Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Joululahjat opiskelijoille
09.11.2015 |
Tilanne on tämä:
Meillä on kaksi opiskelevaa nuorta aikuista. Kummallakin rahat, ymmärrettävästi, melko tiukoilla, tuemme kyllä sen minkä pystymme.
Nuorilla on täti, isosiskoni, minua huomattavasti vanhempi lapseton ihminen, joka on elänyt koko ikänsä sinkkuna. Tämä siskoni tukee näitä nuoria tietyllä summalla kuukausittain, mikä on tosi hieno asia.
Tämä siskoni on myös kova ostelemaan lahjoja, mikä on sinänsä mukava asia. Haluaisi ostaa näille nuorillekin kaikkea "kivaa", mikä minusta (ja nuorista) kuitenkin tuntuu tosi turhalta. Kun nuoret joutuvat laskemaan, että rahat riittävät ruokaan, ei osaa olla kovin kiitollinen lahjaksi saaduista koriste-esineistä. Kerran poikani sai lahjaksi keraamisen variksen, joka on veitsiteline tai suolasirotin tms., en nyt muista mikä, kun arvaatte varmaan, että se on kaapin perällä. Sinänsä ihan kiva varis, suomalaista käsityötä.
Olen nyt muutaman vuoden ajan yrittänyt saada siskoni ymmärtämään, että nuorille olisi paras ostaa käyttötavaraa, mutta nyt alkaa kummallakin olemaan astia- ja liinavaatevarastotkin hyvät. Pieniin asuntoihin ei näitäkään kannata hankkia määräänsä enempää. Tytär on sitäpaitsi lähdössä vaihtoon, joten kaikki nykyinenkin tavara täytyy varastoida joksikin aikaa. Rahaa en kehtaa ehdottaa, kun tiedän, että siskoni mielestä se ei ole "kiva lahja" ja kun kuitenkin kuukausittain rahaa kuitenkin antaa.
Huokaus, en tiedä miten saisin asian väännettyä siskolleni? Joku ruokakorikin tms. olisi parempi, mutta osaan kuvitella, että siskostani tämäkään ei ole mikään joululahja.
Harmittaa noiden nuortenkin puolesta, jos saavat jotain variksia...
Kommentit (29)
Hänhän antaa jo rahaa. Suokaa hänelle se ilo, että saa ostaa kivoja juttujakin. Aika tympeetä ois tuosta mitäön sanoa. Lahjahevosen suuhun ei ole katsomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän täysin mitä ajat takaa, mutta lahja on kuitenkin lahja... Olisiko niillä nuorillasi kuitenkin jotain käyttötavaraa mitä tarvitsisivat, jota sitten voit ehdottaa siskolle, että jos välttämättä tahtoo ostaa? Tai sitten vaan sanot että ruokakori olisi kiva lahja joka tulee käytettyä.
Sain joskus yo-lahjaksi erästä astiasarjaa ja sitähän sitten alkoi tulla, etenkin isoja mukeja. Nyt on toistakymmentä mukia, mutta ei yhtään kahvikuppia. Mukit on siis isoja, niin keitäppä pannu kahvia, niin menee tyyliin pariin mukiin :D Sanoin äitille asiasta, mutta en muille, ellei sitten kysyneet. Että ymmärrän kyllä....
Keksikää nuorten kanssa jokin lahja jonka he oikeasti tarvitsevat ja he pyytävät sitten tädiltään juuri sen. Riippuen tapauksesta, pyytävät suoraan tai sitten kierrellen kertoen miten Meidän Mirkku niin kovasti tarvitsee opiskeluissaan uutta laskinta ja vanha meni jo osittain rikki ja ja.....
Tökeröä pyytää rahaa, siitä oon samaa mieltä.
Tai selkeä säästökohde, esim. tietokone johon pikkuhiljaa lahjoitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Hänhän antaa jo rahaa. Suokaa hänelle se ilo, että saa ostaa kivoja juttujakin. Aika tympeetä ois tuosta mitäön sanoa. Lahjahevosen suuhun ei ole katsomista.
No, kyllä minusta lahjan antaja voi vähän miettiä, onko se juttu kiva lahjan saajan mielestä. Jos minä ostan mielestäni hienon, luonnollista kokoa olevan posliinihevosen mummoni yksiöön, hän ei siitä ilahdu yhtään. Mummo onkin sanonut, että ei kiitos tavaraa lahjaksi, kun hän ei tarvitse eikä kotiin sovi. Me osaamme kunnioittaa mummon toivetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänhän antaa jo rahaa. Suokaa hänelle se ilo, että saa ostaa kivoja juttujakin. Aika tympeetä ois tuosta mitäön sanoa. Lahjahevosen suuhun ei ole katsomista.
No, kyllä minusta lahjan antaja voi vähän miettiä, onko se juttu kiva lahjan saajan mielestä. Jos minä ostan mielestäni hienon, luonnollista kokoa olevan posliinihevosen mummoni yksiöön, hän ei siitä ilahdu yhtään. Mummo onkin sanonut, että ei kiitos tavaraa lahjaksi, kun hän ei tarvitse eikä kotiin sovi. Me osaamme kunnioittaa mummon toivetta.
Tässä ei ilmeisesti ole sanottu eli mistäs täti sen tietäisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana täti. Ymmärrän kyllä molemminpuolisesti tilanteen. Jos täti jo kuukausittain tukee rahallisesti lapsia niin ymmärrettävää että jouluksi haluaa antaa jotain konkreettista, varsinkaan jollei hänellä ole omia lapsia. Ei se ole kuitenkaan mielestäni lasten puolelta mitenkään kiittämätöntä jollei halua pieneen asuntoon vastaanottaa tädin valitsemia koriste-esineitä.
Asiaa ei varmaan tarvitse ilmaista niin että kieltää ostamasra koriste-esineitä. Vaan kertoa ennemmin mistä lapset voisivat tykätä esim. Yhteisestä ravintolaillallisesta tädin kanssa, leffalipuista, tädin kanss shoppailemaan tms..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänhän antaa jo rahaa. Suokaa hänelle se ilo, että saa ostaa kivoja juttujakin. Aika tympeetä ois tuosta mitäön sanoa. Lahjahevosen suuhun ei ole katsomista.
No, kyllä minusta lahjan antaja voi vähän miettiä, onko se juttu kiva lahjan saajan mielestä. Jos minä ostan mielestäni hienon, luonnollista kokoa olevan posliinihevosen mummoni yksiöön, hän ei siitä ilahdu yhtään. Mummo onkin sanonut, että ei kiitos tavaraa lahjaksi, kun hän ei tarvitse eikä kotiin sovi. Me osaamme kunnioittaa mummon toivetta.
Tässä ei ilmeisesti ole sanottu eli mistäs täti sen tietäisi?
Siis sanottu että käyttötavaraa, mutta ei tuota, että rahana pitäisi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heittäkää roskiin jos ei kelpaa. Täti antaa jo rahaa kiittämättömille muksuillesi (vai sinäkö se vain valitat noista lahjoista?)
Lahjanantajalla todella kaunis ajatus, että tukee samalla suomalaista taiteilijaa ja antaa lahjan, jonka arvo saattaa säilyä. Lahjansaajana ei tarvitsisi olla noin käsi ojossa, vaan nähdä muutakin kuin sen hetkinen oma toimeentulo, jos kuitenkaan varsinaisesti mitään ei edes tarvi. Vaihtoon lähdetään ja sieltä tullaan ja muuttoja elämässä nyt on, joten se ei ole mikään syy olla kerran vuodessa vastaanottamatta jotain, mitä itse ei ehkä hankkisi siinä elämäntilanteessa, joka menee niin nopeaa ohikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko herkkukori hyvä kompromissi? Nuoret saisivat jotain hyvää ja kuluvaa herkkua, täti voisi antaa jotain kivaa eikä arkista. Viinipullo/kuohuviini/erikoisoluita, mitä nyt juovatkin jne.
Mun mielestä tossa ei ole mitään itsekästä. Meneehän sillä lahjojen ostajallakin rahat hukkaan, jos niitä tavaroita ei toinen tarvitse. Itse ainakin pyrin antamaan sellaista, mistä tiedän toisten ilahtuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista. Yritetään keksiä toive, joka ilahduttaisi sekä antajaa että saajaa. Esim. tuo teatteri tms. voisi kyllä olla sellainen! Tai jos herkkukoritoiveen saisi puettua kivempaan muotoon kuin "ruokaa".
Arvasin, että saan näitä "kiittämättömät lapset" kommentteja. Niin, en osaa sanoa, onko kiittämätöntä jos ei suunnattomasti ilahdu keramiikkiesineestä, joka ei oikein mahdu mihinkään ja jos joutuu arjessaan laskemaan rahoja tarkkaan, jotta ne riittävät välttämättömään.
Ja siskoni jopa kysyy toiveita, mutta ne eivät aina tahdo "kelvata".
Kyllä ärsytti opiskelijana Aalto-vaasit yms. turhat esineet, kun piti tarkkaan laskea mihin käyttää vähät rahat. Siellä ne varmaan kaapin perällä edelleen ilahduttavat. Olisi antanut vaikka lahjakortin ruokakauppaan tai vaikka jotain hyvää juustoa.
En mielestäni ole kiittämätön, sillä kiitin kyllä lahjoista. En vain koskaan ole niitä halunnut tai tarvinnut, joten ne erityisesti lahjoista osannut ilahtua. Onko siis kiittämätöntä, jos saa lahjaksi jotain mitä ei halua tai tarvitse? Jos on, niin sinänsä kummallista, sillä eihän kukaan voi vaikuttaa itse siihen mitä saa lahjaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Yritetään keksiä toive, joka ilahduttaisi sekä antajaa että saajaa. Esim. tuo teatteri tms. voisi kyllä olla sellainen! Tai jos herkkukoritoiveen saisi puettua kivempaan muotoon kuin "ruokaa".
Arvasin, että saan näitä "kiittämättömät lapset" kommentteja. Niin, en osaa sanoa, onko kiittämätöntä jos ei suunnattomasti ilahdu keramiikkiesineestä, joka ei oikein mahdu mihinkään ja jos joutuu arjessaan laskemaan rahoja tarkkaan, jotta ne riittävät välttämättömään.
Ja siskoni jopa kysyy toiveita, mutta ne eivät aina tahdo "kelvata".
Herkkukori-idea on siinä mielessä hyvä, että sen sisältö luultavasti tulee käyttöön, mutta siihen voi silti laittaa kaikenlaista ylellisyyttä mitä opiskelijabudjetilla ei tulisi ostettua.
Ihan mukavaa hemmottelua, että.saavat turhakkeitakin välillä, eikä.pelkästään käyttötavaraa.
Onko tää provo vai onko oikeasti näin kiittämättömiä ihmisiä olemassa? Siskosi tukee sinun aikuisia lapsiasi rahallisesti, ja tämän lisäksi haluaa itse keksiä kivan lahjan joka ei olisi ns. käytännän lahja vaan "oikea" lahja. Eli sellainen asia mitä nuoret eivät itse ostaisi. Mutta te, sinä ja lapsesi, haluaisitte että hän tuon raha-avustuksen päälle auttaisi vielä niin että ostaisi vain käytännön lahjoja. Eli viette häneltä sen lahjan keksimisen idean, ja ilon siitä että voi ostaa toisille jotain sellaista jolla on arvoa muullakin tavalla kuin käytön mielessä. Johan hän auttaa lapsiasi käytännön asioissa, joten logiikka on aika normaalia. Kuulostat ap, ja lapsesi myös, kovin kiittämättömiltä. Siskosi taitaa olla sellainen kiltti ja varakas, joka on sinuakin auttanut elämäsi varrella, ja et osaa tuosta olla kiitollinen. Mikään muu ei nimittäin selitä sitä, että et ymmärrä kuinka älytön toiveesi on. Mietippä nyt ihan oikeasti, se siskosi jo auttaa lapsiasi käytännöllisesti, miksi teillä pitäisi lahjatkin saada sanella että mitä ostaa? Aivan älytöntä. Vaikka väität olevasi kiitollinen, niin kuulostat juuri päinvastaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mukavaa hemmottelua, että.saavat turhakkeitakin välillä, eikä.pelkästään käyttötavaraa.
Niiden turhakkeidenkin olisi kyllä syytä olla edes jollain lailla mieluisia, että ne kokisi hemmotteluksi.
En mä ymmärrä mitä hienoa on antaa perustoimeentulemisen kanssa vaikeuksissa oleville ihmisille jotain kalliita turhakkeita ja miksi niistä pitäisi olla kiitollinen. Musta se kertoo vaan ylimielisyydestä tai kyvyttömyydestä asettua toisen asemaan. Jos välittää toisesta ihmisestä niin paljon, että on valmis antamaan tälle arvokkaita lahjoja, pitäisi olla valmis myös oikeasti tutustumaan sen ihmisen elämäntilanteeseen ja todellisiin tarpeisiin.
No sanotte, että ei osta noita lahjoja, koska ei tarvita. Asia ratkaistu. Näin ei tule sitä turhaa tavaraa. Miksi pitäisi tilalle saada mitään? Mun veljellä on kanssa ollut taipumus ostaa kaikenlaista ja kun väkisin halusi ostaa, niin sanoin lopulta, että osta pojille vaikka pari riviä lottoa kahden porukka.
Alue: Aihe vapaa
Kiittämätön ämmä on kasvattanut kiittämättömät kakarat. Ei taida olla enää mitään tehtävissä :(