Henkisesti vahvalla on yksi ominaisuus, joka tekee tästä vahvan

Henkisesti vahva on ominaisuus joka toisilla on ja toisilla ei..toiset selviää elämän koettelemuksista ilman alkoholia ja huumeita ja hullujenhuonetta..

toisille on joka päiväinen arki liikaa ja se on naurettavaa..

Vierailija kirjoitti:

Henkisesti vahva on ominaisuus joka toisilla on ja toisilla ei..toiset selviää elämän koettelemuksista ilman alkoholia ja huumeita ja hullujenhuonetta..

toisille on joka päiväinen arki liikaa ja se on naurettavaa..

Eli sinä selvisit lapsuudessa tapahtuneesta hylkäämisestä, hakkaamisesta, vähättelystä ja muusta ilman suurempia haavoja, vai miksi kuvittelet tietäväsi mikä on naurettavaa ja mikä ei?

Vierailija kirjoitti:

Henkisesti vahva on ominaisuus joka toisilla on ja toisilla ei..toiset selviää elämän koettelemuksista ilman alkoholia ja huumeita ja hullujenhuonetta..

toisille on joka päiväinen arki liikaa ja se on naurettavaa..

Empatia on myös sellainen ominaisuus joka toisilla on ja toisilla ei.. toiset on sisältä niin rikki että kuvittelevat olevansa muiden yläpuolella ja haavoittumattomia yli-ihmisiä.

Henkisesti vahva on sellainen ihminen joka on voinut käydä ihan pohjamudissa syyllistämättä itseään tai ketään muutakaan tilanteestaan. Ihminen joka ei ole katkeroitunut vastoinkäymisistään vaan ottanut niistä opikseen.

Itsellä ollut niin vaikea lapsuus että vituttaa muistella..kuitenkin selvisin ja jatkoin elämääni..hankin työn ja löysin miehen ja lapsia..

En ole alkoholisoitunut enbkä käytä huumeita enkä ole mielenterveyslääkityksellä..

Kuuntelee ihmisiä joilla on vaikeuksia selvitä mistään parisuhteesta tai lapsista tai työmaan paineesta ilman AMMATTIAPUA  ja halveksin näitä ihmisiä..

ovat heikkoja!

Ja haavoittumaton yli-ihminen täällä ainakin tietää että elämä ei ole ruusuilla tanssimista ja silti täytyy yrittää ja jaksaa eikä jäädä sänkyyn maate ja olla naurettava ihminen joka kuvittelee että joku muu on vastuussa ja ei tarvi jaksaa eikä edes yrittää...

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ollut niin vaikea lapsuus että vituttaa muistella..kuitenkin selvisin ja jatkoin elämääni..hankin työn ja löysin miehen ja lapsia..

En ole alkoholisoitunut enbkä käytä huumeita enkä ole mielenterveyslääkityksellä..

Kuuntelee ihmisiä joilla on vaikeuksia selvitä mistään parisuhteesta tai lapsista tai työmaan paineesta ilman AMMATTIAPUA  ja halveksin näitä ihmisiä..

ovat heikkoja!

Henkisesti vahva ei koe tarvetta halveksia muita tai arvottaa muiden kokemuksia. Ja ymmärtää, että muilla on oikeutus omiin tunnekokemuksiinsa ja sallii sen toisille. Et vaikuta vahvalta vaan kyyniseltä minun silmään.

Minut on tehnyt vahvaksi kova lapsuus ja nuoruus. Äitini oli päihdeongelmainen, henkisesti jälkeenjäänyt yksinhuoltaja. Kaikenlaista on tullut koettua jo pienenä, mitä lapsen ei kuuluisi. Mutta siinä missä joku muu olisi voinut vakavasti traumatisoitua, minulle jokainen karu kokemus josta selvisin oli lisäosoitus siitä, että selviän mistä vaan. Minusta tuli pieni selviytyjä, jolle mikään inhimillinen ei ollut vierasta. Äiti makaa lattialla otettuaan jotain aineita? Ei se mitään, odotellaan että se siitä selviää taas. Äidin känninen miesystävä lyö? Ja turha luulla että moinen typerä pieni kipu minuun mitään vaikuttaa, minä vaan kärsin hiljaa ja sitten häivyn.

