Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen kamalan lihava ja ahmin ruokaa
Nainen 28v
09.11.2015 |
Välillä inhoan itseäni tämän takia. Olen 29v nainen ja en vaan saa painoani kuriin. Muuten olen ihan tyytyväinen elämääni enkä ole masentunut. Elämänhallintataitoni ovat kunnossa, olen naimisissa ja opiskellut AMK tason ammatin ja pidän itseäni perusfiksuna ihmisenä. Tätä syömisasiaa en vaan saa kuriin.
Surettaa. Olen aina ollut pyöreyteen taipuvainen ja syönyt isoja määriä ruokaa ja ollut makean perään. Painoni on jojoillut ja olen laihduttanut kymmenisen kiloa useampia kertoja ja aina paino tulee takaisin. Nyt viimeisen vuoden aikana painoni on vaan noussut entisestään ja olen välillä tiputtanut muutaman kilon jotka sitten palaavat. Heikkouksia on roskaruoka ja herkut. En kuitenkaan oksenna ruokaa enkä inhoa itseäni syömisen takia ja itsetuntoni on ok tasoa. Joku häiriöhän tämä on mutta ehkä lievä sellainen.
Kaipaisin kokemuksia muilta samassa tilanteessa olevilta. Tätä ei täysin pysty ymmärtämään aina hoikkana tai normipainoisena pysynyt henkilö. Saan ruoasta hyvää oloa ja palkitsen sillä itseäni. Joka maanantai aloitan elämäntaparemontin joka jää viimeistään parin viikon päästä. Tarvitsisin tukea tähän henkiseen puoleen koska teknisesti osaan laihduttaa ja tiedän millaista terveellinen ja kevyt ruoka on. Se ei vaan maistu yhtä hyvältä kuin epäterveellinen ruoka. Pelkään sairastuvani ja että elimistö ei kestä tätä 35 painoindeksiä ja tiedän tilanteen olevan vakava.
Kommentit (61)
Itse huomasin että hain ruasta lohtua. Rupesin miettimään että mitä lohtua oikeastaan haen? Tajusin että suhteeni mieheen on aika platoninen. En saa häneltä tarpeeksi hellyyttä mitä kaipaan. Lisäksi oivalsin että kaipaan omaa lasta. Vaikka olen muka ollut aina sitä mieltä etten halua lapsia ikinä, tajusin äkkiä että valehtelin itselleni. Juuri lasta minä kaipasin. Olen myös tehnyt niin etten esim. osta herkkuja kotiin tai leivo kuin harvoin. Sillä tavalla on paino pysynyt aika hyvin kurissa. En ole mikään hoikka, mutta normaalipainon ylärajalla kyllä. Nyt on len raskaana ja kiloja on tullut lisää. Niistä en ala stressaamaan koska osahan silkkaa lapsivettä ja lapsen painoa.
Mitä halusin siis sanoa, saaattaa olla että jos keksit jotakin muuta tekemistä sen syömisen sijasta, et enää ahmikkaan samalla tavalla. Onko arki liiankin rauhallista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä auttaako suo, mutta voi näitä kokeilla?
http://www.vauva.fi/keskustelu/2424139/muutama_toimivaksi_todettu_keino…
_olkaa_hyva
Noilla keinoilla ei varmasti kukaan onnistu.
No ei todentotta onnistu, jos ennakkoasenne on tuo.
Meinaat, että "oikealla asenteella" sokerista pääsee eroon syömällä sokeria?
Ensimmäinen kohta sopii täydellisesti ap:lle ja terveellisiin elämäntapoihin herkuttelu sisältyy.
Tottakai herkuttelu kuuluu elämään. Sen voi tehdä myös ilman ns. sokeriherkkuja.
Millä herkuilla? Vinkkejä?
Tee niin, että syöt hitaita hiilihydraatteja ja proteiinia aina kolmen-neljän tunnin välein pieniä annoksia. Itseä auttoi se sokeri koukun kanssa, kun on kokoajan verensokeri tasaisena niin ei tule mielitekoja. Vihanneksia ja hedelmiä saa syödä niin paljon kuin haluaa! Ota tavoitteeksi vaikka kaksi päivää ensin uudella tyylillä, sitten huomaat että se onkin helpompaa kuin luulit :) Tee parin päivän satsi ruokaa valmiiksi niin jos nälkä yllättää et sorru herkkuihin, naposteluun tai ylensyöntiin. Ja muista juoda 3l vettä päivässä, pitää nälkää ja et sekoita janoa nälkään.
Tietenkin jos ongelma on vahvasti ns. Järjen ulottumattomissa, vahvasti tunnesidonnainen tms. Niin kannattaa kokeilla vaikka kognitiivista psykoterapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä auttaako suo, mutta voi näitä kokeilla?
http://www.vauva.fi/keskustelu/2424139/muutama_toimivaksi_todettu_keino…
_olkaa_hyva
Noilla keinoilla ei varmasti kukaan onnistu.
No ei todentotta onnistu, jos ennakkoasenne on tuo.
Meinaat, että "oikealla asenteella" sokerista pääsee eroon syömällä sokeria?
Ensimmäinen kohta sopii täydellisesti ap:lle ja terveellisiin elämäntapoihin herkuttelu sisältyy.
Tottakai herkuttelu kuuluu elämään. Sen voi tehdä myös ilman ns. sokeriherkkuja.
Millä herkuilla? Vinkkejä?
Mä olen täysin seonnut smoothieihin. Lempparini, joka-aamuinen juomani: rasvatonta gefiluspiimää, (sokeritonta) marjakeittoa ja marjoja. 3 dl 67 kaloria ja pitää hyvin nälkää
Toinen herkkuni on ruisleipäsiivu jonka päällä on avokado-tonnikalahässäkkää
Kolmas tonnikalaperunasalaatti ja sinappinen salaatinkastike (ok, tuossa taitaa olla aavistus sokeria)
Neljäs - pähkinät!
Viides - kylmäsavulohihässäkkä ja ruisleipää
Herkku kun voi olla suolainenkin...
Kirjoitit, että aloitat elämäntaparemontin joka maanantai ja se loppuu kahdessa viikossa. Todennäköisesti teet liikaa muutoksia kerralla ja tekemäsi muutokset on vääriä. Tee yksi muutos kerralla, esim. syö joka aamu aamupala. Kun se on rutiinia, lisää säännöllinen lounas, sitten päivällinen jne. Säännöllinen ruokailurytmi on eniten painoon vaikuttava tapa. Älä yritä syödä 100 % oikein, vaan esim. 80 % hyvälaatuista ja 20 % "roskaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaapa daapa.. Täällä sama. Olen laihduttanut ja paljon. Ikä 40. Aina ne kilot tuppaa tulemaan takaisin. On käyty sitkeästi terapiassa, mielivalmennuksessa, hypnoosissa... Minkäs teet kun suu ei opi siihen että porkkana on parempi ku lämmin leipä. Kyllä aina aikansa menee tahdolla ja kevyesti.. Mutta en mä kyllä kolmessa vuodessakaan oppinut terveellisistä vaihtoehdoista luontevaa tapaa. Ei se tuskaa ollut, 50 kiloa lähti... Mutta koko ajan yhä yhtä taistelua. Hiukan ottaa rennommin niin 10 kiloa on tullut takas. 10 vuotta samaa taistelua jo.. Kiva jos kroppa oppii.. Mulla vaan toooodella hidas. Ja ihan sama kuin tuolla edellä.. Ruoka hallitsee enemmän ja vähemmän ajatuksia ja sen herkun perään lähtee ajamaan vaikka puolilta öin ties mihin. Pääsääntöisesti vuodesta toiseen ne oikeat valinnat on aina henkisen taistelun tuloksia... Ei sekään kuulkaa järin kivaa ole. Joskaan ei se lihavuuskaan. Ei helpoin tie.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä auttaako suo, mutta voi näitä kokeilla?
http://www.vauva.fi/keskustelu/2424139/muutama_toimivaksi_todettu_keino…
_olkaa_hyva
Noilla keinoilla ei varmasti kukaan onnistu.
