Lue keskustelun säännöt.
Millaista joulua vietät tänä vuonna? Millaista haluaisit?
11.11.2015 |
Minä vietän omani yksin, näen ehkä sukulaisia ja ystäviä mutta voi olla, että se jää pyhien jälkeen. Aion lukea, lenkkeillä, syödä suklaata, kokkailla, kuunnella joululaulujakin vähän. Pääasiassa ihan vaan rentoutua. Ennen joulua meillä on lähisuvun (vanhemmat, sisarukset perheineen) kanssa perinteinen yhteinen kokoontuminen, vaihdetaan lahjoja ja vietetään nyyttärihengessä iltaa.
Tämä on niitä asioita, joita arvostan yksinelämisessä. Olin pitkään naimisissa, ja eksän sukujoulut sekä niistä hössöttäminen ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Toki pidin suuni supussa ja tein parhaani, että olisi ollut kivaa,useimmiten olikin. Kyllä tämä silti sen voittaa.
Välillä on yksinäinen olo, jouluna vain vapaa. :)
T. N40 (tahattomasti lapseton, siksi ei omia lapsia kuviossa).
Kommentit (29)
Minusta sun joulusi kuulostaa tosi surulliselta. Joulu on perhejuhla ja minusta kaikkein hienointa on viettää se läheisten kanssa. Ehtii sitä muulloinkin nauttimaan ns. omasta ajasta. Alkoi vähän jopa tuntumaan, että teit aloituksen uskotellaksesi itsellesi, että joulusi on ihan ok vaikka joudutkin sen yksin viettämään. Toivon, että löytäisit seuraa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vietän joulun töissä. Mieluummin viettäisin joulun kotona perheen kanssa. Viimeinen joulu, kun esikoinen on kotona ja olisin kyllä halunnut viettää perinteistä joulua kuusineen ja lahjoineen ja yhdessä aikaa viettäen.
Tänä vuonna minulle sattuu jouluun työvuorot ja muun ajan olen perheen kanssa. Jouluaattona iltavuoro ja joulupäivänä aamu ja sitten taas Tapanina ilta. Ensi vuonna sitten taas jouluna vapaapäiviäkin.
Olemme sisarusteni kanssa vielä perheettömiä, joten kokoonnumme lapsuudenkotiimme ja vietämme hyvin perinteisen joulun: puuro, joulurauhan julistus telkasta, sauna, hautausmaa, jouluateria ja lahjojen jako. Pyhinä käymme elossa olevilla isovanhemmilla ja siellä todennäköisesti tapaamme muita sukulaisia. Välillä tekisi mieli jättää sukukierros välistä, mutta toisaalta kymmenen vuoden kuluttua isovanhempia ei enää ole. Eniten odotan sisarusteni tapaamista, sillä asumme etäällä toisistamme emmekä ole syksyllä juuri ehtineet näkemään.
Tulin todella iloiseksi, että jokaisella on omannäköisensä joulusuunnitelmat. Toisaalta tuli haikea ja surullinen olo, koska monen kertoma suunnitelma perhejoulusta olisi sitä, mitä itsekin kaipaisin. 20 joulua on tullut vietettyä vanhemmilla, yleensä kolmesta sisaruksesta (ja heidän perheistään) ainakin kaksi pääsevät paikalle, elleivät kaikki. Koristellaan kuusi yhdessä, leivotaan, laitetaan kunnon joulupöytä suvun reseptien mukaan, tehdään kotikalja, saunotaan, katsotaan kuumalinja ja lumiukko, käydään haudoilla ja ym. Ollaan yhdessä.
Viime jouluna olin seurustellut viitisen kuukautta ja poikaystävä oli jo lupautunut töihin. Tarkoitus oli, että tänä jouluna olisimme yhdessä vanhemmillani. Valitettavasti suunnitelmat muuttuivat täysin. Poikaystävä on näillä näkymin silloin pääkaupunkiseudulla (siis todella hyvästä syystä, johon kannustan, en viitsi olla lapsellinen ja vihoitella) ja itsekin lupauduin joululomaksi töihin, että saan säästettyä rahaa ulkomaanvaihto-opiskelua varten. Luultavasti en pääse käymään kotona, joten vietän ensimmäistä kertaa joulua yksin. Toki työkaverit ovat mukavia ja työ on kivaa. Mutta ajatus siitä, että koti on tyhjä kun sinne menee... Tulee jo tippa linssiin jo nyt, yksinäiseltä kuulostaa. En tiedä miksi joululla on niin iso merkitys itselle, mutta näin se vain on. Kaikista parasta olisi, jos vaan saisin miehen kainaloon yhdeksi päiväksi. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unelmieni joulun viettäisin mökillä mieheni kanssa. Nauttisimme rauhasta ja hiljaisuudesta kynttilöiden valossa keskellä ei-mitään, söisimme hyvin ja kävisimme puusaunassa. Sen jälkeen voisin käpertyä nojatuoliin takan eteen lukemaan jotain hyvää kirjaa ja syömään suklaata. Valitettavasti tällainen joulu ei ole mahdollinen, sillä kesämökkimme sijaitsee 500 kilometrin päässä nykyisestä asuinpaikastamme eikä meillä ole mahdollisuutta mennä montaa päivää ennen joulua lämmittämään taloa, jotta siellä tarkenisi olla. Ehkä joskus vielä...
Ja miten sitten oikeasti vietän joulun? Juoksen läpi sekä oman että mieheni suvun, etten aiheuta kenellekään pahaa mieltä ja vedän jouluruokia kyllästymiseen asti, kun sekä anoppini, äitini, isäni että mummoni tarjoaa vuorollaan jouluaterian. Näemme sukulaisia lähinnä jouluisin, joten emme ole vielä kehdanneet luopua tästä järjestelystä. Isovanhempani alkavat olla jo aika vanhoja, joten ei sitäkään tiedä, kauanko heidän kanssaan voi joulua viettää. Osittain tästä syystä olen halunnut toimia näin. Olisi tosin mukavampaa, jos olisi paikka, jonne voisimme kutsua kaikki sen sijaan, että itse kierrämme vuodesta toiseen ovelta ovelle
Vietän joulun kuherrellen ja nautin hiljaisuudesta.. lapset menevät isälleen ja siitä alkaa rauha.
Ei tappeluita, eikä pakkosyömistä, ei oksennusta, eikä mahakipuja..ei mitään..vain rauhaa ja rakkautta.
Se riittää minulle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tod näk menen jouluaattona metsään, teen leirin ja nukun 1-2yötä teltassa tai laavussa. Traditioita muistaakseni -tai parodian vuoksi- voin laittaa kuusen oksaan jonkun koristeen, sytyttää kynttilän ja syödä piparkakun. Joulupuuro trangialla ja lämmintä glögiä ennen makuupussiin vetäytymistä. Tämän kaiken teen ihan omaksi ilokseni. Lapseni ovat aikuisia ja asuvat omillaan. Lastenlapsia ei ole eikä puolisoa. Niin että miksipä en?
Kuulostaa loistosuunnitelmalta. Voisinpa minäkin. Ja joku riittävän syrjäinen laavu sen pitäisi olla, että saa ihan rauhassa istuskella.
Vietän sellaista kuin haluan. Niin olen aina tehnyt. Tämä vuonna ulkomailla.