Miten te toimitte teinien kanssa, joita ette ole saaneet lopettamaan tupakanpolttoa?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen muutamalta tutulta kuullut toimivana keinona ostaa askin tupakkaa ja mennä nuoren mukaa vahtimaan, että polttaa niin monta tupakkaa ja niin kauan, että tulee oksennus. Ei tee sen jälkeen mieli enää.

Mistä löytyy vanhempi jonka pokka kestää tuon? Katsoa kun oma lapsi kärsii ja silti vielä tuputtaa lisää röökiä?

Sanoisin että on niitä vinkkejä jotka toimii tekstinä, mutta ei käytännössä.

Lapsesi on oppinut taitavasti sinua manipuloimaan. Jos et äiti anna rahaa, teen rikoksia tai tapan itseni. Tupakka nyt on kaikista pienin murhe tossa. Onko lapsesi liian vanha huostaanottoon? Et tietenkään suostu tähän (koska oikeasti et halua tilanteeseen muutosta), mutta psykiatrilta voisit oppia uusia toimintamalleja. Rahahanat kiinni välittömästi. Masentunut ei saa kontrolloida ympäristöänsä itsemurhalla uhkailemalla. Kotihommat kuuluvat kaikille, masentuneisuus ei ole mikään syy maata laiskana.

Olen itse sairastanut kroonista masennusta koko ikäni. En minä vaan määrännyt lapsuudenkodissani. Poikasi sentään on päässyt hoitoon, tajuaako hän paljonko sekin maksaa yhteiskunnalle? Kai saitte siitäkin jonkin laskun kotiin? Onko poika maksanut itse sairaalareissustansa, vai sinäkö sen maksoit hänen puolesta?

Vierailija kirjoitti:

En antaisi rahaa. Teini varmaan ymmärtää puhetta kun selität ettet voi tukea tupanpolttoa. Masennus pitää hoitaa...tilaa aika nuorisoasemalle ja menkää sinne yhdessä ja sieltä saa apua ja ohjaavat eteenpäin jos on tarve. Jos alkaa rötöstellä niin seuraava osoite on poliisi ja järeämmät tukitoimet jos et itse pärjää teinille vaan tämä kiristää sinua masennuksella ja alkamalla rikolliseksi.

Tässä se vanhemmuus mitataan...

Voi ei, älä tule minua vanhemmuudessa neuvomaan. Olet oikeassa siinä, että masennus pitää hoitaa. Se on nyt tärkeintä. Ja luuletko ettei sitä hoideta jos teini on ollut jo sairaalassakin itsetuhoisuuden vuoksi?? Et tiedä mistä puhut.. Teini käy viikottain psykiatrilla, lääkkeitäkin on jo kokeiltu, mutta ei sitten halunnutkaan niitä. Ja kyllä teini ymmärtää puhetta, ja kuten kerroinkin, on jo puoli vuotta ollut ilman rahaa. Mietipä itse millaista on olla teini ja rahaton? Kamalaa, mutta ei sekään saa lopettamaan polttamista. Silloin pummitaan röökiä kavereilta, ja tehdään mitä vain muutaman euron vuoksi. Siihenkö mielestäsi pitää lähes kannustaa, ja kun saa mitä tilaa, mennä ilmoittamaan poliisille.

Ja hei, vanhemmuus mitataan siinä kun lapsella tai nuorella on vaikeaa. Kuka tahansa osaa olla helpon ja terveen normien mukaisen lapsen hyvä vanhempi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Saatan olla yksin mielipiteeni kanssa, mutta kun pojalla on tuollaisia ongelmia niin tupakointi on oire niistä - eikä niin ollen välttämättä se ykkösasia mihin keskittyä. Omalla kohdallani pyrin lopettamaan tupakoinnin (ja onnistuinkin) vasta kun aloin tahtoa itselleni parempaa elämää kuin silloin yksinäisenä, surullisena ja syrjäytyneenä vietin. Tupakasta luopuminen olikin ensimmäinen askel minkä tein kun löysin itsestäni motivaation muuttaa elämäni.

En toki kehota kannustamaan tupakointiin, mutta kun teillä tuntuu olevan jonkinlainen keskusteluyhteys niin voisit selvittää hänen kanssaan onko tupakointi vain yksi oire suuremmista ongelmista ja mitä voisitte vielä tehdä lisää että pojalla olisi parempi olla. Tupakointiin keskittyminen ei tunnu nyt toimivan.

