Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset lukevat usein enimmäkseen kotimaisia kirjoja?
10.11.2015 |
Usein kun kuulee ihmisten lukutottumuksista, käy ilmi että he lukevat suomalaisia klassikoita tai Tervoa, Oksasta jne. Monet kotimaisista kirjoista ei edes kerro Suomesta vaan sijoittuvat usein johonkin ulkomaahan, esim Sinuhe. Miksei lukea maailman parhaita kirjoja? Voihan suomalainen kirjallisuuskin olla maailman parasta, mutta se on aika epätodennäköistä, koska ei se ole erityisen arvostettua maailmalla.
Kyllähän melkein kaikki lukuihmiset lukevat ulkomaista kirjallisuutta siinä sivussa, mutta suuri osa lukemastaan on suomalaista tuotantoa. Miksi?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kirjoja kannattaa lukea niiden alkuperäiskielellä, koska kirjailijan kyvyt näkyvät silloin parhaiten. Jotain tekstistä häviää väistämättä käännettäessä.
Suomalainen kirjallisuus on nähdäkseni melko hyvin levinnyt maailmalle, kun ottaa huomioon, että tämä on valtavan pieni kielialue. Esimerkiksi Väinö Linna ei oikein iske maailmalla, mutta syynä tuskin on kirjojen huonous, vaan se, että tekstit ovat niin vahvasti paikallista maailmankuvaa peilaavia.
Kirjan hyvyys ja huonous on osittain lukijan päässä. Tutut aihepiirit kiinnostavat yleensä eniten ja siksi tykätään lukea kotimaista.
Todella harvalla on sellainen kielipää että pystyy lukemaan toistakieltään kuten omaa kieltään. Moni toki kuvittelee että osaa vaikkapa englantia, mutta totuus on että ei sitä osaa koskaan sillä tavoin että ymmärtää asioita moniulotteisesti kuten omalla kielellään.
Todella harva kykenee siihen. Eriasia on oman alan tekstit. Nekin kykenee lukemaan jne, mutta paljon jää ymmärtämättä. Ulkolainen kirjallisuus on niin monisyistä ja kultuuri vanhaa että suomalaisen on hirveän vaikea tajuta tekstiä syvällisesti.
Tämä on vain totuus. En halua lannistaa ketään, mutta kannattaa miettiä onko järkevää haaskata aikaa ulkolaiseen kirjallisuuteen? Ehkä kannattaisi suunnata osaamisensa sinne missä on helpompi kehittyä. Kaikki eivät ole kielellisesti hyviä, mutta oppivat kyllä helposti sellaisen kielitaidon että osaavat asioida ulkomailla.
Painotan sitä että kaikki eivät tule koskaan kehittymään sille tasolle että Herman Hessen kirjat menevät tajuntaan saksaksi, vaikka saksaa olisi alla 15 vuottakin...
Asun kaupungissa jossa monikielisyys on yleistä. Ihmiset osaavat jopa neljääkin kieltä kohtuu hyvällä tasolla, mutta sen myös huomaa negatiivisesti. On parempi osata yksi kieli hyvin kuin kaksi tai neljä huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kirjoja kannattaa lukea niiden alkuperäiskielellä, koska kirjailijan kyvyt näkyvät silloin parhaiten. Jotain tekstistä häviää väistämättä käännettäessä.
Minusta tässä on hyvä esimerkki ihmisestä joka vain kehuu omaa kielitaitoaan eikä todellisuudessa kannusta ihmisiä lukemaan tai nauttimaan kirjallisuudesta.
Vähän sellainen haiskahtava mainostus että hei minä osaan lukea ja te ette.
Ehdottomasti kannustan lukemaan myös käännettyä materiaalia. Kääntäjilä on tapana löytää yhteyksiä ja paikata kieltä, jos sieltä ei löydy vastaavaa sanaa tai tapahtumaa omalle kielelle.
22 puhuu viisaita. Olen itse opiskellut yliopistossa englanninkielisessä maassa, ja työssäni luen ja käännän säännöllisesti englanninkielisiä tekstejä. Sitä enemmän arvostan hyviä kielenkääntäjiä, jotka näkevät valtavan vaivan antaakseen minulle mahdollisimman paljon kirjasta.
Minusta taas viesti 22 on ah-niin-perityypillistä suomalaista lannistamista.
Joo, ei se ymmärtäminen varmasti 100 % ole, mutta en näe mitään erityistä syytä miksei kirjoja haluaisi lukea alkuperäisellä kielellä. Minä olen yliopistovuosieni aikana tottunut lukemaan totaalisesti oman alan tutkimuslähteitä englanniksi (ja ei - minulla ei ole ollut vaikeuksia ymmärtää lukemaani eikä teksteistä jää "paljoa ymmärtämättä" kuten viestissäsi vihjaat) - en näe mitään syytä miksi rappeuttaisin kielitaitoani väen vängällä lukemalla joskus surkeitakin suomennoksia kirjoista, jos se alkuperäinen versio on saatavilla ja niiden lukemiseen ei kulu sen suurempaa aikaa mitä suomenkielisten kirjojen lukemiseen.
En ole vielä löytänyt käännöskirjallisuudesta sellaisia kirjoja, joiden aiheista jaksaisin olla kiinnostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas viesti 22 on ah-niin-perityypillistä suomalaista lannistamista.
Joo, ei se ymmärtäminen varmasti 100 % ole, mutta en näe mitään erityistä syytä miksei kirjoja haluaisi lukea alkuperäisellä kielellä. Minä olen yliopistovuosieni aikana tottunut lukemaan totaalisesti oman alan tutkimuslähteitä englanniksi (ja ei - minulla ei ole ollut vaikeuksia ymmärtää lukemaani eikä teksteistä jää "paljoa ymmärtämättä" kuten viestissäsi vihjaat) - en näe mitään syytä miksi rappeuttaisin kielitaitoani väen vängällä lukemalla joskus surkeitakin suomennoksia kirjoista, jos se alkuperäinen versio on saatavilla ja niiden lukemiseen ei kulu sen suurempaa aikaa mitä suomenkielisten kirjojen lukemiseen.
Vaikka ymmärtäisi sisällön, ymmärtääkö oikeasti kaikki kielen vivahteet? Kaunokirjallisuus kun on aika paljolti myös rivien välissä.
Kaikki ei oo vielä amiriikan perseennuolijoita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas viesti 22 on ah-niin-perityypillistä suomalaista lannistamista.
Joo, ei se ymmärtäminen varmasti 100 % ole, mutta en näe mitään erityistä syytä miksei kirjoja haluaisi lukea alkuperäisellä kielellä. Minä olen yliopistovuosieni aikana tottunut lukemaan totaalisesti oman alan tutkimuslähteitä englanniksi (ja ei - minulla ei ole ollut vaikeuksia ymmärtää lukemaani eikä teksteistä jää "paljoa ymmärtämättä" kuten viestissäsi vihjaat) - en näe mitään syytä miksi rappeuttaisin kielitaitoani väen vängällä lukemalla joskus surkeitakin suomennoksia kirjoista, jos se alkuperäinen versio on saatavilla ja niiden lukemiseen ei kulu sen suurempaa aikaa mitä suomenkielisten kirjojen lukemiseen.
Surkeita suomennoksia ei nyt kukaan halua lukea. Mutta hyvä suomennos tuo tekstin rytmin ja nyanssit esille. Vaikka kielitaito riittäisi, harvalla on esim. murteiden tajua saadakseen kaiken irti dialogista. Tässä tarvitaan sitä ammattitaitoisen suomentajan apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaista kirjallisuutta lukevat ovat yleensä siinä kahdeksankympin tienoilla, en tunne ketään nuorempaa joka lukisi enemmän suomalaista kuin ulkomaista. Itselläni on kirjastohuoneessa kuusi kirjahyllyä, vain yhdessä on kotimaisia kirjoja, eniten Kaari Utriota, hänen kirjojaan olen lukenut jopa moneen kertaan (vanhempaa tuotantoa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas viesti 22 on ah-niin-perityypillistä suomalaista lannistamista.
