Olen asunut 14 vuotta yksin, nyt ehkä edessä yhteenmuutto miehen kanssa

Vierailija

Kertokaa, miten sopeudun parhaiten. Ahdistaa jotenkin ajatus siitä, jos joudun tekemään kaikenlaisia myönnytyksiä. Ja vaikka esim pidän miehen vieressä nukkumisesta, tykkään nukkua myös yksin. Olen niin tottunut asumaan yksin, että vaikeaa kuvitella, että en enää pääsisi mihinkään ns täysin yksin. En tiedä, kuulostaako tämä tyhmältä. Toisaalta olen kuitenkin onnellinen, että olen löytänyt hyvän miehen. Ja on miehelläkin 10 vuotta yksinasumista takana, eli ehkä meillä on molemmilla totuttelemista.

Kommentit (6)

Vierailija

Yksin voi välillä nukkua parisuhteessakin, kun ennen nukkumaanmenoa pusuttelee ja haliin toisen. Otat heti vaan sitä omaakin aikaa, jos siltä tuntuu. Alusta asti on hyvä totutella molempien tapoihin, antaa tilaa, jotta myöhemmin ei tarvitse tapellen repiä tilaa itselle. Puhukaa avoimesti kaikesta, toisianne arvostaen. Voi tuota onnen tilaa, minkä olette kohdanneet, onnea!

Vierailija

Mä muutan myös ihan pian yhteen miesystäväni kanssa. Ollaan oltu 3 vuotta yhdessä mutta tähän asti asuttu erillään. Myönnän että muuttaminen välillä vähän ahdistaa. Kyse ei tietenkään ole rakkauden puutteesta vaan siitä, kun olen jo yli 5 vuotta asunut omillani, niin olen tottunut olemaan kotona yksin omilla "säännöillä". Olen myös aikamoinen erakkoluonne, mutta mieheni kanssa meillä on hyvä parisuhde ja nautimme kyllä toistemme seurasta. Muutamme isoon kaksioon, joten onneksi on sitä omaa tilaakin. Entä ap?

Vierailija

Vähän sama tilanne mulla. Olen asunut yksin nyt vuosia ja sitä ennenkin vain kämppisten kanssa. Jotenkin olen niin kaavoihini kangistunut, että ahdistaa ajatus yhteenmuutosta. Mies kyllä siivoaa ihan mielellään, mutta miehiseen tapaansa myös sotkee huomattavasti enemmän kuin minä. 

Vierailija

Tärkeintä, ettet ota omaa osaasi enemmän kotiaskareita kontollesi. Jos otat, muutaman vuoden päästä se alkaa ketuttaa ja siihen mennessä mies on jo alkanut pitää lusmuiluaan ihmisoikeutenaan eikä suostu enää oikeudenmukaiseen jakoon.

Tää on yksi suurimmista syistä riitoihin, joten oikeasti tärkeästä asiasta on kyse; onnesta parisuhteessa.

Vierailija

Muuttaisimme varmaankin kaksioon. Olemme jo puhuneet, että hommaisimme olohuoneeseen vuodesohvan, jos toinen haluaa nukkua välillä yksin. Mieskin siis ymmärtää tuon. Kuitenkin mietityttää ns oman tilan puute, eli jos ei ole mitään sellaista tilaa, jossa saisin olla välillä ihan yksin.

Ja mietin myös kustannusten jakoa, esim. ruoan suhteen. Olemme puhuneet, että ostaisimme omat ruoat, mutta tarpeen mukaan toisenkin ruokia voisi syödä. Mutta tästä olen saanut kritiikkiä muualta, että ei parisuhteessa noin tehdä.

Minulla on myös paljon omia rutiineja, joihin olen tottunut ja joista saattaa olla vaikeaa päästää irti. Ja minua ärsyttää valtavasti esimerkiksi parranajosta jäävät karvanpätkät pitkin kylppäriä. Tiedän, että nämä ovat pieniä asioita, jos toista rakastaa, mutta toisaalta en tiedä osaanko ainakaan heti päästää kaikesta totutusta irti.

Ap

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat