Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä raiskaus ja perheväkivalta tekee uhrin psyykkeelle?

Vierailija

Hei. Olen päälle parikymppinen nainen. 14-vuotiaana jouduin kahden tuntemani pojan raiskaamaksi. Olen jotenkin epävakaa, mutta en tiedä miten. Jutut eroahdistusesta ja läheisriippuvuudesta tuntuvat tutuilta. Mieheni epäilee masennusta. Masennuksen oireet ovat kausittaisia.
Olen perheestä, jossa isä on alkoholisti ja äiti löi ja potki. Lapsena itkin tarhassa joka päivä koko päivän. En tiedä miksi.
En ole ikinä käsitellyt raiskausta, en ole osannut surra tai suuttua siitä kenellekään.
Miten raiskaus vaikuttaa psyykkeeseen ja mielenterveyteen? Kun en ole kuitenkaan tuntenut olevani uhri vaan ollut vain ajattelematta koko asiaa.

Kommentit (1)

Puhu muru
Seuraa 
Liittynyt9.10.2015

Hei.

Kiitos kysymyksistäsi. Kerroit, että olet joutunut kokemaan seksuaalista väkivaltaa nuorena. Mainitsit myös perheestäsi, jossa oli alkoholin väärinkäyttöä sekä väkivaltaa. Pohdit, miten raiskaus ja perhetilanteesi vaikuttavat mielenterveyteesi. Raiskaus, alkoholismi ja perheväkivalta ovat traumaattisia kokemuksia ja on hieno asia, että olet lähtenyt hakemaan apua. Avun hakeminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

Seksuaalinen väkivalta vaikuttaa ihmiseen syvästi, koska se koskettaa ihmisen herkimpää ja yksityisimpää aluetta, seksuaalisuutta. Raiskauksen kokeneen ihmisen maailma järkkyy ja kokemus itsestä, muista ja maailmasta muuttuu. Turvallisuudentunne voi vaurioitua ja myönteiset mielikuvat korvautua negatiivisilla tai jopa vaarallisilla mielikuvilla.  Seksuaalinen väkivalta on aina loukkaus ihmisyyttä kohtaan ja se rikkoo yksilön rajoja. Sen seurauksena seksuaalisuus voi muuttua mielihyvän ja ilon kokemuksesta tuskan ja häpeän näyttämöksi.

Olet tullut nuorena raiskatuksi. Saatat kokea, että nuoren iän takia sinua ei uskota tai asiaa vähätellään. Myös häpeän ja syyllisyyden kokeminen saattaa estää sinua hakemasta apua. Raiskaus ei kuitenkaan ole ikinä uhrin syy ja toivon, ettei se estä sinua hakemasta apua. Kertomasi tapa olla ajattelematta asiaa, voi olla kieltämistä. Kieltäminen itsessään on oire, mikä kertoo traumastasi. Se on ollut mielesi tapa selviytyä.

Olet joutunut kohtaamaan paljon suuria asioita, mitkä varmasti vaikuttavat sinuun. Ihmisellä on onneksi yllättäviä voimavaroja ja ikävistäkin asioista voi selvitä. Suosittelen, että ottaisit yhteyttä esimerkiksi lähimmälle Tyttöjen Talolle. Voit myös soittaa Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen tai Sexpo-säätiön neuvontapuhelimeen. Toivon, ettet jää yksin näiden asioiden kanssa vaan haet rohkeasti apua. Pyydä tarvittaessa sinulle luotettavaa henkilöä tueksesi kun haet apua. 

Konsultoin vastaukseen Helsingin Tyttöjen Talon Jonna Saxbergiä.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat