Lue keskustelun säännöt.
Säälin lapsia, jotka joka arkipäivä hoidossa 8-10 tuntia
06.11.2015 |
Kello on 16.35 ja päiväkodin pihalla edelleen yli 10 lasta odottamassa hakijaa. Hämärtää jo. Tunnistin joukosta naapurintytön, joka viedään aina hoitoon klo 7 ja haetaan klo 17. Äiti käy bussilla töissä, tunnin työmatka ja isä on yrittäjä, lähtee liikkeestään klo 17 jälkeen. Miten ihmiset ei saa järjestettyä lyhennettyä työaikaa, kun lapset pieniä. Meidän lapset on aina olleet hoidossa max. 12 pv kuukaudessa. Isänsä tekee vuorotyötä ja minä lyhennettyä työaikaa 30 tuntia viikko. Jätetään se uusin taulu-tv ostamatta ja sillä rahalla olen kotona. Välissä tein jatko-opintoja, että sain opiskelijana olla enemmän lasten luona äitiysloman jälkeen. Vanhin lapsi nyt 10 vuotta, eli lasten ehdoilla on toimittu monta vuotta.
Kommentit (70)
Lähihoitaja ja hitsaaja saavat jättää ruokansa ostamatta jos siirtyvät lyhennettyyn työaikaan ja luultavasti hitsaaja saisi jopa kenkää kun yt-aika tulee, koska pomon (jolla ei ole lapsia) mielestä tuollainen on täyttä pelleilyä. Meillä lapsi oli hoidossa max. 15pv ja usein sen 10h koska molemmilla meistä on pitkä työmatka (eri suuntiin tietenkin, eli asutaan diplomaattisesti puolimatkassa.) Vai onko se näin että me 2000e nettoavat ei saataisi tehdä niitä lapsia ollenkaan? Minulla ja vaimolla ei ole mitään harrastuksia juuri siksi että voidaan olla vapaa-aikamme lapsemme kanssa ja minusta sekin on lapsen ehdoilla elämistä kun tuosta palkasta ei voida tinkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen vie ja toinen hakee? Ongelma on tietysti se, että se joka hakee, joutuu itse menemään töihin aikaisin päästäkseen vastaavasti aikaisin pois eikä kaikki aikuiset tykkää herätä aikaisin.
Mutta sitten ei voi kitistä, että lapsen on pakko olla pidempiä päiviä tarhassa kuin vanhemmat on töissään, jos ei viitsi yhtään järjestää.
Voi että kun kaikilla olisikin liukuva työaika ja saisi tulla ja mennä miten haluaa. Se vaan ei ole niin...
Olin vielä vuosi sitten päiväkodissa töissä. Ihanaa, jos jossain on niin hyvin, että kaikessa rauhassaan katsotaan pikku kakkosta ja syödään puuroa ja on monta ohjattua, virikkeellistä tuokiota päivässä!!! Meillä oli normaalihko päivä näin : klo 6.30-08 yksi ohjaaja/lto/hoitaja ryhmässä ja lapset saapuvat pikkuhiljaa, lapset leikkivät mitä leikkivät, koska paikalla olevan resurssit menee uusien lasten ja vanhempien tervehtimiseen.
Klo 8 alkaa toisen työntekijän työvuoro
Klo 8 kiire aamupalalle toiseen rakennukseen. Ryhmät syövät vuorotellen. Lasten pitää olla hiljaa, koska tilassa kaikuu. Kuulo-ongelmien vuoksi pari lasta ei siedä melua.
Klo 8.30 pissalle ja lyhyt aamutuokio noin 15 min. Ulos noin klo 9-10, missä lapset puuhailevat
Klo 10.30 pissatus jälleen. Vain 2 vessaa ja vähintään 20 lasta paikalla. Iltavuorolainen saapuu.
Lounaalle ruokasaliin klo 11. Hyss, ei saa puhua, ettei tule meteliä
Päivälepo ruuan jälkeen, hiljaisuus
Vapaata tai ohjattua leikkiä ryhmissä noin klo 12.30-13.30.
13.30 ruokasaliin välipalalle
Päivän toinen ohjattu tuokio, esim. Piirtämistä klo 13.45-14.30
Pissalle, pukemaan ja kaikki ulos.
Klo 14.45-17 ulkona odotellaan vanhempia hakemaan.
