Kaveri pitää mua tyhmänä

Pölli

Tekee mieli vähän purkaa mieltä :D ollaan kaverini kanssa samanikäisiä, tunnettu useampi vuosi. Ennen koin että oltiin henkisesti suht samalla tasolla ja pystyttiin keskustelemaan kaikesta. Kumpikin ymmärsi toisiaan tai jos ei ihan ymmärtänytkään jossain asiassa, niin ainakin kuunteli ja yritti ymmärtää. Nyt kaverini on alkanut kohdella minua kuin vähä-älyistä. Puhuin sitten mistä aiheesta vaan, huomaan kaverini alkavan katsoa minua sellaisella arvostelevalla katseella, aivan kuin analysoiden ja etsien virhepäätelmiä ja epäloogisuuksia. Keskustelu menee yleensä sellaiseksi, että minä joudun ahdistuneena perustelemaan mielipiteitäni ja hän kyselee tarkentavia kysymyksiä, samalla yrittäen todistaa minun olevan väärässä. Tuntuu että sen jälkeen kun hän muutama vuosi sitten aloitti opiskelun korkeakoulussa, hän on alkanut saada ystäviä, joiden kanssa saa kokea olevansa vähän muita parempi ja älykkäämpi. Minä taas olen vain lukion suorittanut amis, enkä ilmeisesti enää hänen mielestään kykene hänelle tasavertaiseksi keskustelukumppaniksi. Minua tilanne harmittaa, sillä vielä muutama vuosi sitten koin että olimme hyvät ystävät ja saimme toisistamme tukea. Nyt tuntuu että jokainen tapaaminen päättyy niin että minulle jää paha mieli ja koen olevani tyhmä kuin saapas. Mitä mieltä olette, kannattaako minun vain jatkaa elämääni ilman häntä ja antaa hänen viettää aikaansa ilmeisesti älykkäämmässä seurassa, vai onko tässä toivoa että voisimme vielä palata tasavertaisiksi ystäviksi?

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Kännykällä kirjoittaminen pitäisi kieltää, jos niillä ei saa aikaan kappalejakoja. Aloittajakin vaikuttaa nyt vieläkin typerämmältä.

Vierailija

Haluatko olla ystävä ihmisen kanssa joka on ylimielinen ja saa sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi ja tekee olosi epävarmaksi ja lannistetuksi?

Mutta näitä ylimielisiä "muita parempia" ihmisiä on maailma täynnä joten mitäs jos vain itse olisit tyytyväinen itseesi ja parannat omaa itsetuntoa ettei jokainen arvosteleva mulkaisu saa sinua murenemaan. Ole oma itsesi äläkä vertaile itseäsi muihin.

Vierailija

Saat kännykälläkin kappalejaot käyttöön, kun tekstin jälkeen painat rivinvaihtoa, sitten välilyönti ja uudestaan rivinvaihtoa.

Tämä on kirjoitettu kännykällä, onnistuu kyllä.

Vierailija

Heivaat tietysti tuollaisen "kaverin". Ethän sinä saa ystävyyssuhteesi enää muuta kuin pahan mielen ja huonon itsetunnon.

Mulla on valitettavasti lähipiirissäni ollut useampia tapauksia, joilla on yliopisto noussut hattuun ja on jopa sanottu ihan suoraan, että akateemisesti koulutetut on a-luokan kansalaisia, muut eivät. Pyörikööt keskenään, mua kiinnosta.

Vierailija

No ei kyllä kuulosta kivalta ja tasavertaiselta suhteelta ainakaan tästä näkökulmasta. Toisaalta puhuit että ystävä eleillään ja ilmeillään arvostelee sinua? Oletko aivan varma että tulkitset nämä oikein? Joskus käy niinkin, että kun itse tuntee alemmuutta syystä tai toisesta, niin tavallaan tulkitsee toisen toiminnan arvosteluksi paljon herkemmin. Et oikein kertonut millä tavalla ystävä arvostelee sinua, voisitko vielä antaa jonkin esimerkin? Selväähän on, että sinä koet asian niin että hän arvostelee sinua ja ei pidä teitä yhdenvertaisina, mutta me ihmiset koemme asiat herkästi aina yli, jos mieltämme vaivaa muutenkin esimerkiksi ystävyssuhteessa tapahtuneet muutokset ym. Muistan kun itse koin oman kaverini ylimieliseksi kun hänellä uraputki alkoi mennä lujaa, ja talous koheni ropisten. Nyt jälkikäteen kun mietin asiaa, niin oikeasti kaverini ei ollut yhtään ylimielinen, vaan se oli minun omaa alemmuudentunnetta omasta taloustilanteesta ja ehkä jopa kateutta mikä sitten laittoi ajattelemaan niin. Sinullahan ei toki välttämättä ole kuin minulla, mutta olisi kiva kuulla ihan konkreettisia esimerkkejä (jos vain kehtaat tänne laittaa), miten ystäväsi sinua mielestäsi arvostelee.

Vierailija

Suosittelen ensimmäisenä itsetunnon hankkimista.

Se että itse koet alemmuuden tunnetta, ei ole kaverisi vika, vaikka kyse olisikin siitä että kaveruutenne on tullut tiensä päähän.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Haluatko olla ystävä ihmisen kanssa joka on ylimielinen ja saa sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi ja tekee olosi epävarmaksi ja lannistetuksi?

Mutta näitä ylimielisiä "muita parempia" ihmisiä on maailma täynnä joten mitäs jos vain itse olisit tyytyväinen itseesi ja parannat omaa itsetuntoa ettei jokainen arvosteleva mulkaisu saa sinua murenemaan. Ole oma itsesi äläkä vertaile itseäsi muihin.

Niin, jos tilanne ei muutu niin en kyllä haluakaan olla sellaisen ihmisen ystävä. Tiedän kuitenkin millainen hän oli ennen ja millaista ystävyytemme on ollut. Hän oli todella ymmärtäväinen ja hyvä kuuntelija. Olimme molemmat toisillemme tukena. Siksi tilanne niin harmittaakin, kun en ymmärrä miksi hänen käytöksensä minua kohtaan on nyt niin inhottavaa. Mietin aina mitä minä voisin tehdä toisin, jotta keskustelumme sujuisi, mutta en oikeasti tiedä onko se kiinni minusta enää. T:ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ethän vaan kuvittele, ettei kaikella olisi syynsä!

Kyllä pitää muistaa myös itsekriittisyys ja kyky nähdä puilta metsää, eli ystävyys on aina ystävyyttä kaikessa kontekstissaan.

Vierailija

Sinulla on myös oikeus omiin mielipiteisiin ja sinulla on omat arvot ja periaatteet joiden mukaan elät. Joten ihan turha ahdistua ja alkaa selitellä omia mielipiteitä/puheita. Sinä olet "tätä mieltä" ja PISTE ja ystävä voi ihan vapaasti olla erimieltä tai pitää sitä tyhmänä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä kuulosta kivalta ja tasavertaiselta suhteelta ainakaan tästä näkökulmasta. Toisaalta puhuit että ystävä eleillään ja ilmeillään arvostelee sinua? Oletko aivan varma että tulkitset nämä oikein? Joskus käy niinkin, että kun itse tuntee alemmuutta syystä tai toisesta, niin tavallaan tulkitsee toisen toiminnan arvosteluksi paljon herkemmin. Et oikein kertonut millä tavalla ystävä arvostelee sinua, voisitko vielä antaa jonkin esimerkin? Selväähän on, että sinä koet asian niin että hän arvostelee sinua ja ei pidä teitä yhdenvertaisina, mutta me ihmiset koemme asiat herkästi aina yli, jos mieltämme vaivaa muutenkin esimerkiksi ystävyssuhteessa tapahtuneet muutokset ym. Muistan kun itse koin oman kaverini ylimieliseksi kun hänellä uraputki alkoi mennä lujaa, ja talous koheni ropisten. Nyt jälkikäteen kun mietin asiaa, niin oikeasti kaverini ei ollut yhtään ylimielinen, vaan se oli minun omaa alemmuudentunnetta omasta taloustilanteesta ja ehkä jopa kateutta mikä sitten laittoi ajattelemaan niin. Sinullahan ei toki välttämättä ole kuin minulla, mutta olisi kiva kuulla ihan konkreettisia esimerkkejä (jos vain kehtaat tänne laittaa), miten ystäväsi sinua mielestäsi arvostelee.