Kiitos voimaannuttavasta viestistäsi, juuri näin. Kyllä, tupakointi kuulemma helpottaa ahdistusta. Niin kuin alkokin. Alkoholia ei kuitenkaan juurikaan käytä, enää. Kun itsetuhoisuus oli pahimmillaan, joi jopa käsidesiä. Ollaan siis menty ihan hirveästi eteenpäin alakulon suosta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Lapsesi on oppinut taitavasti sinua manipuloimaan. Jos et äiti anna rahaa, teen rikoksia tai tapan itseni. Tupakka nyt on kaikista pienin murhe tossa. Onko lapsesi liian vanha huostaanottoon? Et tietenkään suostu tähän (koska oikeasti et halua tilanteeseen muutosta), mutta psykiatrilta voisit oppia uusia toimintamalleja. Rahahanat kiinni välittömästi. Masentunut ei saa kontrolloida ympäristöänsä itsemurhalla uhkailemalla. Kotihommat kuuluvat kaikille, masentuneisuus ei ole mikään syy maata laiskana.

Olen itse sairastanut kroonista masennusta koko ikäni. En minä vaan määrännyt lapsuudenkodissani. Poikasi sentään on päässyt hoitoon, tajuaako hän paljonko sekin maksaa yhteiskunnalle? Kai saitte siitäkin jonkin laskun kotiin? Onko poika maksanut itse sairaalareissustansa, vai sinäkö sen maksoit hänen puolesta?

EI POIKA OLE KOSKAAN MINUA KIRISTÄNYT!! Koskaan ei ole uhannut tehdä itselleen jotain, tai ei ole uhannut tekevänsä rikoksia jos ei saa rahaa. Ei hän ole sellainen.

Oletko todella niin idiootti, että mielestäsi minun pitäisi alkaa mäkättämään itsetuhoiselle nuorelle SAIRAALALASKUSTA?? Ja tiedoksesi, psykiatriselta osastolta ei ole lähetetty laskua alaikäiselle. Ja jos olisi lähetetty, en olisi sitä lapselleni näyttänytkään. Koskaan en ole näin kenellekään av:lla sanonut, mutta nyt sanon: Olet idiootti.

ap

Alkoholi pahentaa masennusta, koska sekoittaa aivojen toimintaa ja serotoninivälitystä. Sen lisäksi myös nikotiini voi aiheuttaa paniikkioireita ja hermostumisen tietää jokainen tupakoinut. Moni luulee helpottavansa hermostuneisuuttaan tupakalla, mutta koko hermostuneisuus lakkaa kun tupakointi lakkaa. Myös kofeiini voi laittaa isoina annoksina tai sille herkistyneen ihmisen mieltä sekaisin. 

Oletko jo varmasti käyttänyt kaikki konstit? Pois netti, puhelin, kaikki "viihdelaitteet", viikkoraha. Meillä ei ainakaan tyttö pärjäisi ilman puhelinta ja nettiä, kerran sanoi, että olis mieluummin syömättä kuin ilman puhelinta ;). Mutta joo kyllähän se varmasti haastavaa on, jos on muutenkin vaikeaa. Vaikeuksiin kyllä kannattaa hakea apua, koulussa voi auttaa kuraattori ja meidän koulussa on joku mielenterveyshoitaja, jonka luona voi käydä juttelemassa. Ja kunnassa on nuorille suunnattu nuorten keskus, josta voi myös saada apua. Varmaan teidän kunnassa on jotain vastaavaa nuorille?

Ei teidän koulussa ole sellaista "päihteetöntä jengiä"? Meidän koulussa on sellainen, jota kunnan nuorisotyönohjaajat vetää ja pari opea on mukana myös. Seiskaluokalla tehdään raittiuslupaus ja jos jää kiinni esim. tupakasta tippuu jengistä pois. Jengiin kuuluvat tekevät sitten esim. retkiä. Tuollainen porukka saattaisi innostaa olemaan raitis ja varsinkin, kun siinä on kivaa toimintaa kouluaikana.

EI POIKA OLE KOSKAAN MINUA KIRISTÄNYT!! Koskaan ei ole uhannut tehdä itselleen jotain, tai ei ole uhannut tekevänsä rikoksia jos ei saa rahaa. Ei hän ole sellainen.

Oletko todella niin idiootti, että mielestäsi minun pitäisi alkaa mäkättämään itsetuhoiselle nuorelle SAIRAALALASKUSTA?? Ja tiedoksesi, psykiatriselta osastolta ei ole lähetetty laskua alaikäiselle. Ja jos olisi lähetetty, en olisi sitä lapselleni näyttänytkään. Koskaan en ole näin kenellekään av:lla sanonut, mutta nyt sanon: Olet idiootti.

ap

Ymmärrän, että reagoin voimakkaasti tunteella, onhan aihe sinulle henkilökohtainen. Minä en kuitenkaan ole idiootti, koska huomaan dynamiikassanne jotain, mitä sinä ap et ole huomannut. Selität aikaisemmassa viestissäsi, että pojan olisi pakko ryhtyä rikoksiin, jos et anna hänelle rahaa. Näinhän asia ei ole. Rikokset eivät johdu siitä että äiti ei anna tupakkarahaa.