Joo, ei se ymmärtäminen varmasti 100 % ole, mutta en näe mitään erityistä syytä miksei kirjoja haluaisi lukea alkuperäisellä kielellä. Minä olen yliopistovuosieni aikana tottunut lukemaan totaalisesti oman alan tutkimuslähteitä englanniksi (ja ei - minulla ei ole ollut vaikeuksia ymmärtää lukemaani eikä teksteistä jää "paljoa ymmärtämättä" kuten viestissäsi vihjaat) - en näe mitään syytä miksi rappeuttaisin kielitaitoani väen vängällä lukemalla joskus surkeitakin suomennoksia kirjoista, jos se alkuperäinen versio on saatavilla ja niiden lukemiseen ei kulu sen suurempaa aikaa mitä suomenkielisten kirjojen lukemiseen.
Vaikka ymmärtäisi sisällön, ymmärtääkö oikeasti kaikki kielen vivahteet? Kaunokirjallisuus kun on aika paljolti myös rivien välissä.
En tietenkään, kuten en väittänytkään ymmärtäväni. Tähän mennessä en ole valinnut vielä sellaista kirjaa, jonka luettuani olisin kokenut että jotain jäi puuttumaan lukukokemuksestani juuri kielen takia.
Siltikään en pidä minään itseisarvona sitä, että tulisi lukea kaikki alkuperäiskielellä. Luen itsekin valtaosan suomeksi, ihan koska niissä hyllyissä eniten aina kiertelen. Osan sitten englanniksi ja ennakolta tiedän etten koskisi esimerkiksi alkuperäiskielellä kirjoitettuihin klassikkoihin, joista voi tietää jo etukäteen kielen olevan haastavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaista kirjallisuutta lukevat ovat yleensä siinä kahdeksankympin tienoilla, en tunne ketään nuorempaa joka lukisi enemmän suomalaista kuin ulkomaista. Itselläni on kirjastohuoneessa kuusi kirjahyllyä, vain yhdessä on kotimaisia kirjoja, eniten Kaari Utriota, hänen kirjojaan olen lukenut jopa moneen kertaan (vanhempaa tuotantoa).
Kaari Utrio, tuo nuoren polven suomalaiskirjallisuuden raikas ääni!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaista kirjallisuutta lukevat ovat yleensä siinä kahdeksankympin tienoilla, en tunne ketään nuorempaa joka lukisi enemmän suomalaista kuin ulkomaista. Itselläni on kirjastohuoneessa kuusi kirjahyllyä, vain yhdessä on kotimaisia kirjoja, eniten Kaari Utriota, hänen kirjojaan olen lukenut jopa moneen kertaan (vanhempaa tuotantoa).
Kaari Utrio, tuo nuoren polven suomalaiskirjallisuuden raikas ääni!
Kyllä, lupaava nuori kirjailija :DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luen reilut sata kirjaa vuodessa, ehkä viidennes niistä kotimaista. Suurin osa käännöskirjallisuutta. Esimerkiksi tähtitiedettä ja avaruutta käsitteleviä teoksia on harrastelijan aavistuksen helpompi lukea laadukkaina käännöksinä, kun termistön osaaminen ei ole ihan niin sujuvaa..
Viime aikoina alkuperäiskielellä lukeminen on hiukan lisääntynyt, koska kaikkia kiinnostavia teoksia ei ole olemassa käännettynä ja toisaalta en malta odottaa lempikirjailijoitteni uutuuksien suomentamista vaan ne pitää saada ahmaista _heti_. =)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kirjoja kannattaa lukea niiden alkuperäiskielellä, koska kirjailijan kyvyt näkyvät silloin parhaiten. Jotain tekstistä häviää väistämättä käännettäessä.
Minusta tässä on hyvä esimerkki ihmisestä joka vain kehuu omaa kielitaitoaan eikä todellisuudessa kannusta ihmisiä lukemaan tai nauttimaan kirjallisuudesta.
Vähän sellainen haiskahtava mainostus että hei minä osaan lukea ja te ette.
Ehdottomasti kannustan lukemaan myös käännettyä materiaalia. Kääntäjilä on tapana löytää yhteyksiä ja paikata kieltä, jos sieltä ei löydy vastaavaa sanaa tai tapahtumaa omalle kielelle.