Että tällaisia päivät oli meillä. Noin 20 lasta ja 3 aikuista
"Pitää ja pitää ja pitää". Ihmiset kun ottais oman elämänsä ohjat ihan niihin omiin hyppysiinsä ja pääsis tuosta ihmeen ulkopuolelta sanellusta "sun on pakko tehdä näin "- ajattelusta eroon, niin suurin osa olisi onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä.
Ja lasten ei tarvitsisi viettää lapsuuttaan päiväkodissa.
Asiat on aina järjesteltävissä, lapsen etua ajatellen. Jos niin oikeasti tahtoo.
Mutta fakta on se, että suurin osa ihmisistä on jumalattoman itsekkäitä. Ja raha sanelee koko elämän.
Vierailija kirjoitti:
"Pitää ja pitää ja pitää". Ihmiset kun ottais oman elämänsä ohjat ihan niihin omiin hyppysiinsä ja pääsis tuosta ihmeen ulkopuolelta sanellusta "sun on pakko tehdä näin "- ajattelusta eroon, niin suurin osa olisi onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä.
Ja lasten ei tarvitsisi viettää lapsuuttaan päiväkodissa.
Asiat on aina järjesteltävissä, lapsen etua ajatellen. Jos niin oikeasti tahtoo.
Mutta fakta on se, että suurin osa ihmisistä on jumalattoman itsekkäitä. Ja raha sanelee koko elämän.
Se on kyllä just näin.
Sitten neljä - viiskymppisinä herätään, että mikä tässä elämässä oikeastaan olikaan tärkeintä.
Harmi vaan, että mennyttä ei saa takaisin ja niin klisee kuin onkin niin lapset on pieniä vain hetken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää niin tämmönen toisten tiirailu ja vertailu. Antaa muiden tehdä niin kuin parhaakseen näkee. Se ratkaisu mikä itellä toimii ei tarkoita sitä että itse olisi paras ja toimisi kaikilla. Hanki elämä ja anna muiden elää omaansa. Jos et tiedä naapurin elämäntilanteesta mitään, ei myöskään kannata alkaa kuvittelemaan sitä, varsinkaan omaa häntää nostamalla.
Minusta tuossa taas ei ollut kyse yhdestä naapurista, vaan yleisesti ilmiöstä, että lapset on liikaa siellä päiväkodissa. Ja totta myös, että moni ei viitsi edes yrittää järjestää lapselle vapaata tai lyhyempiä päiviä. Meillä olen minä tehnyt 6-tuntista päivää kummankin lapsen ollessa alle 3v. Se on ihan lakisääteinen oikeus. Minä olen mennyt töihin klo 8 ja päässyt klo 14. On ehditty viettää yhdessä useampi tunti iltapäivällä/illalla. Anoppini on tullut meille pariksi päiväksi joka kuukausi, että lapset ovat saaneet pidemmän vapaan poissa hoidosta (esim. to, pe, la ja su). Joulun aikaan olen saanut vuosilomaa, onneksi. Silloin lapset aina saaneet olla kotona noin 2 viikkoa. Elämä on hei valintoja! Naapuri sanoi, että ei heillä olisi varaa, että toinen tekisi 80% työaikaa. Siihen kuulemma olisi sh:n työssä mahdollisuus. Heillä seisoo kuitenkin pihalla uudehko katumaasturi ja tallista löytyy mm. viime kesänä ostettu moottoripyörä. Ei kantsi valittaa, ettei perhe tulisi toimeen 300 eurolla vähemmän kuussa. Suomessa verotetaan pienempiä tuloja vähemmän ja kelakin maksaa tukea. Niin makaa kuin petaa.
Meillä lapset meni vasta 3v iässä päiväkotiin, joten ei ole mitään oikeutta lyhennettyyn työaikaan ennen kuin taas sitten koulu alkaa.
Ja sen lisäksi työt ei vähene vaikka päivää lyhentäisi, tulisi vain älytön kiire ja stressi ja saisi vähemmän rahaa kaiken lisäksi.
Meillä oltiin 12 vuotta kotona omien lasten kanssa. Nyt pienin on 3v ja aloittanut päiväkodissa. Kyllä siinä joka päivä oma sydän särkyy. Täytyy vain ajatella että tein parhaani pitkään. Kyllä meillä koko talous ja elintaso rakentui sen ajatuksen ympärille, että toinen vanhempi on kotona. Monesta materiaalisesta asiasta olemme luopuneet verrattuna niihin perheisiin, jossa 2 käy työssä. Nyt, kun kaikista tuista leikataan, oli pakko mennä töihin. 12 vuotta säästäkuurilla on pitkä aika, sekin koettelee omalla tavallaan perhettä. Vanhimmat lapset lähestyvät teini-ikää ja haluamme tarjota heille nyt esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia, joihin tarvitaan rahaa.
Kun ajattelen omia vanhempiani en muista heitä katkeruudella siitä, että vietin paljon aikaa pöiväkodissa. Ymmärrän, että he kävivät työssä, koska oli pakko. He olivat läsnä ja rakastivat meitä, se jää päälimmäisenä mieleen. Uskon että sama pätee omiin lapsiini.
Minusta kannattaa pitää mielessä, että teki vanhemmat niin tai näin, kyllä he yleensä kuitenkin lähes kaikessa toimivat lastensa parhaaksi. Siinä vain ei ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Kannustetaan siis ja rohkaistaan toisiamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Pitää ja pitää ja pitää". Ihmiset kun ottais oman elämänsä ohjat ihan niihin omiin hyppysiinsä ja pääsis tuosta ihmeen ulkopuolelta sanellusta "sun on pakko tehdä näin "- ajattelusta eroon, niin suurin osa olisi onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä.
Ja lasten ei tarvitsisi viettää lapsuuttaan päiväkodissa.
Asiat on aina järjesteltävissä, lapsen etua ajatellen. Jos niin oikeasti tahtoo.
Mutta fakta on se, että suurin osa ihmisistä on jumalattoman itsekkäitä. Ja raha sanelee koko elämän.
No sinähän olet tuollainen pitää ja pitää -nalkuttaja. Kyllä minä ennemmin olen töissä ja annan lapselleni kaiken mitä hän tarvitsee kuin kieltäydyn töistä ja lapsi saa tottua siihen että joululahjat tulee jostain joulupuukeräyksestä kun äitillä on karenssi päällä. Helppo se on jostain toimistosta huudella että kaikki on järjestettävissä, vuorotyössä et voi lähteä miten sattuu ja tai tulla miten sattuu, sitten kun on valmiiksi pieni palkka niin et voi työtuntejasi karsia. Luuletko tosiaan että ihmiset pahansuopuuttaan pitää niitä lapsia siellä hoidossa? Eiköhän se ole ihan pakon sanelema tilanne.
Ap on ihana, muut vanhemmat itsekkäitä omanedun tavoittelijoita, Näinhän ap tahtoo sanoa. Lapseni ovat kahdessa eri paikassa hoidossa, itse yh, jolla on akateeminen asiantuntijatyö.
Lasten päivät eivät ole lyhyitä, mutta itse en pahemmin voinut lasteni isän valinnoista päättää. Mielestäni on myös tärkeää antaa lapsille hyvä roolimalli eikä heittäytyä sosiaalituille. Lasteni ikien puolesta en edes voisi tehdä lyhennettyä työaikaa. Olin kotona siihen asti, kun pienempi oli kolme, joten lapset eivät ole elämässäni mitenkään sivuroolissa, kuten päiväkodin pihalla tuhahteleva ap voisi kuvitella. Yh:na lapsille kun joutuu antamaan huomiota kahden vanhemman edestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedättehän te, että vanhemmallekin oikeus tehdä lyhennettä työaikaa, kunnes lapsi menee 3. luokalle. Täällä nyt useampi väittää (vai onko sama kirjoittaja), että siihen ei ole mahdollisuutta, kun ei ole alle 3-vuotiasta lasta. Kyllä on, mutta kela maksaa tukea alle 3-vuotiaan sekä 1. Ja 2. luokkaa käyvien vanhemmille.
Olen ollut sikäli onnellinen, että olen voinut tehdä 4 työpäivää viikossa koko ajan. Verot ovat pienemmät, työmatkakulut ovat pienemmät ja päivähoitomaksut ovat yli 100€ pienemmät kuussa. Minä en ole rahallisesti varmaankaan montaa kymppiä kuussa hävinnyt.
Työnantaja ei voi myöskään päättää, että viiden päivän työt pitäisi tehdä 4 päivässä. Tästä on ihan ennakkotapaus olemassa. Hyvä työnantaja ei mene lakitupaan asti riitelemään, vaan kysyy asianajajalta, työnantajalla on yleensä ne palvelut maksutta käytössä liittonsa kautta. Nämä ovat luuloja, joita ihmiset viljelee, että ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää niin tämmönen toisten tiirailu ja vertailu. Antaa muiden tehdä niin kuin parhaakseen näkee. Se ratkaisu mikä itellä toimii ei tarkoita sitä että itse olisi paras ja toimisi kaikilla. Hanki elämä ja anna muiden elää omaansa. Jos et tiedä naapurin elämäntilanteesta mitään, ei myöskään kannata alkaa kuvittelemaan sitä, varsinkaan omaa häntää nostamalla.
Minusta tuossa taas ei ollut kyse yhdestä naapurista, vaan yleisesti ilmiöstä, että lapset on liikaa siellä päiväkodissa. Ja totta myös, että moni ei viitsi edes yrittää järjestää lapselle vapaata tai lyhyempiä päiviä. Meillä olen minä tehnyt 6-tuntista päivää kummankin lapsen ollessa alle 3v. Se on ihan lakisääteinen oikeus. Minä olen mennyt töihin klo 8 ja päässyt klo 14. On ehditty viettää yhdessä useampi tunti iltapäivällä/illalla. Anoppini on tullut meille pariksi päiväksi joka kuukausi, että lapset ovat saaneet pidemmän vapaan poissa hoidosta (esim. to, pe, la ja su). Joulun aikaan olen saanut vuosilomaa, onneksi. Silloin lapset aina saaneet olla kotona noin 2 viikkoa. Elämä on hei valintoja! Naapuri sanoi, että ei heillä olisi varaa, että toinen tekisi 80% työaikaa. Siihen kuulemma olisi sh:n työssä mahdollisuus. Heillä seisoo kuitenkin pihalla uudehko katumaasturi ja tallista löytyy mm. viime kesänä ostettu moottoripyörä. Ei kantsi valittaa, ettei perhe tulisi toimeen 300 eurolla vähemmän kuussa. Suomessa verotetaan pienempiä tuloja vähemmän ja kelakin maksaa tukea. Niin makaa kuin petaa.
Meillä lapset meni vasta 3v iässä päiväkotiin, joten ei ole mitään oikeutta lyhennettyyn työaikaan ennen kuin taas sitten koulu alkaa.
Ja sen lisäksi työt ei vähene vaikka päivää lyhentäisi, tulisi vain älytön kiire ja stressi ja saisi vähemmän rahaa kaiken lisäksi.
On oikeus tehdä lyhennettyä, vaikka lapsi yli 3 v. Tämä oikeus on kaikilla vanhemmilla, joilla lapsi ei vielä 3. luokalla koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Klo 7-8 rauhallista leikkiä, palapelejä, Pikku Kakkosta jne.
8-8.30 aamupala.
8.30-10 ohjattua leikkiä, laulamista, soittamista, tanssimista, askartelua.
10-12 ulkoleikkejä, kävelyretkiä ympäristöön ja kirjastoon, temppurata pihassa, käydään läheisen koulun liikuntakentällä tai jumppasalissa, talvella pulkkamäessä.
12 ruokailu, sitten päiväunille.
14.30 herätys ja välipala.
Vapaata sisäleikkiä 16 asti, sitten pihalle leikkimään, kunnes noutaja saapuu.
Sillä lailla meidän lapsella sujuu päiväkotipäivä. Lapsi tykkää ihan hirveästi mennä päiväkotiin, siellä on kivoja leluja ja paljon kavereita. Joka päivä on kuulemma ollut tosi hyvää ruokaa, ja aina on saanut hyvin unen päästä kiinni.
Meillä tehdään työt päivällä siihen malliin, että illalla voidaan olla ihan vain lapsen kanssa. Keskitytään lapsen leikkeihin ja juttuihin, kylvetään ja saunotaan rauhassa yhdessä, luetaan kirjoja jne. Viikonloppuna siivotaan ja pyykätään, kun on aikaa. Vanhemmat ovat netissä ja telkun/boksin ääressä vasta, kun lapsi on mennyt jo maata.
Aika idealistinen kuva siitä päivähoidosta... Kyllähän se arki on pukemista, riisumista, vessassa auttamista, ruokailua, jonossa seisomista ja valitettavan usein isoja hiekkapihoja, joissa on liukumäki, kiipeilyteline, kaksi keinua ja hiekkalaatikko. Valikoimaa tekemiselle olisi hyvä lisätä, mutta rahaa ei anneta. Nimimerkillä 3 vuotta sitten lapset pyysivät koripallokoria ja palloja, rahoja ei ole löytynyt vieläkään. Jos lapsi saisi päättää, aika moni ulkoilisi mieluummin vanhemman kanssa leikkipuistossa tai metsässä. Meillä yritetään huomioida kaikkia lapsia, mutta vilkkaammat keräävät eniten huomiota. Joku kokee yksinäisyyttä, koska isossa ryhmässä vapaata leikkiä ulkona on paljon, eikä ujoimmat löydä aina kaveria. Ryhmäkoot ovat liian suuria.
Hoidossahan ne lapset ovat myös isovanhemmilla. He eivät ole omien vanhempiensa kanssa, anteeksi vaan. Pienten päiväkoti-ikäisten kanssa tämä ei ole juurikaan parempi kuin päiväkoti. Jopa pahempi jos vanhempia ei näe viikkoihin! Ärsyttää tälläiset itsensä nostajat. Omat lapset lomailivat päiväkoti-ikäisinä vähintään 5 viikkoa meidän vanhempien kanssa. Isovanhempien luona vierailtiin yhdessä. Opiskekevalla kesätöitä tekevällä yksinhuoltajalla ei välttämättä ole yhtään lomaa. Pitäisi osata asettua myös muiden asemaan!
Vierailija kirjoitti:
Meillä päivähoidosta muistutettiin viime keväänä, että lapsellakin on oikeus lomaan. Vähintään 4 viikon yhtämittainen kesäloma pitäisi vanhempien yrittää järjestää. Minusta sekin on liian lyhyt loma lapselle, anteeksi vaan. Meillä on onneksi mummo ja vaari pystyneet hoitamaan joka kesä pari/kolme viikkoa ja minä ja mies ollaan joskus oltu yhtä aikaa lomalla pari viikkoa, viime kesänä vain viikko. Lapset sai lomailla 8 viikkoa putkeen, kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Ja olen onnellinen tuosta kesästä! Meilläkin esikoinen jo koulussa ja onneksi myös pienemmät tenavat sai lomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klo 7-8 rauhallista leikkiä, palapelejä, Pikku Kakkosta jne.
8-8.30 aamupala.
8.30-10 ohjattua leikkiä, laulamista, soittamista, tanssimista, askartelua.
10-12 ulkoleikkejä, kävelyretkiä ympäristöön ja kirjastoon, temppurata pihassa, käydään läheisen koulun liikuntakentällä tai jumppasalissa, talvella pulkkamäessä.
12 ruokailu, sitten päiväunille.
14.30 herätys ja välipala.
Vapaata sisäleikkiä 16 asti, sitten pihalle leikkimään, kunnes noutaja saapuu.
Sillä lailla meidän lapsella sujuu päiväkotipäivä. Lapsi tykkää ihan hirveästi mennä päiväkotiin, siellä on kivoja leluja ja paljon kavereita. Joka päivä on kuulemma ollut tosi hyvää ruokaa, ja aina on saanut hyvin unen päästä kiinni.
Meillä tehdään työt päivällä siihen malliin, että illalla voidaan olla ihan vain lapsen kanssa. Keskitytään lapsen leikkeihin ja juttuihin, kylvetään ja saunotaan rauhassa yhdessä, luetaan kirjoja jne. Viikonloppuna siivotaan ja pyykätään, kun on aikaa. Vanhemmat ovat netissä ja telkun/boksin ääressä vasta, kun lapsi on mennyt jo maata.
Aika idealistinen kuva siitä päivähoidosta... Kyllähän se arki on pukemista, riisumista, vessassa auttamista, ruokailua, jonossa seisomista ja valitettavan usein isoja hiekkapihoja, joissa on liukumäki, kiipeilyteline, kaksi keinua ja hiekkalaatikko. Valikoimaa tekemiselle olisi hyvä lisätä, mutta rahaa ei anneta. Nimimerkillä 3 vuotta sitten lapset pyysivät koripallokoria ja palloja, rahoja ei ole löytynyt vieläkään. Jos lapsi saisi päättää, aika moni ulkoilisi mieluummin vanhemman kanssa leikkipuistossa tai metsässä. Meillä yritetään huomioida kaikkia lapsia, mutta vilkkaammat keräävät eniten huomiota. Joku kokee yksinäisyyttä, koska isossa ryhmässä vapaata leikkiä ulkona on paljon, eikä ujoimmat löydä aina kaveria. Ryhmäkoot ovat liian suuria.
Omien lasteni päiväkodissa perustettiin vanhempainyhdistys, joka olisi jo hankkinut pallot ja korin. Sama yhdistys kustansi esimerkiksi teatteriesityksiä. Toimintaan saatiin rahoitusta eri säätiöiltä ja yhdistyksiltä vanhempien lisäksi.
Ja kyllähän se viihtyykö lapsi päiväkodissa, vai ei kertoo päiväkodista paljon. Myös henkilökunnalla on merkitystä. Jos toimintaa jaksetaan jakaa pienryhmiin ja miettiä uudella tavalla, mahdollistuu vaikka mikä. Esim. Meidän päiväkodissa syntyi maitotölkeistä hieno iso linna, johon lapset mahtuivat sisälle. Siitä riitti iloa rakennettaessa, leikittäesdä ja vielä teatteriesityksissä
Vierailija kirjoitti:
Hoidossahan ne lapset ovat myös isovanhemmilla. He eivät ole omien vanhempiensa kanssa, anteeksi vaan. Pienten päiväkoti-ikäisten kanssa tämä ei ole juurikaan parempi kuin päiväkoti. Jopa pahempi jos vanhempia ei näe viikkoihin! Ärsyttää tälläiset itsensä nostajat. Omat lapset lomailivat päiväkoti-ikäisinä vähintään 5 viikkoa meidän vanhempien kanssa. Isovanhempien luona vierailtiin yhdessä. Opiskekevalla kesätöitä tekevällä yksinhuoltajalla ei välttämättä ole yhtään lomaa. Pitäisi osata asettua myös muiden asemaan!
Vierailija kirjoitti:
Meillä päivähoidosta muistutettiin viime keväänä, että lapsellakin on oikeus lomaan. Vähintään 4 viikon yhtämittainen kesäloma pitäisi vanhempien yrittää järjestää. Minusta sekin on liian lyhyt loma lapselle, anteeksi vaan. Meillä on onneksi mummo ja vaari pystyneet hoitamaan joka kesä pari/kolme viikkoa ja minä ja mies ollaan joskus oltu yhtä aikaa lomalla pari viikkoa, viime kesänä vain viikko. Lapset sai lomailla 8 viikkoa putkeen, kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Ja olen onnellinen tuosta kesästä! Meilläkin esikoinen jo koulussa ja onneksi myös pienemmät tenavat sai lomailla.
Päiväkoti ei korvaa vanhemman tai isovanhemman rakkautta. Vaikka omat murut ovat tärkeimmät, ei päiväkoti voi luvata, että jokainen lapsi saa huomiota tasapuolisesti, meillä on 3 aikuista ja 21 lasta ryhmässä! Työntekijät ovat töissä, ammatillinen näkökulma on eri kuin läheisen/omaisen. Isovanhempi harvemmin hoitaa 7 lapsenlasta kerralla. Isovanhemmat toimivat ns. lapsentahtisesti, eli jos on nälkä klo 13, saa välipalaa, mutta päiväkodissa se välipala on kaikilla yhtä aikaa. Toki jos 10 lasta päivittäin valittaa nälkää jo klo 13, sitä välipalaa voidaan sopia aikaistettavaksi, mutta sitten on hyvin nälkäisiä lapsia klo 17 odottamassa vanhempiaan. Olen itse kolmen lapsen äiti, ja jos minulta kysytään, lapsen kanssa kannattaa viettää aikaa ja antaa syliä, halia ja rakkautta siellä kotona. Sitä he eivät meillä päiväkodissa saa riittävästi. Jos mahdollista, lyhennetty työaika ja pitkät lomat käyttöön.
Jos 2- tai 3-vuotias lapsi on edes viikon saati pidempään erossa vanhemmistaan isovanhempien hoidossa, en todellakaan pidä sitä paremoana vaihtoehtona kuin päivähoitoa, josta pääsee omien canhempien luo illakdi / yökdi. Jos sillä elvisyellään, että isovanhemmat otticat lapset lomalle 3 viikoksi se ei pienelle lapselld ole hyvä juttu. Itse muistan oman ikäväni kouluikäisenä kun lähetettiin mummolaan kahdeksi viikoksi.
Päiväkotipäivää voi pyrkiä vaikka lyhentämään. Tai jos isovanhemmat ovat lähellä olla siellä päivä aikaa tai päivä kaksi jopa yötä. Mutta viikkoja. Ei hyvä juttu!
Vierailija kirjoitti:
Jos 2- tai 3-vuotias lapsi on edes viikon saati pidempään erossa vanhemmistaan isovanhempien hoidossa, en todellakaan pidä sitä paremoana vaihtoehtona kuin päivähoitoa, josta pääsee omien canhempien luo illakdi / yökdi. Jos sillä elvisyellään, että isovanhemmat otticat lapset lomalle 3 viikoksi se ei pienelle lapselld ole hyvä juttu. Itse muistan oman ikäväni kouluikäisenä kun lähetettiin mummolaan kahdeksi viikoksi.
Päiväkotipäivää voi pyrkiä vaikka lyhentämään. Tai jos isovanhemmat ovat lähellä olla siellä päivä aikaa tai päivä kaksi jopa yötä. Mutta viikkoja. Ei hyvä juttu!
Enpä ole kuullut, että lapset olisivat viikkoja isovanhemmilla. Vai ovatko ne maanviljelijöitä? Meille tulee mummi kotiin. Maksamme toki bensat ja ostamme ruokaa kaappiin. Naapurin vaari on joka keskiviikko meidän ja heidän lapsen kanssa naapurissa, kun tytöillä on muskari. Vaari hakee tytöt hoidosta klo 14 ja syövät runsasta välipalaa, leikkivät ja kun minä pääsen töistä, vien likat klo 16.30 alkavaan muskariin. Sopimalla monesti asiat on mahdollista järjestää.
Näin se vaan menee, että moottoripyörä tai kallis auto on sen lyhennetyn työajan esteenä. Mutta hysss, älä ääneen sano, koska kukin tavallaan ja toisia ei saa kritisoida vai mitä? Itse kun omia poikia jäin kotiin hoitamaan, otin 2 hoitolasta lisäksi. Sitten kun pojat meni kouluun, minäkin hain töitä muualta. Ei meillä ollut autoa eikä prätkää, kun pojat oli pieniä, mutta rakkautta ja lempeitä aamuja riitti. Nyt ovat melkein aikamiehiä jo. Sydämessäni tiedän satsanneeni oikeaan asiaan.
Pitkät hoitopäivät on joskus ihan ymmärrettäviä, siis silloin, kun molemmat vanhemmat ovat kokoaikatyössä. Mutta entäs silloin, kun äiti istuu yksin kotona, ei töitä, ei opiskelua? Eikä lasta voi IKINÄ hakea yhtään aikaisemmin kotiin, aina pidetään tappiin asti hoidossa. Ja kesälläkin lapsi on hoidosta pois vain ne viikot, kun päiväkoti on kiinni... Ei hyvä.
Minusta tuossa taas ei ollut kyse yhdestä naapurista, vaan yleisesti ilmiöstä, että lapset on liikaa siellä päiväkodissa. Ja totta myös, että moni ei viitsi edes yrittää järjestää lapselle vapaata tai lyhyempiä päiviä. Meillä olen minä tehnyt 6-tuntista päivää kummankin lapsen ollessa alle 3v. Se on ihan lakisääteinen oikeus. Minä olen mennyt töihin klo 8 ja päässyt klo 14. On ehditty viettää yhdessä useampi tunti iltapäivällä/illalla. Anoppini on tullut meille pariksi päiväksi joka kuukausi, että lapset ovat saaneet pidemmän vapaan poissa hoidosta (esim. to, pe, la ja su). Joulun aikaan olen saanut vuosilomaa, onneksi. Silloin lapset aina saaneet olla kotona noin 2 viikkoa. Elämä on hei valintoja! Naapuri sanoi, että ei heillä olisi varaa, että toinen tekisi 80% työaikaa. Siihen kuulemma olisi sh:n työssä mahdollisuus. Heillä seisoo kuitenkin pihalla uudehko katumaasturi ja tallista löytyy mm. viime kesänä ostettu moottoripyörä. Ei kantsi valittaa, ettei perhe tulisi toimeen 300 eurolla vähemmän kuussa. Suomessa verotetaan pienempiä tuloja vähemmän ja kelakin maksaa tukea. Niin makaa kuin petaa.