Voinko kieltäytyä koulun kasvatuskeskustelusta?

Vierailija kirjoitti:

Onko teini siis polttanut koulun alueella tupakkaa? Jos on, siitä lienee koulussa etukäteen ilmoitettu sanktio, jonka teini kärsii. Kasvatuskeskustelun tupakasta opettaja voinee pitää teinille kahden keskenkin.

Toisaalta ensisijainen kasvatusvastuu on kotona, ja siksi sinun kannattaa keskustella lapsen kanssa tupakoinnista.

Hankalia juttuja..minusta suoraan koulunkäyntiin liittyvissä asioissa on syytä mennä paikalle, kuten jos läksyt on usein tekemättä tai häiriköi tunneilla tai on omissa ajatuksissaan. Tupakka ei ole sellainen aihe, jonka yhdessä puimisesta tulee mitään lisäarvoa. Sinun lapsesihan se on. Te keskustelette kotona, eikö?

Mä olen vähän samoilla linjoilla tämän vastaajan kanssa.

Eli jos tupakoinut koulun alueella, niin koulu rankaisee sovitulla tavalla siitä koulun alueella tupakoinnista.

Munkaan mielestä tämä ei varsinaisesti ole kouluun liittyvä asia, joten koti voi hoitaa tämän ihan itsenäisestikin.

Mielestäni sinulla on ihan hyvä syy olla menemättä.

Yhtä vamhempaa ei saatu koululle lukuisista yrityksistä huolimatta. Lastensuojeluilmoitus tehtiin. Lapsestaan kiinnostunut vanhempi saa kyllä tapaamisen järjestettyä jos haluaa.

En kyllä miettisi kahtaa kertaa ottaisinko lomapäivän. Se ettet mene ks. keskusteluun antaa lapsellesi vain viestin, että sinun mielestä aihe ei ole kovin vakava. Paras keino puuttua on näyttää että ihan oikeasti olet huolissasi ja aiot tehdä koulun kanssa yhteistyötä lapsen kasvattamisen suhteen. Lapsellesi tulee viesti kun osallistut, että sinä et hyväksi tällaista ja olette koulun kanssa samalla linjalla kasvatusasioiden suhteen. Jos lipsut nyt, niin et varmasti tule saamaan minkäänlaista muutosta asiaan, ja oma auktoriteettisi lapsen silmissä hälvenee.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nuo opettajien lässytyskeskustelut on raivostuttava tapa hoitaa asioita. Ja vieläpä tosiaan olettavat, että sinne kasvatuskeskusteluun päästään ihan koska hyvänsä, vaikka olisi millaiset työt ja vaikka asia voitaisiin aivan hyvin hoitaa koulussa oppilaan kanssa. Jonkun 15-vuotiaan mielestä vanhempien mielipide on sitäpaitsi yhtä tyhjän kanssa.

Kerran meillekin tuli tuollainen kysely, että tarvitsisi käydä kasvatuskeskustelu ja opettaja ehdotti jotain klo yhtä iltapäivällä torstaina (!). Kerroin hänelle että ihmiset tekevät onneksi tässäkin maassa vielä jotkut töitä, ja että itselleni sopii vaikka samana päivänä yhdeksän jälkeen illalla tai vaihtoehtoisesti viikonloppuisin aamusta. Ei pidetty kasvatuskeskustelua, vaan poika sai jonkun lapun kirjoitettavakseen tekemättömistä läksyistä. Aivan pöyristyttävää vanhempien kyykyttämistä nämä kasvatuskeskustelut. Antaisivat vaan jälki-istunnon ja asia olisi sillä hoidettu.

Anteeksi nyt vaan, mutta eipä se ole ihme että 15-vuotiaan silmissä omien vanhempien mielipiteellä ei ole mitään merkitystä, jos vanhemmat eivät käyttäydy kuten vastuuntuntoiset aikuiset käyttäytyy. Jos vanhempia ei kiinnosta tehdä koulun kanssa yhteistyötä ja koulun ohjeisiin ym. suhtaudutaan välinpitämättömästi niin lapselle sitä aikuisen roolia alkaa edustamaan koulu eikä vanhemmat. Tuttu juttu omasta nuoruudesta. Ja siten ne kaikki kapinoinnitkin sitten menee sinne koulun suuntaan; kun huudetaan niitä rajoja ja se on ainoa paikka mistä niitä saadaan. Normaalille 15-vuotiaalle, jolla kotikasvatus on ollut normaalia, vanhemman mielipide ei todellakaan ole yhdetekevä asia. Päinvastoin; poliisillekin urputetaan kun kaupungilla juomisesta jäädään kiinni, mutta kun poliisi sanoo soittavansa vanhemmille niin itkuksihan se menee, tai vähintään hävettää kovasti. Ei lapsen tule pelätä vanhempaansa, mutta kyllä jonkinlainen sukupolvien kuilu täytyy olla jotta murrosikä kapinoineen yms. pääsee normaalisti kehittymään ja loppumaankin onnistuneesti.