Jos nyt yhtenä esimerkkinä mainitsisin sen, kun muutin elämäntapojani ja aloin syödä eri tavalla kuin ennen (en noudattanut enää virallisia ruokavaliosuosituksia). Oloni oli loistava, hoikistuin, jaksoin paremmin jne. Kaverini mielestä ruokavaliossani ei ollut mitään järkeä, ja hän kyseenalaisti joka käänteessä minun perusteluni sille miksi söin niinkuin söin. Hän ei siis ollut itse lukenut aiheesta muuta kuin lööppejä ja uskoi niihin mieluummin, kuin otti itse selvää. Hän veti herneitä nokkaan, jos oikaisin hänen harhaluulojaan ruokavalioni suhteen. Kuitenkin hän on itse vuodesta toiseen mitä erilaisimmilla dieeteillä, enkä minä ole koskaan kyseenalaistanut hänen syömisiään. Kuitenkin minun olisi pitänyt koko ajan perustella syömisiäni, samalla kun hän suunnilleen nauroi perusteluilleni. T:ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko olla ystävä ihmisen kanssa joka on ylimielinen ja saa sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi ja tekee olosi epävarmaksi ja lannistetuksi?

Mutta näitä ylimielisiä "muita parempia" ihmisiä on maailma täynnä joten mitäs jos vain itse olisit tyytyväinen itseesi ja parannat omaa itsetuntoa ettei jokainen arvosteleva mulkaisu saa sinua murenemaan. Ole oma itsesi äläkä vertaile itseäsi muihin.

Niin, jos tilanne ei muutu niin en kyllä haluakaan olla sellaisen ihmisen ystävä. Tiedän kuitenkin millainen hän oli ennen ja millaista ystävyytemme on ollut. Hän oli todella ymmärtäväinen ja hyvä kuuntelija. Olimme molemmat toisillemme tukena. Siksi tilanne niin harmittaakin, kun en ymmärrä miksi hänen käytöksensä minua kohtaan on nyt niin inhottavaa. Mietin aina mitä minä voisin tehdä toisin, jotta keskustelumme sujuisi, mutta en oikeasti tiedä onko se kiinni minusta enää. T:ap

Jos koet että teidän ystävyyssuhde (tukeminen ja muu) on täysin muuttunut, niin onko elämissänne tapahtunut muita muutoksia kuin kaverin yliopistoon meno? Tokihan voi olla kyse että kaverista on tullut ääliö, mutta minun korvaani tuo kuulostaa sellaiselta etääntymiseltä mitä tapahtuu monesi esim. välimatkan tai uuden elämäntilanteen vuoksi. Sekin kannattaa muistaa, että ei mikään ystävyyssuhde pysy samanlaisena hamaan loppuun. Ihmisille tulee perhettä, töitä ja energiataso mitä ystävyyteen voi panostaa vähenee. Nuorempana ystävyyssuhteet ovat myös enemmän sellaisia läheisriippuvuussuhteita, joissa jokainen ongelma ratkotaan ystävän kanssa. Iän myötä se vähenee, koska luottamus itseen kasvaa ja samoin ymmärrys siitä kuinka jokainen oikeasti elää sitä omaa elämäänsä. Mutta toki vanhemmallakin iällä ystävyyssuhteisiin kuuluu lohdutus ja tukeminen, samoin kuin myös iloitseminen toisen puolesta. Se suhteen luonne vain muuttuu paljonkin. Eivät nämä nyt välttämättä liityy suoraan tilanteeseesi, kunhan tulivat mieleen ystävyydestä ja elämänmuutoksista.

