Lue keskustelun säännöt.
Mieheni ei ollut mukana synnytyksessä
13.11.2015 |
Pitäisiköhän mun tuntea, että oon valinnut yökerön ja itsekkään miehen osittain siis senkin takia?
Mies oli siis samassa kaupungissa ja hän ehti pyytää äitinsäkin kotiin toisen synnytyksen lähestyessä, jotta hänen äitinsä olisi voinut hoitaa esikoista (jonka synnytyksessä mieheni ei myöskään ollut mukana). Miehelläni oli myös lomaa kyseinen viikko, mutta hänen piti päästä kotiin nukkumaan, kun kello oli noin 1 yöllä. Lapsi syntyikin sitten noin neljän tunnin kuluttua. Mies kävi meitä katsomassa kerran koko sairaalassaoloaikana, vaikka ajomatka autolla kestää noin 15 minuuttia. Kun pääsin kotiin, mies huoritteli mua ensimmäisen kerran koskaan, sillä vauva itki ja mies yritti estää minua antamasta rintamaitoa, mutta en suostunut miehen pyyntöön.
Sama asenne on jatkunut tässä edelleen. Jotenkin on tullut sellainen fiilis, että tosi monella on tosi ihanat, epäitsekkäät ja huomioivat puolisot, toisin kuin minulla.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska jätkä ihan suoraan sanottuna. Miks se muuten yritti estää sua antamasta rintamaitoa?
En tiedä itsekään aivan tarkkaan, sillä mies ei osaa eritellä sille syitä. Veikkaan syyksi hänen huonoja hermojaan ja pelkoa siitä, että rintamaito ei olisi riittänyt sekä mahdollisesti anoppini vakuuttelujen uskomista sen osalta, että kyllä ennenkin korviketta annettiin jo melkein synnytyssairaalasta lähtien. Yksi syy voi olla myös kontrolloinnintarve.
Tavallaan harmittaa, että omat vanhempani olivat niin passiivisia ja jopa vetäytyviä lasten synnyttyä, sillä osittain sen vuoksi olin
Mutta tosiaan, olkaa kiitollisia te muut niistä fiksuista ja osallistuvista miehistänne. Itse valitsin väärin ja saan katua sitä lopun ikäni.
Muuten hyvä mut miehet ei mieti tommosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
...Kolmannekseen, entä jos minulle tapahtuisi jotain synnytyksessä ja joutuisin vaikkapa leikkaukseen, kuka huolehtisi vauvasta sillä aikaa? ...
Veikkaan että synnytyssairaalassa on kyllä henkilökuntaa tuollaisia tilanteita varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi olla synnytyksessä mukana?
Tätä minäkin ihmettelen. Tiedän enemmän tapauksia joissa isä nimenomaan ei ole ollut synnytyssalissa mukana, kuin niitä jotka ovat, eivätkä he silti ole yhtään sen huonompia isiä. Ihme mittari jollekin isyydelle. Onko nekin sitten aivan surkeita isiä jotka esim. pyörtyvät tai voivat pahoin siellä synnytyssalista jonne ne on ensin parhaassa tapauksessa väkipakolla raahattu?
Eikö näissä parisuhteissa puolisot tue tai lohduta toisiaan ikinä? Ei minulta ainakaan onnistunut sairaalasta poissa pysyminen, kun mies makasi sairalassa. Olin vierellä kaikki illat ja yöt, silittämässä päätä ja juttelemassa. Eikä miehelläni tullut mieleenkään jäädä pois synnytyssalista, koska tiesi, että haluan tukea. Jonkun kenen kättä puristaa ja jonkun johon luotan, vakuuttelemaan että kaikki menee hyvin.
Mikä se sellainen parisuhde on, jossa puolisot eivät huolehdi toisistaan?Entä jos se mies ei kertakaikkiaan pääse paikanpäälle? Moni ehkä haluaa itse olla siellä, moni varmaan tulee pyydettäessä, jotkut eivät halua, jotkut taas kertakaikkiaan ei pysty. Onko synnyttäminen sitten ainoa mittari liiton kunnollisuudelle, että jos mies ei ole siellä mukana niin ei ole sitten vaimonsa rinnalla missään muussakaan tilanteessa? Vaikuttaa vähän höperölle teorialle.
Siinä on pieni ero onko oikeasti tilanne ettei pääse paikalle vai ettei vaan jaksa tulla kun väsyttää. Jos mun mies oli ilmoittanut että ei jaksa eikä halua tulla synnytykseen olisin vakavasti pohtinut onko siitä oikeasti isäksi, kun oma lapsi ei sen vertaa kiinnosta.
On, totta kai sillä on eroa jaksaako/viitsiikö lapsen isä tulla synnytykseen, vai onko poissa siksi ettei ole sinne päässyt. Tilanteita joissa sinne ei noin vain pääsekään on kuitenkin niin monenlaisia ettei kaikkia tapauksia voi niputtaa yhteen ja lyödä päälle leimaa "Huono isä ja puoliso - ei mukana synnytyksessä"
Eihän ennen -esim 30 vuotta sitten, ollut tapana että isät osallistuisivat synnytykseen. Olisi ollut kummallista mies nähdä siellä.
Onks sulla pakkoavioliitto?
Mun mies ei ollut mukana synnytyksessä, istui käytävällä odottamassa. Ihan ookoo mun mielestä.
Huoritellut ei ole koskaan, enkä ole kuullut että kukaan muukaan olisi vaimoaan huoritellut. Mistä te kaivatte näitä kusipäitä ja miksi teette niille lapsia?????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi olla synnytyksessä mukana?
no kuka olis mun selkää hieronnut kovimpana kivun hetkenä? Ei ainakaan ykskään hoitaja/kätilö...
en kerennyt samaan mitään epiduraaleja siinä vaiheessa, kaikki suppari kipu kiersi vatsasta selkään jota mies käskystäni, luojan kiitos, oli valmis hieromaan!
Mies myös hoiti lapsemme sillä aikaan kun itse nukuin heräämössä 5 tuntia.. joo onhan ne hoitsut sitä varten mutta kyllä nyt ihan miehen homma se oli..
ja esikoista tein synnärillä 10 tuntia olis kylläkin se aika käynyt yksinä hyvin piiiitkäksi!
Sinä varmaan synnytit yksinäsi ilman miestäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...Kolmannekseen, entä jos minulle tapahtuisi jotain synnytyksessä ja joutuisin vaikkapa leikkaukseen, kuka huolehtisi vauvasta sillä aikaa? ...
Veikkaan että synnytyssairaalassa on kyllä henkilökuntaa tuollaisia tilanteita varten.
Ai ihan jokaiselle synnyttäjälle kun miestä ei enää halutakkaan synnytykseen mukaan ja hoitamaan omaa lastaan, ihanaa että kaikille pakolaisille töitä tiedossa ja suomalaisille jes!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen hoitanut synnytykset yksin ilman miestäni omasta toivomuksesta. Henkilökunta auttoi ja olen tyytyväinen äiti ja edelleen mieheni kanssa ja lapset jo koulussa.
Siinä on pieni ero onko oikeasti tilanne ettei pääse paikalle vai ettei vaan jaksa tulla kun väsyttää. Jos mun mies oli ilmoittanut että ei jaksa eikä halua tulla synnytykseen olisin vakavasti pohtinut onko siitä oikeasti isäksi, kun oma lapsi ei sen vertaa kiinnosta.