En jaksa enää holhota kaveria, joka kerta toisensa jälkeen palaa väkivaltaisen miehensä luo

Onko kaverilla ketään muuta, kenen luokse voisi mennä? Mitä jos hänen vanhempansa ja sisaruksensa saisivat tietää tästä, olisiko siitä apua?

Minä sanoisin että mene turvakotiin. Jos on monta kertaa käyttänyt energiaansa toisen vilpittömään auttamiseen ja yrittänyt tehdä kaikkensa, mutta toinen palaa aina omasta halustaan takaisin nyrkkeilysäkiksi, niin en minäkään jaksaisi enää. Kyseessä naisen oma valinta, menkööt turvakotiin, heillä on energiaa auttaa kun tekevät sitä työkseen.

Se, että suuttuisit ja sanoisit että mulle ei tarvi soittaa ennen kuin olet oikeasti eronnut siitä miehestä, voisi olla sellainen wake up call mitä kaverisi tarvitsee. Sanoisin hänelle että saat tulla tämän kerran vielä, mutta jos vielä palaat kerrankin sen miehen luo niin sen jälkeen menet turvakotiin.

1, he tietävät ja hänelle on toitotettu joka suunnasta että laita nyt hyvä ihminen ne eropaperit liikkeelle niin pääset tuosta paskasta. Vanhempiensa luokse ei halua mennä koska siellä "joutuu kuuntelemaan saarnaa" eli toisin sanoen hänen vanha äitinsä itkee aina silmät päästään kun näkee tyttärensä mukiloituna, uudestaan ja uudestaan. 

Mutta kun ei usko millään.

ap

Vierailija kirjoitti:

1, he tietävät ja hänelle on toitotettu joka suunnasta että laita nyt hyvä ihminen ne eropaperit liikkeelle niin pääset tuosta paskasta. Vanhempiensa luokse ei halua mennä koska siellä "joutuu kuuntelemaan saarnaa" eli toisin sanoen hänen vanha äitinsä itkee aina silmät päästään kun näkee tyttärensä mukiloituna, uudestaan ja uudestaan. 

Mutta kun ei usko millään.

ap

No anna olla. Väkisin ei voi ihmistä pelastaa. Kaverisi ei selvästikään ole se laatikon terävin veitsi, joten järkeä ei kukaan muukaan pysty puhumaan tyhmään päähän.

Vierailija kirjoitti:

1, he tietävät ja hänelle on toitotettu joka suunnasta että laita nyt hyvä ihminen ne eropaperit liikkeelle niin pääset tuosta paskasta. Vanhempiensa luokse ei halua mennä koska siellä "joutuu kuuntelemaan saarnaa" eli toisin sanoen hänen vanha äitinsä itkee aina silmät päästään kun näkee tyttärensä mukiloituna, uudestaan ja uudestaan. 

Mutta kun ei usko millään.

ap

Ok, no ymmärrän miten turhauttavaa.

Keksi joku tekosyy, miksi sinulle ei käy, mutta laita joku kannustava viesti, että toivottavasti voit mennä vanhemmillesi/turvakotiin tms.

Sanonta "tyhmästä päästä kärsii koko ruumis" pätee pelottavan hyvin tässäkin tilanteessa. Ja nimenomaan kohta puhutaan ruumiista... mutta et voi asialle mitään, ystäväsi on itse tiensä valinnut.

Vierailija kirjoitti:

Se, että suuttuisit ja sanoisit että mulle ei tarvi soittaa ennen kuin olet oikeasti eronnut siitä miehestä, voisi olla sellainen wake up call mitä kaverisi tarvitsee. Sanoisin hänelle että saat tulla tämän kerran vielä, mutta jos vielä palaat kerrankin sen miehen luo niin sen jälkeen menet turvakotiin.

Mustakin kaveri tarvitsee selvästi herätyksen, mutta on vaikea sanoa, kuinka sellainen voisi tulla hänelle. Jos esimerkiksi tuo hänen äitinsä suru ja huoli ei toimi sellaisena.

 Itselleni oli aikanaan herättävää se, kun olin poliisin kanssa tekemisissä, kun ex oli väkivaltainen (jouduin siis soittamaan poliisin, kun ex hakkasi ovea ja olisi sisään päästessään pahoinpidellyt minut).