No ei todentotta onnistu, jos ennakkoasenne on tuo.
Meinaat, että "oikealla asenteella" sokerista pääsee eroon syömällä sokeria?
Ensimmäinen kohta sopii täydellisesti ap:lle ja terveellisiin elämäntapoihin herkuttelu sisältyy.
Tottakai herkuttelu kuuluu elämään. Sen voi tehdä myös ilman ns. sokeriherkkuja.
Millä herkuilla? Vinkkejä?
Mä olen täysin seonnut smoothieihin. Lempparini, joka-aamuinen juomani: rasvatonta gefiluspiimää, (sokeritonta) marjakeittoa ja marjoja. 3 dl 67 kaloria ja pitää hyvin nälkää
Toinen herkkuni on ruisleipäsiivu jonka päällä on avokado-tonnikalahässäkkää
Kolmas tonnikalaperunasalaatti ja sinappinen salaatinkastike (ok, tuossa taitaa olla aavistus sokeria)
Neljäs - pähkinät!
Viides - kylmäsavulohihässäkkä ja ruisleipää
Herkku kun voi olla suolainenkin...
Kaikki ei pidä suolaisesta. Jos ~50kcal mehujää pitää makeanhimon kurissa, niin eikö se ole vain ja ainoastaan hyvä asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti on elänyt tuollaisen tavan kanssa koko ikänsä:( hänellä liittyi selvästi isän hylkäämiseen ha siihen, että mummo yritti lohduttaa ruualla. Muuten äiti onnellinen ja bmi pysyy nykyään alle 30, kun työstänyt asiaa. Toivon sulle tsemppiä ja apua, sairaushan tuo on, joten hae apua <3
Vierailija kirjoitti:
Jaapa daapa.. Täällä sama. Olen laihduttanut ja paljon. Ikä 40. Aina ne kilot tuppaa tulemaan takaisin. On käyty sitkeästi terapiassa, mielivalmennuksessa, hypnoosissa... Minkäs teet kun suu ei opi siihen että porkkana on parempi ku lämmin leipä. Kyllä aina aikansa menee tahdolla ja kevyesti.. Mutta en mä kyllä kolmessa vuodessakaan oppinut terveellisistä vaihtoehdoista luontevaa tapaa. Ei se tuskaa ollut, 50 kiloa lähti... Mutta koko ajan yhä yhtä taistelua. Hiukan ottaa rennommin niin 10 kiloa on tullut takas. 10 vuotta samaa taistelua jo.. Kiva jos kroppa oppii.. Mulla vaan toooodella hidas. Ja ihan sama kuin tuolla edellä.. Ruoka hallitsee enemmän ja vähemmän ajatuksia ja sen herkun perään lähtee ajamaan vaikka puolilta öin ties mihin. Pääsääntöisesti vuodesta toiseen ne oikeat valinnat on aina henkisen taistelun tuloksia... Ei sekään kuulkaa järin kivaa ole. Joskaan ei se lihavuuskaan. Ei helpoin tie.
Ei se leipä lihota jos syö muuten normaalisti. En ymmärrä näitä aivoituksia että joku pitäis jättää kokonaan pois että laihtuu. Itse syön leipää päivittäin, oivariinin, leikkeleiden ja kasvisten kera. Aamiaiseksi ja välipalaksi, joskus myös iltapalaksi. Lisäksi syön lounaan ja päivällisen. Enkä liho. Jos siihen väliin alkaa syömään pullia tai karkkia, tai korvaan jokun ruuan niillä, varmasti lihoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos asiallisista vastauksista. Mitä sinä fruktoosin metaboliosta kirjoittanut selkokielellä tarkoitit? Sitä että sokeri voi olla yhtä koukuttavaa ja riippuvuutta aiheuttavaa kuin alkoholi? Ei kai se sentään päihdyttävää ole? Kumpi sinusta pahempi sokeri vai alkoholi? Selvästi tunnet asiaa.