Olet uponnut teinin itsekkääseen maailmaan, ja luulet että teinin maailmankuva on totta. Tuet teinin itsekkäitä harhoja tukemalla hänen huonoja tapojansa (tupakointi), koska kuvittelet että sillä tavalla estät jotain vakavampaa (itsemurha, rikokset).  Ymmärrän että sinua suututtaa ja raivostuttaa, mutta haukkumalla muita ihmisiä et saa aikaan mitään positiivista muutosta tilanteessanne.

Vierailija kirjoitti:

Oletko jo varmasti käyttänyt kaikki konstit? Pois netti, puhelin, kaikki "viihdelaitteet", viikkoraha. Meillä ei ainakaan tyttö pärjäisi ilman puhelinta ja nettiä, kerran sanoi, että olis mieluummin syömättä kuin ilman puhelinta ;). Mutta joo kyllähän se varmasti haastavaa on, jos on muutenkin vaikeaa. Vaikeuksiin kyllä kannattaa hakea apua, koulussa voi auttaa kuraattori ja meidän koulussa on joku mielenterveyshoitaja, jonka luona voi käydä juttelemassa. Ja kunnassa on nuorille suunnattu nuorten keskus, josta voi myös saada apua. Varmaan teidän kunnassa on jotain vastaavaa nuorille?

Ei teidän koulussa ole sellaista "päihteetöntä jengiä"? Meidän koulussa on sellainen, jota kunnan nuorisotyönohjaajat vetää ja pari opea on mukana myös. Seiskaluokalla tehdään raittiuslupaus ja jos jää kiinni esim. tupakasta tippuu jengistä pois. Jengiin kuuluvat tekevät sitten esim. retkiä. Tuollainen porukka saattaisi innostaa olemaan raitis ja varsinkin, kun siinä on kivaa toimintaa kouluaikana.

Oho, anteeksi, en lukenut kuin aloitusviestisi! Ei enempää selittelyjä, tietänet mitä tarkoitan. Voimia!

Vierailija kirjoitti:

Alkoholi pahentaa masennusta, koska sekoittaa aivojen toimintaa ja serotoninivälitystä. Sen lisäksi myös nikotiini voi aiheuttaa paniikkioireita ja hermostumisen tietää jokainen tupakoinut. Moni luulee helpottavansa hermostuneisuuttaan tupakalla, mutta koko hermostuneisuus lakkaa kun tupakointi lakkaa. Myös kofeiini voi laittaa isoina annoksina tai sille herkistyneen ihmisen mieltä sekaisin. 

Tiedän kyllä nämä asiat :( Me ollaan saatu pojan alkoholinkäyttö alkukesän jälkeen normaalille teinin tasolle (satunnaisesti känni kavereiden kanssa, siitä seurauksena kotiaresti ja kiukkuiset vanhemmat).

Pointti on kuitenkin se, että poika polttaa. Eikä hänellä ole voimia sitä lopettaa. Miten minun pitäisi suhtautua siihen? Hävittää röökit kun niitä löydän? Olla antamatta rahaa koskaan, mihinkään tarkoitukseen? Riidellä tästä päivittäin? Vai antaa periksi, paheksua mutta hiljaa hyväksyä? Vai jotain muuta?

Masennus on hoidossa, nyt kaipaan konkreettisia neuvoja tupakoinnin kanssa, nämä taustat huomioon ottaen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Lapsesi on oppinut taitavasti sinua manipuloimaan. Jos et äiti anna rahaa, teen rikoksia tai tapan itseni. Tupakka nyt on kaikista pienin murhe tossa. Onko lapsesi liian vanha huostaanottoon? Et tietenkään suostu tähän (koska oikeasti et halua tilanteeseen muutosta), mutta psykiatrilta voisit oppia uusia toimintamalleja. Rahahanat kiinni välittömästi. Masentunut ei saa kontrolloida ympäristöänsä itsemurhalla uhkailemalla. Kotihommat kuuluvat kaikille, masentuneisuus ei ole mikään syy maata laiskana.

Olen itse sairastanut kroonista masennusta koko ikäni. En minä vaan määrännyt lapsuudenkodissani. Poikasi sentään on päässyt hoitoon, tajuaako hän paljonko sekin maksaa yhteiskunnalle? Kai saitte siitäkin jonkin laskun kotiin? Onko poika maksanut itse sairaalareissustansa, vai sinäkö sen maksoit hänen puolesta?

Ihanko oikeasti nuorella ei voi olla ongelmia vaan kaikki on aina vanhempien manipulointia? Oletko ajatellut, että osa syy omaan masennukseesi voisi olla se, että vanhemmat eivät koskaan ottaneet sinun ongelmia tai mielipiteitäsi tärkeinä asioina ja kohdelleet sinua tasavertaisena vaan ehkä näkivät nuo sinun yrityksinäsi "määräillä" heitä? Niin lapselle kuin nuorellekin on tärkeää, että häntä kuunnellaan ja hänen näkemyksiään arvostetaan. Se kertoo välittämisestä. 

Ap:n pojan kohdalla katson, että tupakka on tässä se pienin paha, tärkeintä on kuitenkin olla onnellinen. En toki kehota rahoittamaan tupakanpolttoa mutta luottaisin ja arvostaisin nuoren näkemystä siitä, että tällä hetkellä hänellä ei ole voimia lopettaa. En ehkä antaisi enää suoraan viikko rahaa, kertoisin paheksuvani tupakanpolttoa koska nuoren terveys ja hyvinvointi on minulle tärkeitä mutta en nyt alkaisi mitenkään erityisesti kyyläämään. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Alkoholi pahentaa masennusta, koska sekoittaa aivojen toimintaa ja serotoninivälitystä. Sen lisäksi myös nikotiini voi aiheuttaa paniikkioireita ja hermostumisen tietää jokainen tupakoinut. Moni luulee helpottavansa hermostuneisuuttaan tupakalla, mutta koko hermostuneisuus lakkaa kun tupakointi lakkaa. Myös kofeiini voi laittaa isoina annoksina tai sille herkistyneen ihmisen mieltä sekaisin. 

 

 

Tiedän kyllä nämä asiat :( Me ollaan saatu pojan alkoholinkäyttö alkukesän jälkeen normaalille teinin tasolle (satunnaisesti känni kavereiden kanssa, siitä seurauksena kotiaresti ja kiukkuiset vanhemmat).

Pointti on kuitenkin se, että poika polttaa. Eikä hänellä ole voimia sitä lopettaa. Miten minun pitäisi suhtautua siihen? Hävittää röökit kun niitä löydän? Olla antamatta rahaa koskaan, mihinkään tarkoitukseen? Riidellä tästä päivittäin? Vai antaa periksi, paheksua mutta hiljaa hyväksyä? Vai jotain muuta?

Masennus on hoidossa, nyt kaipaan konkreettisia neuvoja tupakoinnin kanssa, nämä taustat huomioon ottaen.

ap

Mun äiti aikanaan laski auki, paljonko vuodessa menee rahaa röökiin aski päivässä tahdilla (siihenhän suurin osa nuorena aloittavista ajautuu). Sanoi sitten, että jos päätän jatkaa niin mitään etelänmatkaa ei ensi kesänä tule, koska se on poltettu ja muutenkin tulee rahaa vain perustarpeisiin, koska hän ei halua rahoittaa tätä 'harrastusta'. Lisäksi sanoi, että lähes kaikki aikuiset haluavat lopettaa, mutta sen toteuttaminen on huomattavan vaikeaa että kannattaa miettiä tosi tarkkaan mille itsensä altistaa ja voi laskea vaikka kahdenkymmenen tai neljänkymmenen vuoden röökirahat kumulatiiivisesti plus hapenoton vaikeudet urheilussa jne. 

Moi, mä olen itse sitä mieltä, että josko hyväksyisit hiljaa sen polttamisen. Kotona ei polteta eikä sun nähden. Masentuneen on vaikea ajatella asiaa järkevästi. Poika lopettaa kun on siihen valmis. Tai sitten ei. Mun yksi tuttu jopa osti ne tupakat. Askin piti riittää sovittu aika. Pystyi näin kontrolloimaan määriä. Ja tosissaan sen varastamisen. Mutta teillä loppuisi se kireys kotona ja ajan myötä poikakin rentoutuu ja järkiintyy. Nyt masentuneena hänellä ei ole voimia lopettamiseen. Saattaa jopa vanhempien mielipiteet vain pahentaa asiaa.

Ei voi polttaa,tupakkatuotteet on kielletty alle 18 vuotiailta.

Ilmoitus poliisille jos 16veen hallussa on tupakoita.

Osta sille sähkörööki mihin itse lisäät nesteet ja vähennät pikkuhiljaa nikotiinit nolliin.

