En ymmärrä ns. hyötylahjoja
Lasteni isovanhemmilla on tapana antaa lahjaksi aina jotain ns. hyödyllistä (lelut ei sitä tietenkään ole). Mitä ideaa on antaa esim. jotkut arkiset sukkahousut, hammasharja tms? Kai lapsille nyt muutenkin sellaiset perustarvikkeet hankitaan?
Ilahtuisiko mummo jos paketoin hänelle beiget sukkahousut tai hammastahnan?
Kommentit (35)
Jos se ajattelee, että ostamalla hyötylahjan, sä voit ostaa ne lelut kun paremmin tiedät.
Kieltämättä lasten kohdalla lahjan idea vähän vesittyy, jos paketista paljastuu hammasharja tai sukat. Varsinkin, jos lahja on merkkipäivänä annettu.
Raja se on tietty hyödyllisyydelläkin, mutta kyllä itse ottaisin mieluummin käyttötavaraa kun jotain muovista koristekrääsää, mitä joiltain henkilöiltä saan.
Mä olen kyllä vähän samoilla linjoilla.
Jos joku on nimenomaan toivonut vaikka imuria tai paistinpannua, niin ymmärrän toki, että sellainen hankitaan, mutta se, että joku aviomies päivittää vaimolleen lahjaksi jonkun vanhentuneen kodinkoneen on mielestäni törkeää.
Lahjan pitäisi olla vähän sellainen luxus-juttu, jota ei itse välttämättä raaski tai viitsi ostaa.
Toki jouluisin, kun paketteja tulee enemmän, niin voi paketissa olla myös villasukat, tai lapselle kalsareita ja sukkia, mutta myös jotain huippukivaa hömppää!
En mielestäni ole mikään curling-mamma, mutta kyllä minusta on jotenkin rumaa ostaa lapselle jotain ihan arkista ja "tylsää" lahjaksi. Tietysti joku käytännöllinen pussilakanasetti on hyvä idea, jos aihe on lasta miellyttävä, mutta joku hammasharja..? Lahjan antamiseen kuuluu minusta hemmottelun idea.
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä lasten kohdalla lahjan idea vähän vesittyy, jos paketista paljastuu hammasharja tai sukat. Varsinkin, jos lahja on merkkipäivänä annettu.
Niinpä. Ei kai aikuinenkaan ilahdu Fairy-pullosta tai vessapaperista, paitsi ehkä jos rahat on tosi tiukalla. Tai jos on tarkoituskin antaa joku huumorilahja...
Kyllä meillä lapset osaa kiittää lahjasta kuin lahjasta mutta eihän ne nyt osaa ilahtunutta näytellä jos paketista paljastuu joku arkinen perustarvike.
Minun appeni vaimo taas tuo lahjaksi kaikenlaista hölynpölyä, jolla ei ole mitään käyttöä. Tekoturkiskauluri oli erikoisin viime jouluna, tytär sai sen. Kimallettakin siinä oli. Ihan tavallinen kaulaliina olisi riittänyt!!! Poika ei tykkää legoista, mutta joka vuosi paketista paljastuu pikkulegopaketti. Hän pelaa mm. sählyä ja oli toivonut uutta mailaa tai palloa sekä pitkiä sählysukkia. Eli käyttölahjoja, eikä mitään pikkulegoja.
Kai tuo on perua pula-ajalta jolloin nilkkasukat saattoi olla jotain superhienoa.
Toki sukatkin voisi olla kivat, jos olisi joku lapsen lempihahmo tms. mutta tavalliset yksiväriset on nykypäivän lahjana vähän outo.
Minä olen sen verran romantikko että lahjalla ei ole väliä, jos se on rakkaudella annettu.
Edesmennyt mummoni antoi joka joulu mustat Pirkka-sukat, yhdet itse neulotut villasukat ja paketin vihreitä kuulia.
Vihreät kuulat on kamalia mutta aina kun niitä näen, muistan mummon ja tulen hyvälle mielelle :)
Lahja on lahja, sitä ei osteta, vaan se annetaan hyvästä sydämestä ja se otetaan ilolla vastaan. Silloinkin, kun se ei tunnu saajalta kovin mieluiselta. Kuuluu ihan normaaliin inhimilliseen vuorovaikutukseen. Antaja on halunnut ilahduttaa saajaa. Lahja ei ole rahakysymys, elvistelyn tai kilpavarustelun aihe.
Ellei tuota perusperiaatetta ymmärrä kannattaa omaan lahjaansa jättää hintalapun ja joulun jälkeen selvittää saatujen lahjojen hinnat ja arvottaa antajat niiden mukaan.
Riippuu lahjasta ja lapsesta. Meillä on esim. sukkahousuja tullut lahjaksi ja ne on olleet mieluisia, hammasharjoja ei. Näiden lisäksi on sitten tietty ollut niitä leluja sun muita.
Mitä aikuisiin tulee, niin nykyisin kun minulta kysellään lahjatoiveita sanon usein jotain tylsää ja hyödyllistä. Luen ja katson leffoja niin paljon että niitä on toisten hankala ostaa kun ei tiedä mitä minulla jo on, sama musiikin kanssa. Vaatteet usein vielä hankalampia, harrastustarvikkeista puhumattakaan. Lahjakortit olisivat tervetulleita, mutta niitä eivät kaikki halua antaa.
Vierailija kirjoitti:
Lahja on lahja, sitä ei osteta, vaan se annetaan hyvästä sydämestä ja se otetaan ilolla vastaan. Silloinkin, kun se ei tunnu saajalta kovin mieluiselta. Kuuluu ihan normaaliin inhimilliseen vuorovaikutukseen. Antaja on halunnut ilahduttaa saajaa.
Kun asia ei oikeastaan ole noin. Esim. sen hammasharjan kohdalla voi kyse olla lahjanantaman harjoittamasta kasvatuksesta tai näpäytyksestä, että ei pidä saada/haluta turhuuksia, eikä mistään ilahduttamisesta.
Isovanhemmat eivät usein ole niin perillä että minkä ikäiset ovat kiinnostuneita mistäkin leluista ja mitkä on "muodissa". Siksi ehkä kokevat varmemmaksi ostaa jotain, josta varmasti on hyötyä?
Vierailija kirjoitti:
Ellei tuota perusperiaatetta ymmärrä kannattaa omaan lahjaansa jättää hintalapun ja joulun jälkeen selvittää saatujen lahjojen hinnat ja arvottaa antajat niiden mukaan.
Nythän ei ollut kyse lahjan hinnasta. Haluat tahallasi vääristellä.
Minun lapset toivoo yleensä itse hyödyllisiä lahjoja! Toki ne ympyröi lelukuvastosta kaikkea ihanaa, mutta sitten lopulta lahjatoiveena saattaa olla vaikka uudet luistimet tai taskulamppu. Poika oli ikionnellinen, kun sai viime vuonna oman taskulampun. Kun menee yöllä pisulle, ei tarvitse enää lasten lyhtyä kantaa mukana. Hän on 10-vuotias. Meillä on monta lasta, joten esim. tytär 5 v. toivoo kaikkea uutta (arkista). Hän joutuu aika paljon käyttämään sisarusten vanhoja vaatteita, suksia, luistimia, joten kaikki uusi on hänestä kivaa. Ihan uudet tussit ja piirtämätön väritys- ja tehtäväkirja oli paras synttärilahja, vaikka tuli iso kasa lelujakin. Kun on paljon leluja, ei ne enää ole mitään uutta ja hienoa kuin hetken.
Vierailija kirjoitti:
Ne hyötylahjat voi olla kivojakin.
Niitä hammasharjojakin on perus pirkan lisäksi vaikka spiderman ja monster high.
Mielstäni ei ole yhtään huono lahja laittaa harjaa, saippuaa ja pyyhettä lapsen lempihahmoilla tai vaikka lempivärillä karkin muotoiseksi kääröksi. Ipana sai änkkäripyyhkeen 4-vuotiaana ja vielä 5 vuotta myöhemmin muistaa aina sanoa keneltä sen sai....
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sen verran romantikko että lahjalla ei ole väliä, jos se on rakkaudella annettu.
Edesmennyt mummoni antoi joka joulu mustat Pirkka-sukat, yhdet itse neulotut villasukat ja paketin vihreitä kuulia.
Vihreät kuulat on kamalia mutta aina kun niitä näen, muistan mummon ja tulen hyvälle mielelle :)
Vihreät kuulat on parasta mitä universumista löytyy!
En tarvitsisi mitään muita makeisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne hyötylahjat voi olla kivojakin.
Niitä hammasharjojakin on perus pirkan lisäksi vaikka spiderman ja monster high.
Mielstäni ei ole yhtään huono lahja laittaa harjaa, saippuaa ja pyyhettä lapsen lempihahmoilla tai vaikka lempivärillä karkin muotoiseksi kääröksi. Ipana sai änkkäripyyhkeen 4-vuotiaana ja vielä 5 vuotta myöhemmin muistaa aina sanoa keneltä sen sai....
Niin, mutta jos avaat keskustelun hyötylahjoista yleensä, saat muutakin vastauksia kuin teidän hyötylahjojen kommentointia. Jos taas haluat kommentteja vain teidän tilanteestanne, sano niin aloituksessa. Näitä kahta teemaa on myös mahdollista kuljettaa rinnakkain. Minä en kommentoinut teidän lastenne saamia lahjoja, vaan hyötylahjoja ylipäätään.
Minä ostan mummolle aina sukkahousut jouluksi. Kyllä ilahtuu. Säästäväinen ihminen.