 Musta kannattaa kuitenkin huomioida se, että tuollainen ihminen on jo heikoilla. Hän kokee myös häpeää koko aiheesta, häpeää ehkä itseään. Siksi kaikki kritiikki ei ole sellaista, joka vahvistaa, vaan saattaa vain johtaa siihen, että henkilö häpeää entistä enemmän ja hänen on vaikeampaa päästää irti tuollaisesta suhteesta, niin oudolta kuin se kuulostaakin. Ap:n kannattaa olla lempeä mutta laittaa omat rajansa. Kuitenkin jos ap alkaa voimakkaasti kritisoimaan kaveria, hän vain ehkä lakkaa puhumasta ap:lle, käpertyy ja jatkaa samassa kuviossa.

1

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

1, he tietävät ja hänelle on toitotettu joka suunnasta että laita nyt hyvä ihminen ne eropaperit liikkeelle niin pääset tuosta paskasta. Vanhempiensa luokse ei halua mennä koska siellä "joutuu kuuntelemaan saarnaa" eli toisin sanoen hänen vanha äitinsä itkee aina silmät päästään kun näkee tyttärensä mukiloituna, uudestaan ja uudestaan. 

Mutta kun ei usko millään.

ap

 

 

No anna olla. Väkisin ei voi ihmistä pelastaa. Kaverisi ei selvästikään ole se laatikon terävin veitsi, joten järkeä ei kukaan muukaan pysty puhumaan tyhmään päähän.

Jos se saa kiksejä turpaan saamisesta?

Voitko sanoa että tule vaan mutta sitten soitetaan yhdessä poliisille? Tai voisitko itse ilmoittaa asiasta poliisille?

Voisiko ap soittaa sinne turvakotiin ja kysyä sieltä, asiantuntijoilta, neuvoa?

10, juttelee kuulemma parhaillaan jonkun asiasta tietävän kanssa että miten etenee tästä. Toivottavasti saavat hänet suostuteltua tekemään rikosilmoituksen. Miksi minulla on käsitys että tuollaisessa tilanteessa se tehtäisiin sairaalan kautta automaattisesti? :O

ap

Teetpä  mitä tahansa, niin ilmoita aina poliisille kun saat tiedon uudesta pahoinpitelystä.

Itse ehkä ottaisin kaverin luokseni ja kertoisin painokkaasti että tämä oli viimeinen kerta. Jos lähtee turvakotiin voi jatkossakin luottaa tukeeni ja apuuni. Jos palaa kotiin, sanoisin, että otan etäisyyttä sillä tuo kuvio päättyy kaverin kuolemaan. Oma psyykeni ei kestä henkirikoksen teon seuraamista.

Vierailija kirjoitti:

10, juttelee kuulemma parhaillaan jonkun asiasta tietävän kanssa että miten etenee tästä. Toivottavasti saavat hänet suostuteltua tekemään rikosilmoituksen. Miksi minulla on käsitys että tuollaisessa tilanteessa se tehtäisiin sairaalan kautta automaattisesti? :O

ap

Hän ei välttämättä ole kertonut syytä. Jokainen voi ilmoittaa pahoinpitelystä, myös sinä. Hämmästelen kyllä kovasti, jos edes omat vanhemmat eivät ole rikosilmoituksia tehneet. Tee edes sinä jotakin.

Saako se mies tietää kuka ilmoituksen on tehnyt? Koska muutenhan on seuraavaksi minun kimpussani. En ollut paikalla kun tuo pahoinpitely sattui, tietolähteeni on ainoastaan kaverin sanat. Vanhempansa eivät tiedä tästä uusimmasta tapahtumasta tai niin hän ainakin väittää.

ap

Sinuna ottaisin nyt aika tiukan linjan tähän. Olet ilmeisen pitkään ottanut kaverisi luoksesi säännöllisesti, kuunnellut hänen huoliaan ja juttujaan, ehdottanut ratkaisuja, varmasti myös ruokkinut ym. häntä. Joku tolkku se on sinunkin jaksamisellasi. Vedä raja nyt tähän. Sano, että olet hänen tukenaan ja apunaan JOS hän suostuu tekemään asioille oikeasti jotain muuta kuin taas parin päivänä päästä palaamaan miehen luokse. Sinä voisit vaikka jo valmiiksi selvittää asioita turvakodista, poliisilta ym. miten tässä kannattaa edetä. Ehkä voisit hakea kaverisi sairaalasta ja viedä hänet turvakotiin?