Ap
Ap, viestisi olisi voinut olla kirjoittamani mitä ruokaan ja syömiseen tulee. Olen 29-vuotias avioliitossa elävä neljän lapsen äiti. Olen ollut ruuasta riippuvainen niin kauan iuin muistan-ihan lapsesta asti. Yksinkertaisesti syön tai ajattelen ruokaa koko ajan. Olen ollut lähes koko ikäni lievästi ylipainoinen. Parikymppisenä olin muutaman vuoden normaalipainoinen. Silloin tupakoin, ja pystyin korvaamaan ruokariippuvuuttani tupakalla.
Tällä hetkellä painan enemmän kuin koskaan, vähinään parikymmentä kiloa pitäisi saada pois. Mutta miten!! Sokeria sisältävät herkut ovat itselleni se pahin riippuvuustekijä. Tällä hetkellä pystyn välillä olemaan muutaman päivän ilman sokeriherkkuja, sitten taas ratkean useaksi päiväksi. Minun ei tarvitse kuin syödä esim. Yksi keksi tai suklaanpala, niin "peli on menetetty" ja tyhjennän kaapeista kaiken mahdollisen ja mahdottoman makean. Eli olen huono auttamaan:(
vähähiilihydraattinen ruokavalio on ainut joka minulla auttaa taltuttamaan makeanhimon. Olen välillä ollut kuukausia vähähiilarisella ja voinut niiin paljon paremmin. Joka kerta onnistuessani päätän, etten ikinä enää palaa entiseen. Sitten ei tarvita kuin esim. Lapsen synttärit, jossa maistelen leipomisen lomassa taikinaa. Ja olen takaisin samassa suossa.. mietin, enkö ikinä opi!!!
Olen hyväksynyt, ettei suhteeni syömiseen tule olemaan koskaan normaali. Toivon vain saavani ahmimisen sen verran ruotuun, että pääsisin pysyvästi edes lähelle normaalipainoa. Vuosia sitten kävin muutamia kertoja psykologilla setvimässä ongelmaa, mutta mitään pidempiaikaista apua en siitä saanut. Olet ajatuksissani, tsemppiä meille kaikille ahmimisen kanssa taisteleville!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla aivan sama.. Olen 22v enkä pääse tästä ahmimiskierteestä pois vaikka kuinka yritän. Sokeri on ihan kauhea. Olen jäänyt siihen koukkuun. Tulee hirveä olo ellen saa päivittäistä sokeriannosta. Miten siitä makeanhimosta pääsee eroon?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos asiallisista vastauksista. Mitä sinä fruktoosin metaboliosta kirjoittanut selkokielellä tarkoitit? Sitä että sokeri voi olla yhtä koukuttavaa ja riippuvuutta aiheuttavaa kuin alkoholi? Ei kai se sentään päihdyttävää ole? Kumpi sinusta pahempi sokeri vai alkoholi? Selvästi tunnet asiaa.
Ap
Alkoholin metabolia on seuraava:
Juot 120 kcal edestä alkoholia (n. 17 grammaa puhdasta alkoholia):
- Ensimmäisessä reaktiossa vatsa ja sisäelimet hyödyntävät 10%
- Munuaiset, lihakset ja aivot hyödyntävät 10%
- Alkoholista 80% menee maksaan.
120 kilokalorista 96 kcal kulutetaan maksassa, eli 4 kertaa enemmän kuin glukoosi.
Alkoholi hajotetaan maksassa monimutkaisten prosessien kautta, mutta siitä ei muodostu glycogeenia, vaan suuri osa kohdistuu maksasolun mitokondrioon, joka kärsii merkittävästi alkoholista ja pitkään käytettynä aiheuttaa maksakirroosin, eli maksasolut tuhoutuvat. Tästä seuraa mm. rasvamaksaa korkeaa verenpainetta
vyötärölihavuutta (kaljamaha) sekoittaa aivoille menevän kylläisyyshormonin (nälkä etenkin krapula-aamuna) Alkoholin hyödyntämiseen ei tarvita insuliinia.
On epäselvää aiheuttavatko polyolit, eli sokerialkoholit (Xylitol, Mannitol jne) vastaavan vasteen kuin alkoholi.
Sokerin ja siinä olevien glukoosin (rypälesokerin) ja fruktoosin (hedelmäsokerin) metabolia on seuraava:
Syöt 120 kcal edestä sokeria, eli noin yhden lasillisen appelsiinimehua.
- Maksaan kohdistuu 60 kcal fruktoosista ja 12 kcal glukoosista
- Koska muut elimet eivät voi hyödyntää fruktoosia, 100% fruktoosista kohdistuu maksaan.
Maksassa tapahtuu paljon samankaltaisia reaktioita kuten alkoholilla, iso osa niistä kohdistuu maksasolun mitokondrioon, joka taas aiheuttaa: rasvamaksaa, korkeaa verenpainetta, hyperinsulinismia, insuliiniresistenssiä, lihavuutta (maksa tuottaa triglysereidetä tallennettavaksi rasvasoluun), sekoittaa aivoille menevän kylläisyysinformaation (leptiinin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
52 lisää vielä: muutamat ovat kehottaneet ap:ta hakemaan apua. Sekään ei ole oikotie onneen -vakavampiinkin mielenterveysongelmiin on vaikeaa saada apua, vaikka pyytää. Itse tosiaan pääsin terveyskeskuslääkärin lähetteellä psykologille, jossa käsittelimme suhdettani ruokaan n. 8 käynnin ajan ja se oli siinä. Teki varmasti hyvää, mutta en pidemmässä juoksussa saanut siitä hyötyä syömisongelmaan ja siihen, että ruoka hallitsee ajatuksiani. Ravintoterapeutille on niin pitkät jonot, että sinne ei pääse, näin lääkäri totesi minulle. Jos alkaa olla hengenvaarallisen lihavassa kunnossa, ehkä sitten apua saisi pitkäjänteisemmin ja monipuolisemmin.
Sokereita lisätään lihaan mm. ruskistumisreaktion vuoksi (diabetikon verisuonetkin ruskistuvat samasta syystä) ... ns. glykolyysi. Tässä pari näkökulmaa lisää:
Hidastaaksesi vanhenemisprosessia tulee sinun tarkastella Advanced Glycation End-tuotteita products joita tiedeyhteisö kutsuu AGE:ksi.
Proteiinit (eli valkuaiset) muodostuvat aminohapoista ja ne ovat tärkeitä elämälle kahdesta eri syytä. Ensinnäkin keho koostuu proteiineista. Eräs kehon koostumukseen liittyvä proteiini on kollageeni, joka edustaa noin 1/3 kehomme proteiineista. Kollageenia löytyy ihosta, lihaksista, sisäelimistä ja verisuonista. Kollageeni antaa elastisuutta ja yhtenäisyyttä kehon rakenteille.
Toiseksi, kehon eri reaktioihin osallistuvat elintärkeät entsyymit ovat pääosin proteiineja. Verensokeri (eli glukoosi), yksinkertainen hiilihydraatti, tuottaa kehosi soluille energiaa. Silloin kun kehon säätelyjärjestelmät toimivat, proteiinit ja verensokeri eivät aiheuta kehollesi vaurioita.
Mitä ovat Advanced Glycation End (AGE)-tuotteet?
Vanhetessasi kehosi koostumukseen liittyvät proteiinit ovat vahinhoittuneet glykaatio-nimisessä prosessissa. Glykaatio tarkoittaa sokereiden reagoimista elimistön proteiinien kanssa. Glykaatio johtuu kohonneesta veren sokeripitoisuudesta. Prosessi on kontrolloimaton, ei-entsymaattinen reaktio proteiinien ja sokereiden välillä. Prosessissa sokerimolekyyli kiinnittyy proteiinimolekyyliin aiheuttaen toimimattoman glysatoidun proteiinirakenteeen jota kutsutaan Advanced Glycation End -tuotteiksi .
Viimeisten yli 20-vuoden aikana tutkimukset ovat osoittaneet AGE:n liittyvän moniin vanhenemiseen liittyviin sairauksiin kuten esimerkiksi:
Alzheimer
Syöpä
SV-taudit
Tyypin II diabetes
Munuaissairaudet
Ateroskleroosi
Korkea verenpaine
Sydänkohtaus
Näön heikkeneminen
Iho-ongelmat
Koska proteiineja esiintyy joka puolella kehoa, AGE-tuotteiden tuhoava voima on valtava. On tärkeää ymmärtää miten AGE-tuotteiden muodostumista voi vähentää, jotta vanhenemisprosessi ja sairauksiin johtuvat riskit vähenesivät.
Kaksi päälähdettä AGE-tuotteille:
Ensimmäinen lähde on ruoka jota syömme. Ruoan ruskistaminen on tekniikka jolla saamme ruokaamme miellyttävän maun. Yleensä ruskistaminen tapahtuu kuumentamalla sokereita ja proteiineja ilman vettä, jolloin AGE-tuotteita syntyy ruokaan. Nautittaessa ruokaa noin 30% ruoan AGE-tuotteista imeytyy ruoansulatuksessa.
Toinen AGE-tuotteiden päälähde on kehosi. AGE-tuotteita muodostuu kehossasi normaalin aineenvaihdunnan ja vanhentumisen seurauksena. Hiilihydraatit, joko yksinkertaiset tai monimutkaiset, nostavat kehosi verensokeria (glukoosia). Suurin osa verensokerista menee kehosi tarvitsemaksi energiaksi. Pieni osa verensokerista muodostuu AGE-tuotteiksi glykaatiossa.
Diabeteksessa kroonisesti kohollaan olevat verensokeritasot aiheuttavat haasteen AGE-tuotteiden suhteen. Harmittavasti tämä ongelma on muodostunut ongelmaksi koko yhteiskunnassa. Viimeisten yli 30-vuoden aikana sokerin kulutus on kasvanut valtavasti. Yksinkertaiset sokerit (monosakkaridit) kuten fruktoosi ja galaktoosi aiheuttava glykaatiota noin 10 kertaa enemmän kuin glukoosi. Useimmat makeuttajat, kuten esimerkiksi sokeri ja siirapit, koostuvat nykyisin noin 50% fruktoosista.
Kuinka AGE-tuotteet vahinhoittavat kehoasi?
Useimmat nykyisistä teorioista päätyy olettamaan vapaiden radikaalien aiheuttamasta vanhenemisesta, joka johtuu oksidatiivisesta stressistä. On tärkeää ymmärtää se, että monet AGE-tuotteet muodostuvat oksidatiivissa olosuhteissa. Proteiinien ja sokereiden ristiinsiloittuminen näyttää olevan suurin aiheuttaja mm. Alzaimerin ja SV-tautien kehittymisessä.
AGE-tuotteiden aiheuttama vahinko ei rajoitu pelkästään aivoihisi ja sydämeesi. Se vahingoittaa kaikkia elimiäsi, joissa on paljon kollageenia. AGE-tuotteet on yhdistetty myös haimasyöpään, ihosyöpään, melanoomaan, hermovaurioihin, näköön liittyviin sairauksiin, munaissairauksiin ja ihon vanhenemiseen.
Suojaa itsesi AGE-tuotteilta!
Vaikka sekä proteiinit että sokerit muodostavat AGE-tuotteita, sokerin järjetön kulutus on todellinen syyllinen ongelmiin. Eli ei proteiinit. Seuraavilla ohjeilla voit vähentää AGE-tuotteiden muodostumista:
Vähennä sokerin, fruktoosin ja siirappien syömistä!
Tasoita verensokeritasosi. Opettele GI-indeksi ja noudata esimerkiksi vähähiilihydraattista ruokavaliota.
Syö vihannekset ja kasvikset raakana, keitettynä tai höyrytettynä. Muista, että vesi estää sokerin yhdistymistä proteiinimolekyyleihin, jolloin AGE-tuotteita ei muodostu.
Älä syö tuotteita jotka on ruskistettu. Teollisuus käyttää esimerkiksi karamellisointia ja ruskistusta parantaakseen tuotteidensa makua. Nämä tekniikat lisäävät AGE-tuotteiden muodostumista ruokiin.
Kuumenna ruoka pienellä lämmöllä hitaasti. Korkeat lämpötilat muodostavat AGE-tuotteita.
Juo vettä. Vesi estää sokerin yhdistymistä proteiineihin.
Syö karnosiinia. Tämä luonnollinen tuote sisältää aminohappoja beta-alaniinia ja L-histidiiniä. Karnosiinia löytyy eniten lihaksista ja aivoista. Useimmissa tutkimuksissa karnosiinin on todettu vähentävän AGE-tuotteiden muodostumista.
Syö B6-vitamiinia pyridoxamiinina.
Lopeta tupakointi. Tupakoijilla on raportoitu olevan seerumissa huomattavasti korkeammat AGE-tuotteiden tasot. Erityisesti diabeetikkotupakoijilla.
Glykaatioprosessi on tunnettu jo vuodesta 1912 ja noin 100-vuotta myöhemmin vain muutama ihminen ymmärtää glykaation tuhoavan vaikutuksen. Suurin osa ruoan valmistajista tietää asian, mutta eivät tule muuttamaan tuotantoa sinun eduksesi.
Hidastaaksesi vanhenemista ja estääksesi sairauksien syntymistä, tulee sinun vähentää AGE-tuotteiden määrää kehossasi. Muista, että sokeri, monissa eri muodoissaan, on syyllinen AGE-tuotteiden syntymiseen.
Onko käyttäytymisemme meidän oma tietoinen valintamme? Kuusi syytä epäillä tätä väittämää:
1. Jos näin olisi, miten selitätte sen, että lapsetkin lihovat? Sairaalloisen lihavan lapsen elämän laatu vastaa lähinnä syöpäsairaan lapsen elämän laatua. Yksikään lapsi ei päätä olla lihava.
2. Toimivatko laihdutuskuurit? Yksikään laihdutuskuuri ei ole tähän saakka toiminut. Seurannan mukaan puolen vuoden jälkeen ihmisten paino alkaa nousta takaisin ja 99% on lihonut jopa enemmän viiden vuoden jälkeen.
3. Toimiiko liikunnan lisääminen? Meta-analyysien mukaan liikunnan lisääminen vaikuttaa noin yhden kilon verran koko seuranta-aikana. Eli ei juuri yhtään. Liikunnan lisääminen ei siis ole ratkaisu.
4. Tapahtuuko lihomista vain Suomessa? Ei, vaan kaikissa länsimaista ruokakulttuuria noudattavissa maissa ympäri maailman. Erityisesti köyhät lihovat, koska heillä ei ole mahdollisuutta hyvälaatuiseen ruokaan.
5. Lasten ja nuorten lihavuus kasvaa nopeammin kuin aikuisten lihavuus.
6. Lihavuusepidemia koskettaa jopa 6kk vanhoja lapsia. He eivät ole laiskoja ja mässäile tietoisesti.
Jokaisen lihavuutta selittävän teorian pitää pystyä kertomaan syy siihen, miksi jopa lapset lihovat.
Ei anorektikoillekaan sanota, että "järki käteen ja syöt terveellisesti". Ahmimishäiriöisille tätä toitotetaan, koska monien mielestä lihavuus alentaa älyä, kuten tässäkin keskustelussa näkyy. Syömishäiriöiset kyllä tietävät ruuasta kaiken, minäkin. (Olen erään läheltä liippaavan alan tohtori.)
Minulla on mikro- ja mikroravinteet kunnossa, mutta en hallitse ruuan määrää. Toki nykyään ahmin myös ihan turhuuksia (herkkuja) tavallisen ruuan lisäksi. Koska BED on ajan saatossa vain pahentunut, olen poksahtanut BMI 24:sta 43:ään ja ahminta on nykyään jokapäiväistä. Yritin välillä laihdutukseen karppausta, ja se tuntuu pahentaneen BEDiä entisestään.
Kuten ap, minäkään en osaa pitää itseäni muita huonompana, ja ahmimisesta en ole koskaan tuntenut huonoa omatuntoa. Minulta puuttuu jokin itsensäruoskintageeni :) vaikka olenkin työssä ja muuten perfektionisti. Se kaduttaa toki nyt, kun olen näin lihava. Tuntuu, että aivoistani on naksahtanut rikki jokin mekanismi, joka säätelee syöntiä? Päässähän tässä selvästi jotain vikaa on, eihän kukaan täysipäinen muuten olisi näin iso.
Olen ensiavuksi lukenut Duodecimin Irti ahminnasta -kirjaa, suosittelen myös ap:lle.
Vierailija kirjoitti:
Sinä toinen avoliitossa oleva 29v, paljonko painat jos saa kysyä? Haluatko laittaa anonyymin sähköpostin?
Paino pyörii siinä 88-90kg tietämillä, bmi puolestaan seilaa 31-32 välimaastossa. Ainakin 20kg pitäisi saada pois, mutta viisikin kiloa olisi jo jotain. Voin tehdä huomenna anonyymin sähköpostin! Tällä mobiililla ei onnistunut kun juuri kokeilin.
Ja mitä näihin vastauksiin tulee, joku oli ehdottanut suolaisia herkkuja vaihtoehdoksi. No mulle ei näytä sekään toimivan kun voin vetää vaikka ämpärillisen salaattia "herkuksi". Ja tuollaiset määrät terveellistäkin ruokaa on kyllä epäterveellistä...
Alue: Aihe vapaa
Näin se menee. Sokerissa puolet on fruktoosia, eli disakkaridista pöytäsokerista puretaan entsymaattisesti sakkaraasilla glukoosi ja fruktoosi. Fruktoosin metabolia on lähes sama kuin alkoholin, molemmista tulee rasvamaksa ja kuten alkoholillakin, krapulassa voi syödä vaikka viisi pizzaa tulematta kylläiseksi (tämä johtuu siitä, että mm. nucleus accumbens on poissa osittain pelistä, hypofyysi ja neurohypofyysi myös). Nämä ovat olleet tiedossa noin 10 vuotta, mutta valitettavasti tiedepiirissä olevia juttuja ei haluta tuoda julkisuuteen. WHO muutti kyllä lisätyn sokerin osalta suosituksiaan tapeltuaan n. 5 vuotta jenkkien uhkailuja vastaan ja vaati todella paljon tutkimuksia, että saivat aikaan konsensuksen sokerin vaaroista. Toisilla fruktoosin nauttiminen aiheuttaa samanlaiset ongelmat kuin Prader-Willin oireyhtymässä.
Tärkeää on huomata se, että ihmisen biokemia on monimutkaista ja käyttäytymistä ei voi säädellä siten kuin haluaisi jos aivokemia on sekaisin sokerin vuoksi. Eli on täysin turhaa syytellä lihavaa, sillä ei yksikään lihava halua olla lihava (sumopainijat poislukien)!
Sinuna tekisin siten, että eläisin ketoosissa kuukauden (olettaen, ettet ole tyypin 1 diabeetikko) ja sitten palauttelisin ruokavalioon kaikki muut paitsi sokereita sisältäviä ruokia (kiinnittäisin huomiota myös nopeisiin hiilihydraatteihin, ts. niihin, joista ruoansulatusentsyymit tuottavat nopeasti glukoosia, jonka seurauksena verensokeria eli glukoosia ylläpitävä homeostaasiin pyrkivä järjestelmä joutuu koville).... huomaa, että ihmisen säätelyjärjestelmät ovat monimutkaisia kaskadeita, joihin kuuluvat geenien lisäksi hormonit, reseptorit jne.