Nyt en enää jaksa!

Vierailija kirjoitti:

Miksi teet ruoan valmiiksi ja siivoat? Jätä ne tekemättä ja sano miehelle että nyt kertakaikkiaan hän tekee jotain.

Koska hän suuttuu, en jaksa tässä nyt vielä riidelläkkin! En myöskään halua elää sotkun keskellä ja haluan että on puhtaita vaatteita...

Voisiko mies tehdä vaikka joka toisena iltana seuraavalle päivälle valmiiksi ruoan, jonka voisi sitten vain kotiintullessa lämmittää? Että ruokaa ei tarvitsisi tehdä samana päivänä?

Entä voisiko ainakin siivoamisen jättää miehelle? Pyykinpesun yms. Et vain tee ja toistat, että hänen on se tehtävä tai homma leviää yksinkertaisesti käsiin. Eikö tehoa? Mitä hän sanoo, mitä tapahtuu?

Vierailija kirjoitti:

Just joo. Minä olin yksin kahden pienen kanssa. Alle vuoden ikäero lapsilla.

Isä kuollut.

Silti nautin lasten kanssa olemisesta.

Pätkääkään väheksymättä lasten isän kuolemaa niin tässä on kyse eri asiasta. itse ymmärrän ap:ta oikein hyvin. Omasta mielestäni kyse on myös siitä, että muuttuu katkeraksi, kun kotitöitä ei jaeta. Minun mieheni kutsui minua tänään siivoojaksi ja opetti samalla 2-vuotiaankin kutsumaan minua siivoojaksi. Teen siis kotityöt melkein kokonaam yksin. Olen välillä todella kateellinen ja katkera miehelle siitä, että hän vain pystyy jättämään kotityöt tekemättä. Olen yrittänyt saada jaettua kotitöitä, mutta kun toinen ei vaan tee niitä. Tiedän olevani tossu, kun en saa yhtä miestä osallistumaan arjen pyörittämiseen. Nyt te kotitöitä tekevien miesten vaimot voitte kivittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oho, sori. Taidat tosiaan olla hajalla. Alotuksesta sain käsityksen, että oot vaan muksun kanssa kotona ja seinät kaatuu päälle.T: 1

Kyllä, tosiaan olen! Painan menemään tauotta, töissä ja kotona( töissä nyt sentään saa joskus pitää lakisääteiset)! Nyt olen lukittautunut makkariin kun vituttaa niin!

Mutta sitähän se elämä on. Ei vanhemmuudesta (velvollisuuksien hoidosta) voi pitää vapaata. Olisi kannattanut miettiä, että oletko valmis äitiyteen ennen lapsen haluamista. Täällä on turha valittaa omista valinnoista.

Fiksu ihminen ottaisi asian puheeksi puolisonsa kanssa ja kertoisi, ettei jaksa siivota ja tehdä aina ruokaa. Voisitte esim sopia, että miehesi tekisi illalla ruuan jota voisitte syödä sitten seuraavana päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko mies tehdä vaikka joka toisena iltana seuraavalle päivälle valmiiksi ruoan, jonka voisi sitten vain kotiintullessa lämmittää? Että ruokaa ei tarvitsisi tehdä samana päivänä?

Entä voisiko ainakin siivoamisen jättää miehelle? Pyykinpesun yms. Et vain tee ja toistat, että hänen on se tehtävä tai homma leviää yksinkertaisesti käsiin. Eikö tehoa? Mitä hän sanoo, mitä tapahtuu?

Miehen kontolle ei tosiaan voi jättää mitään pyykkihonmia! Meillä ei olis mitään siistejä vaatteita enää... Kuivaa rummussa kaiken ja ei osaa lajitella pyykkejä. Siivous on tasoa keskilattian imurointi, joutuu tekee uusiks kuitenkin heti! Vittu minkä pennun oon mieheksi ottanut!

Työnnät kakaran ukon sylkkyyn ja häivyt viikoks viihteelle.

Voimia ap :( kyllä mulla menis hermot tollaseen. Mun mielestä ei kannattais alistua...

Jos illalla on isän lastenhoitovuoro, niin kyllä se siitä selviää ilman sun valmisteluja! Siinähän huomaa että saa olla tarkkana että ehtii, jos ruoka pitää saada heti pöytään.

Minä sanon miehelle usein, että ruokaa ei oo keksikää jotain. Ja niinhän ne keksii. Usein valmisruokaa tai eilistä tai ulkona syömässä, mutta väliäkös sillä. Isin kanssa isin tavalla. Siivota joudun minäkin enemmän (vaikka yritänkin tasapuolista), mies ei vaan näe sotkua. Mutta kyllä se koneen tyhjentää tai imuroi, kun jätän lapun muistutukseksi. Siivouspäivät toimii kans, et molemmat siivoo samaan aikaan hetken. Tosin se vaatii yhtäaikaisen ja vapaan vapaapäivän..

Ristus, jollakulla ahdistaa ja kaipaa vertaistukea, niin pitää sinnekin vääntää inisemään miten pitäisi pystyä hoitamaan homma paremmin. Pitäis, pitäis, mutta joskus on vaan niin siinä vtn tilanteessa eikä ole edes kerennyt miettiä ratkaisuvaihtoehtoja. Ja en ole ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just joo. Minä olin yksin kahden pienen kanssa. Alle vuoden ikäero lapsilla.

Isä kuollut.

Silti nautin lasten kanssa olemisesta.

Pätkääkään väheksymättä lasten isän kuolemaa niin tässä on kyse eri asiasta. itse ymmärrän ap:ta oikein hyvin. Omasta mielestäni kyse on myös siitä, että muuttuu katkeraksi, kun kotitöitä ei jaeta. Minun mieheni kutsui minua tänään siivoojaksi ja opetti samalla 2-vuotiaankin kutsumaan minua siivoojaksi. Teen siis kotityöt melkein kokonaam yksin. Olen välillä todella kateellinen ja katkera miehelle siitä, että hän vain pystyy jättämään kotityöt tekemättä. Olen yrittänyt saada jaettua kotitöitä, mutta kun toinen ei vaan tee niitä. Tiedän olevani tossu, kun en saa yhtä miestä osallistumaan arjen pyörittämiseen. Nyt te kotitöitä tekevien miesten vaimot voitte kivittää.

Myönnän. On helpompi olla yksin lasten kanssa kuin että siinä on vielä huono mies Lisäksi.