Mutta se ei ole enää ratkaisu, että majoitat hänet taas muutamaksi päiväksi ja sama rumba jatkuu. Kuten joku jo sanoit, tällä menolla sinä vain seuraat henkirikoksen tekoa vierestä. Sinulla on täysi oikeus elää elämäsi ihan muulla tavalla. Toki ystäviä tulee tukea vaikeina aikoina jne. mutta rajansa kaikella. Jos hän ei halua mitään näistä ehdotuksista, niin sano sitten kylmästi, että koitahan pärjäillä sitten. 

Itse olen joidenkin kavereiden kanssa tavallaan kovettanut itseni. Ei ole yhtä pahaa tilannetta, mutta jatkuvaa marinaa ja valitusta, eikä asioille kuitenkaan olla valmiita tekemään mitään. Olen antanut vaikka mitä vinkkejä, lähettänyt linkkejä ym. miten saa arkea helpotettua, miten omaa asennetta voi muuttaa asioihin, joille ei mitään voi, miten osan asioista voi jättää tekemättä jos ei jaksa jne. Mutta ei. Hänellä on niin vaikeaa blablabla. En jaksa enää kuunnella. Olen jo vuosia kuunnellut. Jatkakoon sitten tuota vaikeaa arkeaan (joka ei kyllä ole sen vaikeampaa kuin muillakaan lapsiperheillä) ja valitustaan, mutta minun ei sitä tarvitse enää kuunnella. Varsinkaan kun en saa itse tästä suhteesta enää mitään. Minun huoleni ja murheeni eivät koskaan ole mitään hänen arkensa rinnalla. 

Vie se sinne turvakotiin ja varmista, että jää sinne.

Sinulla on velvollisuus tehdä poliisille ilmoitus. Poliisi sitten tutkii asiaa ja syyttäjä aikanaan syyttää. Pahoinpitely ei ole asianomistajarikos.

Kaverisi on sairas aikuinen ihminen, etkä sinä pysty häntä pelastamaan, vaan hän ite voi.

On kuin narkkari ja tuo suhde hänen huumeensa. Väkivallasta tms tuskin nauttii, mutta pitää suhdettaan sen arvoisena, että henkikin saattaa seuraavalla kerralla lähteä.

Ehkei hän sitä itse tajua. Ehkä joskus tajuaa, tai sitten ei.

Hänen on tehtävä itse päätöksensä ja ne on oltava omia päätöksiä ja niiden on tunnuttava omilta päätöksiltä.

Voit  tuupata häntä seisomaan omille jaloilleen, mutta kainalosauvaksi jääminen on vahingollista molemmille. 

Hullu hän ei ole, vaikka todellisuus on varmasti jonkin verran vinksallaan. Ja vaikkei ketään saisi satuttaa, niin hän on ihan vapaaehtoisesti toisen satutettavana. Hän ihan itse valitsee oman osansa. Sen voit hänelle toki sanoa että hän on itse vastuussa omasta elämästään ja valinnoistaan. 

Jos hän haluaa elää toisen hakattavana yms niin minkä sille voi..

Minustakin on parasta, että viet kaverisi turvakotiin. Voit vaikka soittaa etukäteen turvakotiin ja kertoa tilanteen taustoja. Silloin olet tehnyt parhaasi. Turvakodissa joku voi onnistua puhumaan järkeä kaverillesi, tai se voi muuten herättää hänet todellisuuteen. Olet selvästi jo tehnyt kaiken voitavan, nyt on aika antaa ammattilaisten yrittää auttaa.

Kaverisi ei ole selvästi vielä paljastanut lääkärille tulleensa pahoinpidellyksi, vaan on väittänyt pudonneensa portaissa. Kerro turvakodin henkilökunnalle etukäteen, mitä kaverisi on kertonut sinulle, niin he osaavat auttaa.