On kaantajia ja sitten kaantajia. Olen tasta joskus aiemminkin kirjoittanut mutta kaannoskirjallisuuden kaameus aukesi minulle kun luin lahjaksi saamani Paasilinnan "The Howling Miller" ("A devilishly exotic fable".-Le Figaro). Translated by Will Hobson from the French of Anne Colin Du Terrail
Siina tuli jo hammastenkiristysta lukiessa.
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä löytänyt käännöskirjallisuudesta sellaisia kirjoja, joiden aiheista jaksaisin olla kiinnostunut.
Minusta ap:n aloituksessa oli hieman snobbailun makua ;). Eihän se kuulu kenellekään, mitä muut lukevat. Kiireisenä työssäkäyvänä perheellisenä sitä ei ole paljon aikaa lukemiseen, joten se että saan lukemalla rentoutuksen ja hyvän olon, riittää minulle. Enkä lähde kenenkään lukumieltymyksiä arvostelemaan. Usein se lukeminen on kuitenkin helpointa sillä omalla äidinkielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaista kirjallisuutta lukevat ovat yleensä siinä kahdeksankympin tienoilla, en tunne ketään nuorempaa joka lukisi enemmän suomalaista kuin ulkomaista. Itselläni on kirjastohuoneessa kuusi kirjahyllyä, vain yhdessä on kotimaisia kirjoja, eniten Kaari Utriota, hänen kirjojaan olen lukenut jopa moneen kertaan (vanhempaa tuotantoa).
Kaari Utrio, tuo nuoren polven suomalaiskirjallisuuden raikas ääni!
No minä olen nelikymppinen ja yläasteikäisestä lukenut Utriota, ja sillä vaan se vanhempi tuotanto on parasta, kun niissä on seikkailua, jännitystä ja erotiikkaa, sitten kun tuli ne yksisarviset sun muut, alkoi käydä tylsäksi, ja kriitikot alkoi tykätä. Nykyinen tuotanto on varsin laimeaa.
Kasikymppiset taas ei lue mitään missä on seksiä, ne lukee Kalle Päätaloa ja Laila Hirvisaarta, miehet sotakirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaista kirjallisuutta lukevat ovat yleensä siinä kahdeksankympin tienoilla, en tunne ketään nuorempaa joka lukisi enemmän suomalaista kuin ulkomaista. Itselläni on kirjastohuoneessa kuusi kirjahyllyä, vain yhdessä on kotimaisia kirjoja, eniten Kaari Utriota, hänen kirjojaan olen lukenut jopa moneen kertaan (vanhempaa tuotantoa).
Oliko sinulla joku virallinen tutkimustieto tuosta, että suomalaista kirjallisuutta lukevat ovat 8-kymppisiä? Pane joku linkki, missä asiasta on virallista tietoa. Rohkenen nimittäin olla eri mieltä :). Oma tuttavapiirini 40-50 v ainakin lukee suomalaista kirjallisuutta esim Finlandia-palkintoehdokkaat, joista yhdessä juttelemmekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaista kirjallisuutta lukevat ovat yleensä siinä kahdeksankympin tienoilla, en tunne ketään nuorempaa joka lukisi enemmän suomalaista kuin ulkomaista. Itselläni on kirjastohuoneessa kuusi kirjahyllyä, vain yhdessä on kotimaisia kirjoja, eniten Kaari Utriota, hänen kirjojaan olen lukenut jopa moneen kertaan (vanhempaa tuotantoa).l
Kaari Utrio, tuo nuoren polven suomalaiskirjallisuuden raikas ääni!
No minä olen nelikymppinen ja yläasteikäisestä lukenut Utriota, ja sillä vaan se vanhempi tuotanto on parasta, kun niissä on seikkailua, jännitystä ja erotiikkaa, sitten kun tuli ne yksisarviset sun muut, alkoi käydä tylsäksi, ja kriitikot alkoi tykätä. Nykyinen tuotanto on varsin laimeaa.
Kasikymppiset taas ei lue mitään missä on seksiä, ne lukee Kalle Päätaloa ja Laila Hirvisaarta, miehet sotakirjoja.
Kuulin vähän semmoisia huhuja, että Suomessa olisi kirjoitettu kirjoja 1990-luvun jälkeenkin.
No juurihan täällä on kerrottu, miten kirjat pitää lukea alkukielisinä, kun menevät kääntäessä pilalle.