luopumaan oikeuksistaan ja itsetunnostaan.
Alue: Aihe vapaa
Iisisti sitten sen asenteen kanssa. Raja osoittaa ettei ole kiinnostunut on hiuksenhieno asenteen: olen niin ammattitaitoinen että voin saada muitakin töitä, kanssa. Haluat että työnantaja myy työn sulle eikä niin että sinä myyt itsesi työnantajalle.