Minusta tuntuu että jotenkin tuo on ehkä ihan peritty ominaisuuskin miten suhtautuu. Herkempi luonne olisi voinut kärsiä paljon enemmän niissä oloissa joissa minä kasvoin, mutta itse olin pienestä asti sellainen että ajattelin aina "minua ei hitto vie alista kukaan" ja "minä pärjään aina". Tiesin kokemuksesta että elämässä tulee vastaan kaikenlaista paskaa, mutta se vaan täytyy kärsiä hiljaa vastustamatta ja sitten jatkaa elämäänsä. Ketään kohtaan en ole osannut kantaa kaunaa, enkä muistele menneitä. Nykyhetkessä elän mieluummin vaan, ja jos tässä hetkessä on jotain mikä pitää kärsiä, kärsin, ja jjos on jotain mistä nauttia, nautin.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ollut niin vaikea lapsuus että vituttaa muistella..kuitenkin selvisin ja jatkoin elämääni..hankin työn ja löysin miehen ja lapsia..

En ole alkoholisoitunut enbkä käytä huumeita enkä ole mielenterveyslääkityksellä..

Kuuntelee ihmisiä joilla on vaikeuksia selvitä mistään parisuhteesta tai lapsista tai työmaan paineesta ilman AMMATTIAPUA  ja halveksin näitä ihmisiä..

ovat heikkoja!

Tämä on sen saman mielenterveysongelman toinen ratkaisuvaihtoehto, eli vahvuuteen sairastuminen.  Kukaan ei ole niin julma mielenterveysongelmista kärsivälle ihmiselle kuin toinen samanlainen, joka torjuu ihan kybällä, sairaudentunnottomana.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ollut niin vaikea lapsuus että vituttaa muistella..kuitenkin selvisin ja jatkoin elämääni..hankin työn ja löysin miehen ja lapsia..

En ole alkoholisoitunut enbkä käytä huumeita enkä ole mielenterveyslääkityksellä..

Kuuntelee ihmisiä joilla on vaikeuksia selvitä mistään parisuhteesta tai lapsista tai työmaan paineesta ilman AMMATTIAPUA  ja halveksin näitä ihmisiä..

ovat heikkoja!

Se että on onnistunut täyttämään yhteiskunnan normit lapsia ja työtä myöden on aika heikko arvionti kohde siinä onko selvinnyt menneisyydestään.

No siellä toinen HENKISESTI VAHVA toista moittii..kuvitteletko itse olevasi jotenkin erityinen?

Kuule se että piimäpurkki kaatuu aamulla ruokapöydässä ja sää kestät sen ilman nappeja ei ole vahvuutta.

Suo siellä vetelä täällä..

Mulle voi ihminen tulla puhumaan ihan mistä tahansa elämänsä tilanteesta ja ymmärrän..sen verran on elämää nähnyt..

mutta sitä en ymmärrä että ihminen tekee elämästään helvetin hankalaa..niinkuin äideillä on tapana tehdä..ja sitten sitä valitellaan..

Ja toisekseen nää ihmiset..kuten oma äitini..joka ryyppäsi ja makasi sängyssä viikonkin ja valitteli olevansa NIIIN masentunut..ei ymmärrystä..

Vierailija kirjoitti:

Hän uskaltaa olla haavoittuvainen, eikä syyllistä itseään vaikka joskus pelottaa, ahdistaa, tuntee kateutta ja muita inhimillisiä tunteita. Ihmiset suhtautuvat liian usein negatiivisesti kielteisinä pidettyihin tunteisiin. Uskaltakaa olla heikkoja, niin johan alkaa helpottaa! Tehkää asioita, vaikka jännittäisi!

Onhan se tunteiden ilmaisematta jättäminen ihan hyödyllinen mekanismi psyykelle. Jos niitä tunteita r yöpyttää ympäriinsä ilman,että olisi mitään turvallista mihin ne saa, ihminen voi seota tai vahingoittaa toista. Siksi ne voi jäädä säilymään, odottamaan turvallista tilannetta. Joskus mekanismi jää tietenkin päälle epähyödyllisesti myös tilanteissa, joissa sitä ei nyt välttämättä tarvisi. Tätä voi koettaa purkaa terapiassa.

Mä sain yhden tosi vaikean asian käsiteltäväksi ja menin kieltäymyksen tilaan, psykiatri sanoi,että psyyke suojelee itseään. Jos olisin ikäänkuin tajunnut kaiken kerralla, olisin seonnut.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ollut niin vaikea lapsuus että vituttaa muistella..kuitenkin selvisin ja jatkoin elämääni..hankin työn ja löysin miehen ja lapsia..

En ole alkoholisoitunut enbkä käytä huumeita enkä ole mielenterveyslääkityksellä..

Kuuntelee ihmisiä joilla on vaikeuksia selvitä mistään parisuhteesta tai lapsista tai työmaan paineesta ilman AMMATTIAPUA  ja halveksin näitä ihmisiä..

ovat heikkoja!

Minullakin oli kurja lapsuus, mutta selvisin siitä.

Nuorempana ajattelin yhtä tylysti ja kylmästi kuin sinäkin, enkä ymmärtänyt miksi jotkut ihmiset romahtavat pienistäkin vastoinkäymisistä.

Ikä ja elämänkokemukset ovat kuitenkin tuoneet viisautta ja empatiakykyä.

Hävettää myöntää, mutta myös minä jaottelin ihmiset heikkoihin ja vahvoihin, ja ihailin niitä vahvoja ja halveksin heikkoja. Ehkä pelkäsin että saattaisin olla itsekin heikko ja taistelin siksi vähän liiankin kovasti ollakseni vahva. Nyt keski-ikäisenä en enää pelkää heikkoutta itsessäni enkä muissa.

Vitun hienoo kun joku "henkisesti vahva" kuvittelee taas olevansa jotenkin niin pirun hieno ihminen että voi neuvoa muita mitä pitäisi tehdä ja samaan hengenvetoon arvostelee muita kun ei kaikki olekaan samaa mieltä..!!

Mee takaisin kasvamaan jos saisit vaikka vähän vielä järkee päähäsi!

Lapsellista..kuvittelet olevasi jotenkin parempi kuin muut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ollut niin vaikea lapsuus että vituttaa muistella..kuitenkin selvisin ja jatkoin elämääni..hankin työn ja löysin miehen ja lapsia..

En ole alkoholisoitunut enbkä käytä huumeita enkä ole mielenterveyslääkityksellä..

Kuuntelee ihmisiä joilla on vaikeuksia selvitä mistään parisuhteesta tai lapsista tai työmaan paineesta ilman AMMATTIAPUA  ja halveksin näitä ihmisiä..

ovat heikkoja!

Minullakin oli kurja lapsuus, mutta selvisin siitä.

Nuorempana ajattelin yhtä tylysti ja kylmästi kuin sinäkin, enkä ymmärtänyt miksi jotkut ihmiset romahtavat pienistäkin vastoinkäymisistä.

Ikä ja elämänkokemukset ovat kuitenkin tuoneet viisautta ja empatiakykyä.

 

Hävettää myöntää, mutta myös minä jaottelin ihmiset heikkoihin ja vahvoihin, ja ihailin niitä vahvoja ja halveksin heikkoja. Ehkä pelkäsin että saattaisin olla itsekin heikko ja taistelin siksi vähän liiankin kovasti ollakseni vahva. Nyt keski-ikäisenä en enää pelkää heikkoutta itsessäni enkä muissa.

En jaottele ihmisiä mihinkään..on ihmisiä ja on ihmisiä.

Elämä heittää ketä mihinkin suuntaan ja minun asiani ei todellakaan ole ketään ohjeistaa niinkuin tämä ap tässä tekee..

itse olen huomannut että elämä muuttaa vielä keski-ikäisenäkin enkä ole edelleenkään valmis.

Mutta sitä en todellakaan ymmärrä että pienet asiat saavat ihmiset tolaltaan ja hylkäämään perheensä ja lapsensa.

En ymmärrä sitäkään että ihmiset vaikkapa lyövät lapsiaan kun on itsellä' raskasta.

Olen ymmärtänyt kun olen tukenut vanhempiani vielä heidän vanhuusvuosillaan että minun asiani ei ole ymmärtää näitä alkoholisteja jotka ovat olleet sitä 40 vuotta.

Kuten sanoin..elämä opettaa ja aina ei rohkeus uusiin asioihin riitä ja aina ei ole oikeassa vaikka raskasta onkin..

Joskus täytyy koittaa jaksaa ja aina ei tarvitse olla niin empaattinen että joutuu itse pulaan..

Onnea vaan teille ymmärtäväisyyteen oikeasti kykenemättömille, sitä tulette tarvitsemaan! :)

Vierailija kirjoitti:

Vitun hienoo kun joku "henkisesti vahva" kuvittelee taas olevansa jotenkin niin pirun hieno ihminen että voi neuvoa muita mitä pitäisi tehdä ja samaan hengenvetoon arvostelee muita kun ei kaikki olekaan samaa mieltä..!!

Mee takaisin kasvamaan jos saisit vaikka vähän vielä järkee päähäsi!

Lapsellista..kuvittelet olevasi jotenkin parempi kuin muut.

Kuka on sanonut että olisin henkisesti vahva? Minä kuulun juuri niihin sairaisiin, jotka eivät uskalla näyttää muille tunteitaan. Olen lähes kelvoton tässä yhteiskunnassa heikkouteni tähden. Kunhan vain kerroin mikä erottaa terveen vähemmän terveestä. Tietoisuus tästä asiasta on tietysti helpottanut minunkin oloani, mutta heikko olen vieläkin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vitun hienoo kun joku "henkisesti vahva" kuvittelee taas olevansa jotenkin niin pirun hieno ihminen että voi neuvoa muita mitä pitäisi tehdä ja samaan hengenvetoon arvostelee muita kun ei kaikki olekaan samaa mieltä..!!

Mee takaisin kasvamaan jos saisit vaikka vähän vielä järkee päähäsi!

Lapsellista..kuvittelet olevasi jotenkin parempi kuin muut.

Kuka on sanonut että olisin henkisesti vahva? Minä kuulun juuri niihin sairaisiin, jotka eivät uskalla näyttää muille tunteitaan. Olen lähes kelvoton tässä yhteiskunnassa heikkouteni tähden. Kunhan vain kerroin mikä erottaa terveen vähemmän terveestä. Tietoisuus tästä asiasta on tietysti helpottanut minunkin oloani, mutta heikko olen vieläkin.

Ap

Ja mikäköhän se sun heikkous on?Ujo?Elämä ruhjonut?

Voin sanoa että on ollu ja on vittumaista elämä mutta aina vaan täytyy purra hampaat yhteen ja koittaa ja en ole vielä ikinä pytynyt ajattelemaan itseäni..ja miettimään kuinka hankalaa on..

ensin täyty pitää huolta porukoista ja sitten tuli lapsia joiden takia en voi pysähtyä ajattelemaan että ompas hankalaa..

Ihmiset jotka miettii liikaa on niitä kaikkein hankalimpia omassa elämässään...

Vierailija kirjoitti:

Onnea vaan teille ymmärtäväisyyteen oikeasti kykenemättömille, sitä tulette tarvitsemaan! :)

Mä en yritä ymmärtää muita. Elän omaa elämääni ja annan muiden elää omaansa. En pidä itseäni muita missään mielessä parempana, vaan en huonompanakaan. Ihmisiä kaikki vaan ollaan. Erilaisia, mutta niin sen pitää ollakin että on kaikenlaisia ihmisiä. En arvosta enempää henkisesti vahvoja enkä heikkoja, en tunteellisia enkä vähemmän tunteellisia, en älykkäitä enkä vähemmän älykkäitä. Kaikki me täällä vaan tarvotaan niillä eväillä jotka sattuma on perintötekijöiden ja kasvuympäristön myötä antanut, eikä muuta voida. Miksi siis ihailla jotain, jolle sattuma on antanut enemmän, tai halveksia jotain, jolle vähemmän?

- 8

Eikös Juhani Tamminenkin ollut masennuksen takia psykiatrisessa hoidossa muutama vuosi sitten. Mutta ap on tottakai sellainen itsevarma menestyjä, että siinä jää ex-maajoukkukapteenikin jalkoihin...