Vierailija

Ehkä ystäväsikin on uusissa ympyröissä epävarma ja tuntee itsensä "huijariksi" ja tyhmäksi ja sitten buustaa omaa egoa sinun kustannuksellasi? Jos ystävällä on paska olo niin saa kiksit kun tekee sinullekin paskan olon!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä kuulosta kivalta ja tasavertaiselta suhteelta ainakaan tästä näkökulmasta. Toisaalta puhuit että ystävä eleillään ja ilmeillään arvostelee sinua? Oletko aivan varma että tulkitset nämä oikein? Joskus käy niinkin, että kun itse tuntee alemmuutta syystä tai toisesta, niin tavallaan tulkitsee toisen toiminnan arvosteluksi paljon herkemmin. Et oikein kertonut millä tavalla ystävä arvostelee sinua, voisitko vielä antaa jonkin esimerkin? Selväähän on, että sinä koet asian niin että hän arvostelee sinua ja ei pidä teitä yhdenvertaisina, mutta me ihmiset koemme asiat herkästi aina yli, jos mieltämme vaivaa muutenkin esimerkiksi ystävyssuhteessa tapahtuneet muutokset ym. Muistan kun itse koin oman kaverini ylimieliseksi kun hänellä uraputki alkoi mennä lujaa, ja talous koheni ropisten. Nyt jälkikäteen kun mietin asiaa, niin oikeasti kaverini ei ollut yhtään ylimielinen, vaan se oli minun omaa alemmuudentunnetta omasta taloustilanteesta ja ehkä jopa kateutta mikä sitten laittoi ajattelemaan niin. Sinullahan ei toki välttämättä ole kuin minulla, mutta olisi kiva kuulla ihan konkreettisia esimerkkejä (jos vain kehtaat tänne laittaa), miten ystäväsi sinua mielestäsi arvostelee.

Jos nyt yhtenä esimerkkinä mainitsisin sen, kun muutin elämäntapojani ja aloin syödä eri tavalla kuin ennen (en noudattanut enää virallisia ruokavaliosuosituksia). Oloni oli loistava, hoikistuin, jaksoin paremmin jne. Kaverini mielestä ruokavaliossani ei ollut mitään järkeä, ja hän kyseenalaisti joka käänteessä minun perusteluni sille miksi söin niinkuin söin. Hän ei siis ollut itse lukenut aiheesta muuta kuin lööppejä ja uskoi niihin mieluummin, kuin otti itse selvää. Hän veti herneitä nokkaan, jos oikaisin hänen harhaluulojaan ruokavalioni suhteen. Kuitenkin hän on itse vuodesta toiseen mitä erilaisimmilla dieeteillä, enkä minä ole koskaan kyseenalaistanut hänen syömisiään. Kuitenkin minun olisi pitänyt koko ajan perustella syömisiäni, samalla kun hän suunnilleen nauroi perusteluilleni. T:ap

Taisit alkaa vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle? No mutta se nyt ei liity asiaan tietenkään. Mitä se sinun ystäväsi konkreettisesti sanoin, kun hänen mielestään ruokavaliossasi ei ollut mitään järkeä? Miten hän veti herneen nokkaan? Miten hän suurinpiirtein nauroi perusteluilleni? Ymmärtkö mitä ajan takaa, nuo kaikki sanomasi lliittyvät siihen oletukseen mitä sinä oletat hänen ajattelevan. Et vielä kerro mitä hän on oikeasti sanonut. Kyllä erimielisyydet kuuluu jokaiseen ystävyyteen, ja on tavallaan ihan normaalia sanoa ääneen jos on eri mieltä. Kyse on enemmänkin siitä miten sen sanoo, ja osaako samalla kuitenkin antaa toiselle tilan ja tunnustuksen esim. laihtumisesta.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat