Oliko teillä mitään ajatuksia että vois olla kaksoset ennen ultraa

Kun tein positiivisen testin, jostain syystä lähdin googlesta hakemaan tietoa asiasta " twins" . Raskaus oli täysin normaali (ei pahoinvointia, suurempia väsymyksiä yms.), kunnes np-ultrassa selvisi, että tuplat tulossa - älkää siis kysykö mikä sai minut hakemaan tietoa kaksosista, se oli jokin kuudes aisti (enkä siis mitenkään kuvitellut odottavani kaksosia). Ultrassa olin yllätttynyt, positiivisesti.

..sitten niin minkäänlaista!!

Saimme tietää kaksosista np-ultrassa, hyvä kun oltiin saatu geelit anturiin kun lääkäri Virtanen (Turussa) totesi: " Jaahas, täällä on kaksi sikiötä" . Muuta en ultrasta muistakkaan =)

Uutinen oli shokki mutta aika kutkuttava ja mukava=)

Koko raskauden ajan voin todella hyvin (ei pahoinvointia jne..)



Kumma kyllä ei oltu ajateltu ollenkaan kaksos-mahdollisuutta, minunkin äitini täti ja eno ovat kaksoset (vähän sama tilanne kuin sinulla).



Jännä.

Ensimmäinen raskaus ja olo oli todella hyvä koko raskausajan, voisin sanoa että oli elämäni kunnossa =).

Minulla oli semmonen epämääräinen olo kahdesta vauvanalusta jo ennen ultraa (viikolla 8 vuodon vuoksi), en viitsinyt siitä edes miehelle sanoa, ajattelin että se nyt on näitä hormoonihommia... Lääkäri kysyi ultratessaan, olinko osannut odottaa moista löydöstä ja sanoi että aina silloin tällöin on äitejä, jotka tavallaan tietävät jo ennen kuin ultralla katsotaan. Kai se on vähän sama, kun jotkut ovat hyvin varmoja tulevan vauvan sukupuolesta.

Piiki ja kaverukset 30+0

ettei kaikki ole ihan normaalilla tolalla ja siksi hakeuduin varhaisultraan. Kuitenkin olin pikemminkin varma, että kyseessä on kohdunulkoinen raskaus tai tuulimuna - kaksosuus ei tullut pieneen mieleenkään. Kerroin tuntemuksistani lääkärillekin ennen ultrausta ja lääkärikin oli jotenkin hengessä mukana valmiina ottamaan vastaan huonot uutiset. No, toisin kävi :)



Koska vauvat on esikoiset, en pysty vertaamaan aiempiin raskauksiin, mutta pahoinvointi kesti reilut 10 viikkoa yötä päivää, eikä väsymys ole hellittänyt missään vaiheessa. Nukun yhä puolet vuorokaudeta.



Niin ja suvussa ei ole kaksosia, ollaan miehen kanssa alle 30 v ja toka kierrosta tärppäsi eli ollaan pieni tilastopoikkeama.

Raskauden alussa oli ympärivuorokautista pahoinvointia, mitä mä ensisynnyttäjänä pidin aivan normaalina. Meijän äiskä kuitenkin näki ihan alkuraskaudessa enneunen ja oli tämän takia aivan varma, että masussa on useampi. Sanoi myös, ettei sellainen pahoinvointi ole normaalia. Mä tietysti vain naureskelin koko ajatukselle.



Sydänääniä kuunnellessa kyselin terveydenhoitajalta, voiko siitä päätellä, onko yksi vai kaksi. Ei kuulemma voinut, mutta yhdeltä vaikutti. Varsinkin kun mun masu pysy littanana aina rv 16 asti.



Jotenkin kaksosepäily alko äiskän jankutuksesta tarttua muhunkin ja kun maha otti sitten rv 16 eteenpäin hurjan kasvuspurtin, niin alettiin arvailemaan. Rv 18 neuvolan tätikin jo myönsi, että onhan tämä aika iso ja voi se kyllä vielä periaatteessa olla yhdestäkin, mutta..



Ultra oli rv 19 ja tuolloin oltiin jo aika varmoja kahdesta pikkusesta. Työpaikalla oli vedonlyöntikin käynnissä aiheesta..:) Ultran tehnyt hoitaja taisi järkyttyä löydöstään aika pahasti ja katsoi ihmeissään, kun miehen kanssa vain todettiin, että niinhän tässä vähän ajateltiinkin.



Mutta siis meillä suvussa on kaksosia eli sinänsä oli hieman pohjaa arvailulle. Siis muutakin kuin enneunet..-) Pahin shokki taisi olla meidän mummille, jolla siis myös esikoiset oli kaksoset.. Kerroin iloisena uutisesta ja vastaus oli, ettei hän toivoisi kaksosia pahimmalle vihamiehellekään. Nooh.. Kyllä se mummikin sitten rauhoittui ja on aika myyty pikkusista.



Mutta siis alkuraskaudessa en aavistellut, mutta ultraan mennessä oltiin miehen kanssa molemmat jo aika varmoja tulevasta löydöstä. Olisi varmaan ollut tosi pettynyt olo hetken ajan, jos masusta olisikin löytynyt vain yksi pikkuinen.



*Dummy + nuhaiset touhutoopet (9kk)*

Samoin kävi minulle kuin parille muulle vastaajalle: epäilin asiaa alusta asti, vaikka mitään syytä (pahoinvointi, perinnöllisyys) ei ollut. Kesäkuista varhaisultraa rv 7 edeltäneenä yönä näin unta kaksosista ja kaksi tyttöä syntyi tammikuun alussa :)

viikolla viisi, joten ajattelin että ehkä sittenkin

Mulla oli tosi vahva tunne alkuraskauden aikana, että jotain oli erilailla kuin esikoista odottaessa. Tosin luulin, että odottaisin kehitysvammaista lasta. Kiinnitin tosin paljon huomiota kaikkiin artikkeleihin yms. joissa käsiteltiin kaksosuutta ja puhuin aiheesta paljon. Sitten ekassa ultrassa näimme kaksi alkiota - tosi iso sokki!!! Nyt olemme kuukauden ikäisten kaksostyttöjen vanhemmat. =)



masuli81

ja 1+2 tyttöä

Olin nähnyt unta kaksosista edellisellä viikolla. Kun aiemmin (3 tyttöä) olin tehnyt raskaustestejä viiva näkyi tosi himmeästi, nyt viiva ilmestyi heti mustana ja sitten vasta tarkistusviiva!! Menin vkolla 5 ultraan vanhan lääkärini luokse joka sanoi...oho täällä onkin kaksi. Mies jähmettyi katsomaan monitoria, mutta minä nauroin vedet silmissä. Ja siitä lähtien entisestään onnellisempi...........pahoinvointi jatkui viikolle 21 ja vanha lääkärini laittoi minut vkolta 20 sairaslomalle, koska hänellä on niin tapana. Kaksoset nyt 2v.

Oli vain sellainen tunne,näin paljon unia että mulla oli kaksi lasta. Joskus saattoi olla eri ikäisiä mutta yleensä olivat kaksoset. Pahaolo oli järkyttävä ja se vain lisäsi sitä tunnetta että kaksi siellä on. ja viikolla 10 lääkäri totes kohdun olevan paljon suurempi kuin normaalisti,niin olin varma että kaksi tulee vaikkei lääkäri siitä mitään puhunutkaan.

np ultrassa kaksosuus sitten paljastui ja lääkäri ihmetteli kun mua vaan nauratti,kun kuulemma kaikki tämän uutisen kuuliat rupeavat itkemään:) Mä vain sanoin että tiesin tämän ja että jos sieltä olis löydetty vain yksi olisin sitten ruvennut itkemään..:) Meillä ei mitään sukurasitteita ole myöskään.





martina ja tuhotiimi 1v8kk+

minullekkin kävi niin että kun oltiin isännän kanssa ajelemassa ens mäiseen ultraan (rkv 8), ajattelin autossa omassa mielessäni ääneen sitä lausumatta että joko siellä ei ole mitään tai sitten siellä on niitä kaks, ja kas kumaa kun siellä oli sitten niitä kaks, isäntä hieman itkeskeli onnesta(kysyin jälkeen päin mistä moinen), ja neuvolan täti ja lääkäri olivat kumpikin enemmän asiasta sekaisin kun me tai minä...:) " molemmat melkein huutivat yhteen ääneen että : hei täällähän on näitä kaksi..." ajattelin että siellä ne pikkuiset on äitille viestitellyt jo jonkin aikaa ja nauraa kuhertelevat...!



sellaista meillä...Nyt tytöt jo 2v2kk:tta ja touhua riittää...! (kuten jokainen arvata saattaa...):)

muistaakseni viikolla 12, niin isohko, että epäilin miehelleni odottavani kaksosia. Vitsinä siis sanoin. No, kaksihan siellä oli. Viikolla 13 piti sitten siirtyä normaaleista housuista kuminauhallisiin...

meillä on se hoitotausta eli sinne kaksi laitettiin ja aiemmin kumpikaan alkioista ei edes hipaissut kiinnittyä. Ja vuosi sitten puhuttiin jo miehen kanssa testin jälkeen, että siellä ne nyt sitten on, molemmat ja koko ajan puhuttiin tytöstä ja pojasta. Että viikolla 6+6 sitten nähtiin ultrassa, että kaksi siellä oli. Ukkelin kanssa sanottiin, että kun ensin näky toinen möykkynen niin näyttäkää se toinenkin ja siellähän se.



Toisille kaksi lasta samalla kertaa voi olla järkytys, mutta meille se oli suunnattoman suuri onni. Kannattaa muuten etsiä vertaistukea, hakeutukaa monikkovalmnennukseen jos vaan on mahdollista. Suosittelen!



ja nyt ne kaksi pienen pientä möykkyä on tuolla nukkumassa tirsoja. Huomenna 4 kk.



siperoinen+pesue

...vaikka suvussa on kaksosia siten että mummollani oli kaksoset (äitini ja siskonsa, kuolleet jo) ja isomummollani on kaksoset (mummoni ja siskonsa, elossa vielä). Pidin tätä periytyvyyttä (?) kuitenkin tosi pienenä vaihtoehtona enkä edes leikitellyt ajatuksella. " Ei se ole mahdollista..."



Alkuraskaus oli melkein oireeton, ja kaksi keskenmenoa kokeneena ajattelin aika varovasti ja odottelin vain ultraa. Ultraan sitten mentiin sillä asenteella että näkyyköhä siellä mitään. Ekaks mahan päältä ultratessa näkyi vain yksi sikiö ja se oli ok. Sit jostain syystä ei saanut kunnon kuvaa ja mut kehotettiin pissille ja otettiin se ultra vielä alakautta. Pelästyin kuoliaaksi kun lääkäri sanoi että täällähän on ihan erilaiset näkymät. En sanonut mitään vaan odotin mitä hän sanoo, pelkäsin että jotain vikaa tai jotain. Lääkäri sitten vaan että täällä on nimittäin takana toinenkin sikiö. Siinä kohdassa meinasi totaalisesti sydän tulla rinnasta ulos. Joten ihan yllätyksenä tuli mulle...

että meille on tulossa kaksoset. Rv 13+5 oli ensimmäinen ultra ja siellä lääkäri sanoi hymyssä suin, että täällä on näitä kaksi. Hän oli ihmetellyt kalvoa. (vauvat ovat ovat eri pusseissa). Miehen kanssa katsoimme vain toisiamme silmät ympyrälleen ja minä sanoin lääkärille, että ei ole. En voinut uskoa asiaa millään todeksi. Mitään mahdollisuuksia ei ns. ollut, kun kummankaan suvussa ei ole kaksosia ja ollaan vielä aika nuoriakin. (mies 30v ja minä 25v.

Mutta todella positiivinen yllätys se oli. :) Nyt ollaan aivan onnessamme.

Meillä on ennestään yksi tyttö 1v5kk ja kun aloin miettimään, että minkälainen oli alkuraskaus tytöstä, niin nyt näitä kaksosia odottaessa on ollut aivan samanlainen odotus tähän asti kuin esikoista odotin.

Jälkeenpäin olen nyt miettinyt, että kyllä minua väsytti ns.tuplasti ja hemoglobiini laski alussa hirveän nopeasti, mitä ei tytöstä tapahtunut. Mutta silloin en aatellut yhtään näiden olotilojen johtuvan kaksosista.



Rakenneultraa odotellessa santsuma & pienokaiset

Minulla oli kokemusta muutamasta yhden vauvan raskaudestakin. Iltaisin makuulle asetuttuani tunnustelin kohtua, ja se tuntui suuremmalta kuin aiemmissa raskauksissa noin varhaisilla viikoilla. Oikeassa sitten olin.. NP-ultrassa todettiin kaksoset.

Sain tänään 11+5 ultrassa kuulla kaksosista, järkytys oli mutta samalla tunsin tuplasti äidinrakkautta. Alkuraskaus on ollut monta kertaa rankempi kuin ensimmäisestä joka on tyttö. Eli pistin kaiken sen piikkiin että tämän on oltava poika koska on niin rankkaa ;) Meillä ei koko suvun historiassa ole monikoita sattunut että silläkään en osannut kuvitellakaan.

edessä ilman paitaa ja sanoin miehelle, että on tämä maha vaan jo niin iso että mitä jos täällä onkin kaksi... Minulla oli ollut yksösraskaus aiemmin. Sanoin asiasta muillekin ja ne vain kaikki sanoivat, että toisella se vatsa pullahtaa nopeammin esille...

Kävin ultrassa tosin jo rv 7+, joten masu ei ollut ehtinyt vielä kasvaa. Raskausoireitakaan ei ollut esikoiseen verrattuna kummemmin. Sai sitä sitten miehen järkyttää ultrakuulumisilla.. :-D



Ehkä olisin ennen np ultraa alkanut jotain epäilemään, kun masu oli tuolloin aika turvonnut ja pari kieppiäkin olin masusta tuntenut!! :-D