Jaa-a. Kyllä meillä vaan koulun alueella tupakointi on ihan kodinkin asia. Eikä todellakaan pelkästään koulun asia rangaista. Mielelläni menisin, jotta teini näkisi että nyt ollaan vakavissaan.

Vierailija kirjoitti:

Oppilaan täytyy, sinua ei voi pakottaa.

Millaisen viestin annat lapselle?

Eipä tarvii ihmetellä, miksi on ns. Ongelmanuori.

Uskaltavatko opettajat käydä kasvatuskeskusteluja myös kiusaajien vanhempien kanssa? Edes ehdottaa niitä, vaikka tuskin paikalle "ehtivät"? Tupakointi on aika helppo aihe...

Nää on ilmeisesti jotain 2000-luvun juttuja nää kasvatuskeskustelut?

Tuleva rikollinen, anna kenkää tai ota asia tosissasi ja mene keskusteluun!

Meille tuli myös kutsu kasvatuskeskusteluun. Syynä se, että oli kahtena aamuna myöhästynyt koulusta. Ensimäinen kerta, kun mopo sammui, eikä käynnistynyt ja joutui työntämään sen kouluun. Toinen, kun puhelimesta oli akku loppunut yöllä ja tietenkään ei herätyskello soinut. Myöhästyi silti vain 5minuuttia.

Ilmoitin, että olen jo niin vanha ihminen, että minua ei tarvise enää kasvattaa. Nuori kävi itse kasvatuskeskustelussa ja oli todennut, että vaikka kuinka nyt kasvatetaan, niin se mopo ei olisi sen kummemmin lähtenyt käyntiin, kun siihen tuli koulumatkalla joku vika. 

Vierailija kirjoitti:

Nää on ilmeisesti jotain 2000-luvun juttuja nää kasvatuskeskustelut?

Ovat. Ennen 70-luvulla ainakin istuttiin tupakoinnista jälki-istunto. Mitä se keskustelemalla paranee. Ei teini tupakointia lopeta, jos on nikotiinikoukussa, vaikka kuinka opettaja nuhtelisi teiniä ja sen vanhempia.

Yksi hyvä juttu kasvatuskeskusteluun on lähettää isä. Opettajat harvoin miestä haukkuvat. Äiti jos menee, niin jo lentelee lasu-uhkaukset ja muut. Mutta miehille mielistellään.

Mä taas ymmärrän erittäin hyvin ap:n harmin. Itselläkin työaika sellainen, etten oikein pysty kesken päivän lähtemään ja välillä tuntuu todella turhauttavalta monet päiväkodin keskustelut. Minusta on loukkaavaa ap.ta kohtaan, että syyllistetään kysymällä kumpi on tärkeämpi: työ vai lapsi. Lapsi on ap:lle varmasti erittäin tärkeä, mutta totuus on kuitenkin se, että kyllä se työkin on nykypäivänä aika pirun tärkeä asia. Antaa aika väärän kuvan sille teinillekin, että potkut töistä on ihan ok. Olisiko mahdollista, että kävisit ap koululla vaikka joku aamu? Olisiko open mahdollista tavata teidät vaikka jo 7.30 aamulla? Jos teininkin on oltava mukava, tuo kellonaika olisi jo itsessään rankaisu teinille ja sinä ehtisit vielä töihin sen jälkeen. 

Minä koen huolestuttavana sen, että vapaaehtoisiksi tarkoitetut palvelut ovat nykyään lastensuojelun uhan varjolla muuttuneet käytännössä pakollisiksi. Neuvolakäynnit ovat "vapaaehtoisia", mutta jos ei mene, siellä kuitenkin nähdään, että tämmöinen lapsi on olemassa eikä käy täällä -> huolestutaan vakavasti.

Joku vanhempi voi haluta pitää kasvatusvastuun itsellään ja hoitaa tupakkaongelman kotona, kun se on tullut ilmi, mutta jos koulu ottaa tällä tavalla yhteyttä ja kutsuu "kasvatuskeskusteluun", jota taatusti missään ei ole määritelty pakollisiksi, käytännössä sinne on mentävä.

Perheiden valinnanvapaus on kaventunut hirveästi ja perheiden kontrollointi lisääntynyt. Nykyäänhän koulu haluaa tietää perheen ruokailu- ja liikuntatottumuksetkin: käytetäänkö voita vai margariinia, liikutaanko työmatkat jne.

Ymmärrän sinänsä tuon hankaluuden liittyen työaikoihin jne. Aloitusviestissä vain pomppasi silmille ilmaus "ongelmateinin vanhempi". Minä en ole eläessäni tavannut ensimmäistäkään ongelmateiniä. Teinien ongelmavanhempia olen sen sijaan tavannut enemmän kuin tarpeeksi.

Ei ole yhtä ainoaa tapaa olla hyvä vanhempi ja kasvattaja. Eikä voi myöskään olla niin, että koulu on niskan päällä kasvatusasioissa ja piilouhkailee vanhempia ja päättää koululaisen vapaa-ajankin asioista.

Kun poikani oli kuudennella luokalla, opettaja otti yhteyttä ja halusi järjestää kasvatuskeskustelun vakavasta asiasta. Sanoin, että paikalle en pääse (olin toisella paikkakunnalla töissä), mutta puhelimitse voimme keskustella.

Ja mikä oli ongelma? Ope oli kuullut poikien keskenään rehvastelevan energiajuomien juonnilla! Tuon asian puimiseksi olisi sitten pitänyt ottaa vapaata töistä ja mennä koululle istumaan.

Puhelinkeskustelussa opettaja teki selväksi, että paitsi energiajuomat, myös limsa on ehdottomasti kielletty kasvavalta lapselta. Limsaa ei saa kotiin ostaa! Ja karkkia enintään karkkipäivänä, jos silloinkaan! Silloin kyllä sanoin, että nyt mennään meidän yksityisen perhe-elämän puolelle, josta arvon opettaja ei määrää, vaikka ehkä haluaisi.

Opettajien (ja koulun) arvovaltaa ei syö aina pelkästään se, etteivät vanhemmat ole yhdessä linjassa heidän kanssaan. Sitä arvovaltaa syö suhteellisuudentajunsa menettänyt ope ihan itse.

Ehkä olisi pitänyt avata tuota "ongelmateini" kohtaa tarkemmin. Tarkoitin sillä, että pojan kanssa käydään vähän väliä lääkärin, psykologin ja sosiaalityöntekijöiden, jopa poliisin tapaamisissa. Ehkä olen surkea äiti, mutta en jaksa enää näiden päälle koulun extratapaamisia. Edellisiä tapaamisia en koskaan jättäisi väliin, mutta nuo koulun jutut, säästän sen energian mieluummin johonkin tärkeänpään tapaamiseen poikani ongelmia setviessä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olisi pitänyt avata tuota "ongelmateini" kohtaa tarkemmin. Tarkoitin sillä, että pojan kanssa käydään vähän väliä lääkärin, psykologin ja sosiaalityöntekijöiden, jopa poliisin tapaamisissa. Ehkä olen surkea äiti, mutta en jaksa enää näiden päälle koulun extratapaamisia. Edellisiä tapaamisia en koskaan jättäisi väliin, mutta nuo koulun jutut, säästän sen energian mieluummin johonkin tärkeänpään tapaamiseen poikani ongelmia setviessä.

Ap

Lisään vielä että pojalla on myös diagnooseja, joten ihan pelkästä huonosta kasvatuksesta ei ole kyse. En niitä kuitenkaan halunnut mainita aloituksessa, koska ne eivät oikeastaan kuulu tähän. Huono käytös on huonoa käytöstä, oli taustalla neurologista häiriötä tai ei.

Ap

Et ole korvaamaton työelämässä vaikka niin luulet.

Vierailija kirjoitti:

Et ole korvaamaton työelämässä vaikka niin luulet.

En ole korvaamaton työelämässä mutta olen korvaamaton kotona. Ymmärrät varmaan että kotona ei paljon ehdi olemaan, jos olen joka viikko muutaman tunnin "omalla ajalla" ja joudun korvaamaan sen iltamyöhään. Ensi viikolla olisi kaksi poissaoloa töistä, palaveri missä on paikalla mm. lääkäri ja psykologi, sekä koulunpalaveri. Kummankohan valitsisin?