Vierailija kirjoitti:

Voi ei, älä tule minua vanhemmuudessa neuvomaan.
 

ap

Itse pyysit neuvoja miten pitäisi toimia, mutta sinua ei saa neuvoa.

Vierailija kirjoitti:

Ei siihen välttämättä mikään auta, ite alotin myös yläasteikäisenä tupakoinnin, olen kohta 30 ja poltan yhä ja vituttaa että en lopettanut sitä nuorempana tai pysynyt edes vaikka siinä että polttaa kun käy viihteellä. Sen saa loppuun vaan kun ite päättää ettei enää halua polttaa, multa ei löydy tarpeeks motivaatiota lopettaa, koska polttaminen on tavallaan kivaa ja rentouttavaa - mukava pikku tauko muutaman kerran päivässä arjen kiireiden keskellä eikä rahanmenokaan ole ongelma.

Rahan antamisen lopetat ja tosiaan liput ja eväät ostat ihan fyysisinä etkä anna rahaa, siinä kai ne vaihtoehdot on.

Kyllä sitä röökiä aina löytää alaikänenkin kun vaan näkee tarpeeks vaivaa sen hankkimiseen, huomautuksena kirjoittajalle viestiin numero 2. Kaverin kanssa juuri naureskeltiin miten nuorina aina kauhisteltiin kun aikuiset otti muutaman imun tupakasta ja heitti yli puolet maahan, jos eivät polkeneet sammuksiin niin mehän hyökättiin perään ja polteltiin sitten vaikka niitä jämiä :D Kyllä sitä nuorena osaa olla typerä.

Paraskin neuvoja !

Lopeta ensin itse polttelu ja jakele neuvoja vasta sitten.

On oma valintasi että poltat tällä hetkellä ja tekosyy että aloitit nuorena polttamaan.

Itsetuhoisuus ja sairaalareissu. No tupakkahan on piriste ja siitä on siksikin vaikea luopua. 

Kaksisuuntaista mielialahäiriötäkin sairastavat alkavat monesti tupakoimaan hoitojaksonsa aikana, kun muutkin polttavat ja kun huomaavat, että tupakka hoitaa heidän oireitaan ja saavat luotua jopa sosiaalisia suhteita siellä tupakkaringissä.

Lähtisin ratkaisemaan tupakointiongelmaa keskustelemalla lasta hoitaneiden lääkäreiden kanssa. Millaista apua lopetukseen voisi saada? Motivoituuko lapsi?

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Voi ei, älä tule minua vanhemmuudessa neuvomaan.
 

ap

 

 

Itse pyysit neuvoja miten pitäisi toimia, mutta sinua ei saa neuvoa.

Pyysin neuvoja miten suhtautua tupakanpolttoon, en miten olla hyvä vanhempi. Ehkä olen sitten itse se idiootti, kun kuuntelen mieluummin sairaalan henkilökunnan, lääkäreiden, sosiaaliohjaajien ja psykiatrien puheita, kun sinun tuomitsemistasi.. Mistä kristallipallosta sinä asian paremmin havaitset kuin ammattilaiset, joiden kanssa on vakituinen hoitosuhde?

Joskus sitä vaan kaipaisi kuulla että hienoa, kun jaksan tukea vakavasti masentunutta ja siitä ylös räpiköivää poikaa, eikä ainoastaan arvosteluja siitä miten vanhemmuuteni on hukassa kun en saa poikaa lopettamaan tupakanpolttoa.

Ja eniten meni tunteisiin se että tulit selittämään että koko pojan elämä ja vaikeudet on jotain esittämistä ja manipuloimista. Joo, ihan äidin kiusaksihan hän ranteensa auki veti.

ap

Mä käyn aina tupakointiketjuihin ehdottamassa tätä samaa, eli että lukis Allen Carrin Stumppaa tähän. Ite pääsin tupakoinnista kertaheitolla eroon kun luin ton, vaikka alkaessani lukea mulla ei ollut aikomustakaan lopettaa kuin "sitten joskus". Siinä havainnollistetaan hyvin tota mitä aiempikin kommentoija sanoi, että oikeasti tupakka vaan lisää hermostuneisuutta ja vaikeuttaa asioita, ja sitä ei tarvitse mihinkään (jos tarvis niin silloinhan kaikki polttais). Kohtuullisen helppolukuinen kirja. Vois toimii teinillekin, jos vaan suostuu lukemaan. Voisit vaikka tarjota jonkun palkinnon jos lukee sen (olohuoneessa tms että näet oikeasti lukevan). Lainaa kirjastosta ja lukase ite niin näet millainen se on.