Säälin lapsia, jotka joka arkipäivä hoidossa 8-10 tuntia

Säälin aikuisia, jotka eivät ole yhdessä lastensa kanssa!

Kun molemmilla on vuorotyö on lapsillakin vähemmän hoitovuoroja. Meillä lapsilla hoitopäivät on 4-6h, 3-5pv viikossa.

Mennään vähän eriaikoihin töihin tai sitten niin että toinen tulee ja toinen lähtee. Toki tämä tilanne ei parisuhteen kannalta ole paras mahdollinen, mutta mieluummin näin. Pyritään kuitenkin lomailemaan ja vapaita viettämään samaan aikaan. Toki monta kertaa vapaatkin sattuu eriaikoihin, mutta silloin lapsillakin enemmän vapaata päiväkodista.

Vaikka meillä lapset on iltahoidossa ja välillä viikonloppuisinkin niin kuitenkin kokonaismäärä on pienempi kuin monilla muilla. Iltamyöhään ei kuitenkaan hoidossa tarvitse olla. Ja joskus mummo hakee aikaisemmin.

Ymmärrän kyllä että kaikilla ei ole sama tilanne, mutta kyllä minuakin säälittää pitkää hoitopäivää tekevät lapset. Varsinkin alle 3 vuotiaat. Joskus sitä miettii eikö oikeasti vanhemmilla ole vaihtoehtoja. 2h työmatkatkin on ihan perseestä.

Lapset tykkää olla päiväkodissa, mutta kyllä aina mielluummin kotiin jäisivät jos saa valita.

Meillä ainakin on JÄRJESTETTY niin että mies käy vakituisissa töissä ja minä teen satunnaista pätkää ja keikkaa, koska lapset menee etusijalle.

On JÄRJESTETTY elämä niin, että ei tarvitse käydä joulupuu -keräyksissä vaan lapsilla on takuulla kaikkea mitä toivoa saattaa.

Sen sijaan mitään emme omista, asumme edullisesti vuokralla ja muutenkin omista menoista on nipistetty.

(ja ymmärrän, että kaikilla ei ole mahdollisuutta mutta hyvin monella kyllä. Lainaa ei tartte olla joka suuntaan ja kalliita asuntoja, autoja, harrastuksia, pelejä ja vehkeitä. Eniten ne lapset kaipaa huomiota, rakkautta ja omia välittäviä vanhempia. )

Sääli on myös se, että aivan liian moni on mokannut raha -asiansa ja elämänhallinta muutenkin hakusassa. Sitten lapset joutuu maksamaan hinnan.

Ja se kyllä näkyy päiväkodeissa. Lasten käytöshäiriöt on nykypäivänä hirvittävän yleisiä ja siellä se perheiden pahoinvointi valitettavasti näkyy.

t: "pitää -pitää - jankuttaja , itsekin päiväkodissa työskennellyt ja oli muuten erittäin silmiä avaava kokemus

Minua taas säälittää kotiäitiyttä ylisuorittavien äitien lapset. Jos lapsi viettää kaiken aikansa toisia kyyläävään ja muita alas painavan, itseään korostavan av-palstalla räyhäävän maanikon kanssa, olisi lapselle kaikin puolin parempi päästä edes pieneksi hetkeksi täysipäisten pariin vaikka sitten sinne päiväkotiin.

Vierailija kirjoitti:

Minua taas säälittää kotiäitiyttä ylisuorittavien äitien lapset. Jos lapsi viettää kaiken aikansa toisia kyyläävään ja muita alas painavan, itseään korostavan av-palstalla räyhäävän maanikon kanssa, olisi lapselle kaikin puolin parempi päästä edes pieneksi hetkeksi täysipäisten pariin vaikka sitten sinne päiväkotiin.

Aika moni meistä päiväkodin ihmisistä kannattaa myös sitä, että lyhentäkää työpäivää tai järjestäjää ylimääräisiä vapaapäiviä lastenne kanssa, mikäli vain mahdollista!!!!!! Meidän antamamme hoiva ei korvaa vanhemman rakkautta ja aikaa oman perheen kanssa!

Miksi tästä pitää jauhaa täällä taas kertaalleen? Joku epäilys teitä täydellisiä lapsen kasvattajia kuitenkin vaivaa kun täytyy itseään ja omia valintojaan niin korostaa. Mikä tämän ketjun pointti oikein on? Saada paska fiilis niille jotka eivät ole jääneet vuosikausiksi kotiin? Myös taloudellinen turva on lapsen etua. Mutta eihän sitä kaikki tajua kun ainahan voi hädän hetkellä hakea sossusta rahaa = kasvatatte niiden persehedelmienne velkataakkaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tästä pitää jauhaa täällä taas kertaalleen? Joku epäilys teitä täydellisiä lapsen kasvattajia kuitenkin vaivaa kun täytyy itseään ja omia valintojaan niin korostaa. Mikä tämän ketjun pointti oikein on? Saada paska fiilis niille jotka eivät ole jääneet vuosikausiksi kotiin? Myös taloudellinen turva on lapsen etua. Mutta eihän sitä kaikki tajua kun ainahan voi hädän hetkellä hakea sossusta rahaa = kasvatatte niiden persehedelmienne velkataakkaa.

Hyi, kuka puhuu persehedelmistä. Ihan törkeän wt. Uran huipulla olevat eivät yleensä hae "sossuista" yhtään mitään. Yleensä työaikaansa lyhentävät nimittäin hyvissä ammateissa toimivat, joilla on siihen varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tästä pitää jauhaa täällä taas kertaalleen? Joku epäilys teitä täydellisiä lapsen kasvattajia kuitenkin vaivaa kun täytyy itseään ja omia valintojaan niin korostaa. Mikä tämän ketjun pointti oikein on? Saada paska fiilis niille jotka eivät ole jääneet vuosikausiksi kotiin? Myös taloudellinen turva on lapsen etua. Mutta eihän sitä kaikki tajua kun ainahan voi hädän hetkellä hakea sossusta rahaa = kasvatatte niiden persehedelmienne velkataakkaa.

Hyi, kuka puhuu persehedelmistä. Ihan törkeän wt. Uran huipulla olevat eivät yleensä hae "sossuista" yhtään mitään. Yleensä työaikaansa lyhentävät nimittäin hyvissä ammateissa toimivat, joilla on siihen varaa.

Totta tuokin. Kyllä minäkin kohta 40 vuotta täyttävänä äitinä ole sen verran rahaa pankkitilille säästänyt, että voin olla hoitovapaalla kotona. Nuoret äidit voi ollakin rahavaikeuksissa, mutta kypsemmät äidit, joita minulla on lähipiirissä, ovat jo olleet vuosia töissä ja maksaneet hyvän rupeaman asuntolainaa.

Minua taas oksettaa, että on JÄRJESTETTY miehen status, työ ja elämä tärkeämmäksi ja tottakai äiti jää kotiin 12 vuodeksi hoitamaan lapsia tai tekee pätkätyötä. En voisi kuvitellakaan antavani lapsilleni tällaista mielikuvaa. Lapsien hoitoaikaa voidaan toki mahdollisuuksien mukaan (joita näillä työmarkkinoilla harvemmin on) lyhentää, jos myös isä on valmis tinkimään urastaan ja työpaikan menetyksestään seuraavissa yt:ssä.

Monissa tapauksissa jompi kumpi vanhempi on pakon sanelemana kotona ja sitten on pakko jollain tavalla painaa muitakin alaspäin pätemällä kotitekoisilla soseilla. Ymmärrättekö, ettei esim. lääkärivanhemmat voi olla töistä pois vuosia. Sama pätee moniin muihin ammatteihin. Nämä naapurin kyylääjät harvoin tietävät taustoja. Ovat varmaan omat lapset onnellisia, kun vanhempi viettää kehuskelemaansa laatuaikaa verhon välissä muistiinpanoja tehden.

Vierailija kirjoitti:

Minua taas oksettaa, että on JÄRJESTETTY miehen status, työ ja elämä tärkeämmäksi ja tottakai äiti jää kotiin 12 vuodeksi hoitamaan lapsia tai tekee pätkätyötä. En voisi kuvitellakaan antavani lapsilleni tällaista mielikuvaa. Lapsien hoitoaikaa voidaan toki mahdollisuuksien mukaan (joita näillä työmarkkinoilla harvemmin on) lyhentää, jos myös isä on valmis tinkimään urastaan ja työpaikan menetyksestään seuraavissa yt:ssä.

Monissa tapauksissa jompi kumpi vanhempi on pakon sanelemana kotona ja sitten on pakko jollain tavalla painaa muitakin alaspäin pätemällä kotitekoisilla soseilla. Ymmärrättekö, ettei esim. lääkärivanhemmat voi olla töistä pois vuosia. Sama pätee moniin muihin ammatteihin. Nämä naapurin kyylääjät harvoin tietävät taustoja. Ovat varmaan omat lapset onnellisia, kun vanhempi viettää kehuskelemaansa laatuaikaa verhon välissä muistiinpanoja tehden.

Minulla sattuneesta syystä on lähinnä korkeakoulutettuja, mm.lääkäreitä, kaveripiirissäni ja useimmin lääkärit ja arkkitehdit pystyvät järjestämään asiansa niin, että on rahaa jäädä äitiysloman jälkeen hoitovapaalle joksikin aikaa tai tehdä etätyöpäiviä tai lyhennettyä työaikaa. Lääkäripulaan vuoksi ei varmasti ole pelkoa joutua syrjään, vaikka olisi kotona vielä toisenkin vuoden lasta hoitamassa. Meillä isä piti vanhempainvapaan päätteeksi ns. isäkuukauden ja minä palasin työhöni johtajaksi. No, se meni miten meni, kokemus miehelle, joka opetteli tekemään ruokaa liedellä ja uunissa ekaa kertaa ikinä. Siivoustouhut jäi kyllä isältä tekemättä. En vähättele kaikkia miehiä, vaan pelkästään omaani todetessani, että tiskikoneen käyttö ja siivoaminen sekä lapsenhoito samanaikaisesti tuntui olevan liian vaativa urakka. Ulkoilu oli auton käyttämistä autopesulassa ja päiväunia sai tämän isäkuukauden aikana nukkua klo 17 saakka, jolloin nukahtaminen yöunille oli aika vaikeaa (mikä ei häirinnyt muita kuin minua, jonka herätys oli arkena klo 6). Lopputulos oli hyvä isäkuukausi kaikesta huolimatta. Koska minä hallitsen arjen hiukan paremmin, lapsi meni sen jälkeen osa-aikahoitoon ja minä aloin tehdä töitä 4 pv viikossa. Kun keskimäärin olin ennen lasta töissä 46 tuntia viikossa, nyt jäi viikkotunnit aina 30 tuntiin.